Mikä ysärissä oli sinusta parasta?

Suomalaisuus.

Jokereiden nousu Suomen huipulle.

Ysärin alku hyvää aikaa.Pelkästään eu:n tulo 95 teki maalla monen elämästä helvettiä muutamaksi vuodeksi eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

1990-1994 ei ollut eu:ta.

Juu ei ollut, mutta kun siihen liityttiin, niin moni ihminen oli helpottunut, että nyt se YYA-Suomi jäi taakse emmekä ole enää yksin Venäjän armoilla. Tämä oli monille se syy äänestää EU:n puolesta, kuten esim vanhemmilleni.

Kutsuttiinko muuten noita Doctor Martinseja muuallakin Suomessa Dokkareiksi? Näin Tampereella ainakin vaikka omani jouduin Hgistä asti hakemaan.

Scooter perustettiin

Hoikat  naiset, sen ajan lihavin on tän hetken normaali.

Ei ollut somea eikä älypuhelimia.

Ihan parasta aikaa silloin.

Helsinki oli parhaimmillaan.

Ei ollut somea ja kaikkea siihen liittyvää hevonkakkaa ja twitter-riitelyä, eikä tarvinnut muistaa salasanoja eikä hoitaa kaikkea puhelimen kautta muutenkaan. Maailmassa oli vielä mystiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

1990-1994 ei ollut eu:ta.

EU on ollut olemassa jostain 1950-luvun lopulta alkaen, olisikohan ollut 1957. En ehdi nyt tarkastaa kun palsta suljetaan n. viiden minuutin kuluttua.

Kommunismi ja muuri kaatui 1991, hetkeen kukaan ei kaivannut kommunismia, oli toivoa ja iloa tulevaisuuteen.

DJ Bobo, 2 Unlimited ja Mr. President.

Lama, työttömyys, pankin ilmoitus asuntolