Lue keskustelun säännöt.
Jos syön ihan mitä haluan, painan 62 kg (BMI 22). Jos taas kiinnitän huomiota, painan 53 kg (BMI 19). Kumman elämäntavan valitsisitte?
01.06.2021 |
Kun syön aivan mitä huvittaa ja milloin huvittaa, painoni huitelee 62 kilon paikkeilla. Se tilanne on nyt, ollut jo kauan.
Peppu pullottaa, lantio heiluu, vatsassa on kolme makkaraa, leuka hieman roikkuu. Rinnat kuitenkin ovat suuremmat ja pidän niistä paljon enemmän. Naisellisempi olo.
Vielä vuosi-pari sitten painoin vakkaristi 53 kiloa. En yrittänyt laihtua, mutten varsinkaan halunnut lihoa.
Lihakset tulivat esiin, olin ”keijumaisempi”, minulla oli kevyt askel, mutta tisseistä taas ei tietoakaan.
Enkä voinut syödä ihan mitä lystää, vaikka söinkin vatsan täydeksi. Terveellisemmällä ruualla. Ei pullaa ja karkkia tai pitsoja tai hampurilaisia.
Kumman valitsisitte? Nauttisitteko mielummin ruuasta ja herkuista mielin määrin sillä hinnalla, että painoa on kymmenisen kiloa enemmän kuin silloin, kun tarkkailette syömisiä ja painoanne melko säännöllisesti (ja jopa stressaisitte siitä)?
Kummin sinä valitset?
Kommentit (65)
Muistan jostakin lukeneeni, että BMI 22 on Isoilla tilasto-otoksilla todettu terveellisimmäksi painoksi. Ainakin se on normaalipainon keskialueella, eli on varaa vielä lihoakin kymmenkunta kiloa.
Eli tietenkin valitsisin sen, ja plussana vielä söisin mitä tahtoisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovatko ihmiset tutustuneet ns. set point - teoriaan? Suomeksi puhutaan oman kehon hyvinvointipainosta. Kuvauksesi perusteella tuo BMI22 vaikuttaisi olevan sinun kroppasi hyvinvointipaino, johon keho hakeutuu, ja jossa sillä on parhain olla. Ei ole normaalia vahtia joka suupalaa ja kieltäytyä kaikista "epäsopivista" ruoka-aineista. Jos painosi ei pysy tuossa 53 kohdilla ilman tarkkaa vahtimista - se ei ole optimaalisin paino kehollesi.
Minä tunnen tuon teorian, ja lisäksi olen vielä tietoinen siitä, että laihdutetut kilot tulevat lähes aina korkojen kanssa takaisin.
Siksikin kannatan ajatusta, että elämäntavat pistetään terveellisiksi ja mukaviksi ja sitten katsotaan millainen vartalo on seurauksena. Paino on vain numero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko ihmiset tutustuneet ns. set point - teoriaan? Suomeksi puhutaan oman kehon hyvinvointipainosta. Kuvauksesi perusteella tuo BMI22 vaikuttaisi olevan sinun kroppasi hyvinvointipaino, johon keho hakeutuu, ja jossa sillä on parhain olla. Ei ole normaalia vahtia joka suupalaa ja kieltäytyä kaikista "epäsopivista" ruoka-aineista. Jos painosi ei pysy tuossa 53 kohdilla ilman tarkkaa vahtimista - se ei ole optimaalisin paino kehollesi.
Minä tunnen tuon teorian, ja lisäksi olen vielä tietoinen siitä, että laihdutetut kilot tulevat lähes aina korkojen kanssa takaisin.
Siksikin kannatan ajatusta, että elämäntavat pistetään terveellisiksi ja mukaviksi ja sitten katsotaan millainen vartalo on seurauksena. Paino on vain numero.
Kyllä. On ihan todistettu, että varsinkaan jos ei ole mitään sairaalloista lihavuutta, joka haittaa arjen toimintoja, laihdutuksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Terveelliset elämäntavat voi omaksua painosta riippumatta, ja ne pitäisi olla ensisijaisena tavoitteena - paino voi pysyä samana, laskea tai jopa nousta, mutta näin sen kuuluu mennä. Varsinkin ns. normaalipainoisten laihduttamisen (ja muunkin!) on kerta kerran perään osoitettu vain lihottavan entisestään, sillä kroppa menee energiavajeesta aina sekaisin - > kehon on varauduttava seuraavaan nälänhätään runsaimmin varastoin.
Mun mielestä tuo painondeksi on outo. Ainakin minulle painoindeksi 22 on liikaa, mulla on niissä mitoissa ihan oikeasti läskiä ja mahaa. Olen 174 cm, painondeksi 22 tarkoittaisi n. 67 kg:n painoa. Mulle hyvä paino on siinä 62 kg, jolloin painoindeksi on n. 20,5. En ole siinäkään painossa mitenkään erityisen laiha.
Ihmisen paino riippuu tosi paljon rakenteesta, mulla on kamalan pitkät jalat ja kädet ja lyhyt keskivartalo. Jos ja kun lihon, paino tulee just siihen keskivartaloon.
Ihan noin yleisesti ottaen ihmisen ei ole hyvä syödä ihan mitä tahansa. Huono ruokavalio saattaa lisätä sairauksien riskiä, vaikka paino pysyisikin normaalin rajoissa.
Painon suhteen ehdottomasti eka, mutta miksi söisit mitä sattuu/mitä huvittaa? Normaaliruokaa ja kasviksia ja eka paino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa harrastaa liikuntaa, 62 kiloisena et hylly ja lölly, jos sinulla on lihaksia.
Ikävuosina 20-45 valitsin syömisten kontrollin. Olin koko ajan dieetillä, laihdutun sitä 3-4 kiloa. Älytöntä elämää.
Ikävuosina 45-50 valitsin nautinnon. Lihoin 12 kiloa. En tykännyt.
Nyt olen puolivälissä. En todellakaan halua koko elämääni kituuttaa, mutta en halua kauheita makkaroitakaan. Eli nyt kituutan arkena ja nautin viikonloppuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisinpa syödä mitä tahansa ja painaa 62 kg, olen silloin sporttisen lihaksikas ilman röllyköitä. Sen sijaan siihen päästäkseni minun täytyy laskea kalorit kaikesta ja rajoittaa todella paljon syömistä, mikä ei pitkällä tähtäimellä toimi (nälkä, ahdistus, haittaa sosiaalista elämää jne.).
Kaikki eivät ole rakenteeltaan siroja ja hentoluisia. Mulla esimerkiksi on yhtä leveät hartiat kuin monella miehellä, samoin kädet, onneksi lantio ei ole kapea kuitenkaan. Alle 20 bmi:n en ole koskaan päässyt, olen 170 cm. Ehdottomasti valitsisin painoindeksin 22. Luut törröttäisivät painoindeksissä 19.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No minä varmaan tarkkailisin syömisiä 70-80 prosenttia ajasta, ja 20-30 prosenttia ajasta taas voisin syödä mitä mieli tekee.
Söisit siis suurimman osan ajasta sellaista ruokaa, mitä ei tee mieli?? Ei painonhallinta tarkoita, että syödään pahaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko liikut? Tarpeeksi hikiliikuntaa liikkumalla voi vetää miltei mitä tahansa ja olla silti hoikka.
Lisäyksenä: liikunta kasvattaa lihasta, mikä painaa enemmän kuin rasva eli voit olla painavampi, mutta hoikempi.
Hikiliikunta (=kävely, juoksu) ei kyllä juuri lihasta kasvata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuo painondeksi on outo. Ainakin minulle painoindeksi 22 on liikaa, mulla on niissä mitoissa ihan oikeasti läskiä ja mahaa. Olen 174 cm, painondeksi 22 tarkoittaisi n. 67 kg:n painoa. Mulle hyvä paino on siinä 62 kg, jolloin painoindeksi on n. 20,5. En ole siinäkään painossa mitenkään erityisen laiha.
Ihmisen paino riippuu tosi paljon rakenteesta, mulla on kamalan pitkät jalat ja kädet ja lyhyt keskivartalo. Jos ja kun lihon, paino tulee just siihen keskivartaloon.
Ihan noin yleisesti ottaen ihmisen ei ole hyvä syödä ihan mitä tahansa. Huono ruokavalio saattaa lisätä sairauksien riskiä, vaikka paino pysyisikin normaalin rajoissa.
Jotkuthan ovat luontaiselta rakenteeltaan norjia pajunvitsoja ja toiset vankempia ja lihaksikkaampia. Siksi sille BMIlle on annettu vaihteluväli.
Joo, kyllä. Siksi on vaikea sanoa, millainen BMI kenellekn sopii. Pitkiin raajoihin on kamalan vaikeaa saada lihasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävuosina 20-45 valitsin syömisten kontrollin. Olin koko ajan dieetillä, laihdutun sitä 3-4 kiloa. Älytöntä elämää.
Ikävuosina 45-50 valitsin nautinnon. Lihoin 12 kiloa. En tykännyt.
Nyt olen puolivälissä. En todellakaan halua koko elämääni kituuttaa, mutta en halua kauheita makkaroitakaan. Eli nyt kituutan arkena ja nautin viikonloppuna.
Järjetöntä touhua.
Vastukseni:valisen 53kg. tähtään 54-56kg.nyt on 63kg . En laihduta vaan katsomalla mitä suuhuni lappan?Lähtö ol 70kg. Saatu syömällä kaikea epätervelistä liikaa ja illalla,päivät syömättä..Olin itselleni roska laatikko.Eli meneillä ja loppu elämä ruoka rytmi. Aamiainen lounas.välipala illalinen, iltapala ja siinä se on.Kera hyötyliikunnan.
Syön mitä haluan, silloin kun haluan. En syö siksi, että miellyttäisin miehiä tai ketään muutakaan tisseillä/lautatisseillä, isommalla tai pienemällä takapuolella, kurveilla/kurvittomuudella.
Syön pysyäkseni terveenä, tasapainoisena henkisesti ja fyysisesti, toimintakykyisenä.
Silloin ravitsemukseen kuuluu monipuolista, ravitsevaa ruokaa ja silloin tällöin herkkuja, jotka voivat olla myös ns. terveellisempiä, kuten marjarahka tai itse leivottu pulla.
Ei herkut tarkoita kaikille sipsi-olut-hamppari-irtokarkki-jäätelö- jne. mättöä!
Oletteko huomioineet, että tiede ja tutkimus kehittyy tälläkin alueella?
Uusi BMI- laskutapa (Oxfordin yliopiston matematiikan professorin Lloyd N. Trefedhenin kehittämä laskukaava) huomioi mm. pituuden aiheuttaman vääristymän tuloksessa. Tämä ilmiö näkyy selvimmin mm. sellaisten sairauksien yhteydessä, jossa pituus lyhenee tai ikääntyvien kohdalla, jolloin iän mukana tapahtuu luonnollista nikamavälien kasaanpainumista ja pituus voi muuttua useita senttejä.
Toki nämä pituus/painosuhteet ovat pieniä, mutta kun tulkitaan sitä, onko BMI ”rajojen sisällä”, voi normaalipainoisesta tulla lievästi lihava, lievästi lihavasta lihava jne. Käytännössä ero on kuitenkin punnittaessa n. 100-500g eli töysin mitätön, mutta yllättäen oletkin esim. lihava!
Edelleen, ikääntyneiden kohdalla, lievä ylipaino suojaa tutkimusten mukaan sarkopenialta, gerastenialta ym., joten liiallinen bmi:n tuijottaminen on turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää näitä vastauksia. BMI 22 on todella alhainen. Jos voisin ylläpitää noin alhaista BMI:tä syömällä mitä lystään, niin ei todellakaan tarvitsisi kahta kertaa miettiä kumman vaihtoehdon valitsisin. Tietysti 62 kg ja stressitön elämä!
Höpö höpö, BMI 22 ei ole "todella alhainen", vaan normaalia keskitasoa.
Minusta paras on BMI 20-21, 19 on oikeasti alhainen. Ei 22 ole paha sekään.
BMI 22 nostaa kuolleisuusriskiä. Lue lihavuusparadoksista mm. www. terveyskirjasto.fi
Olen 44kg ja 167cm, joten voin lihoa sen 10kg. Nytkin syön mitä haluan ja ei tule painoa. Minulla ei ole kyllä normi ruokahalua.
Juuri siksi kirjoitin, että Bmi 19 on MINULLE aivan liian alhainen, koska en tiedä onko se muille liian alhainen. Minulle se on, ja vastaan tähän ketjuun sen perusteella, koska tässä kysytään kumman minä valitsisin.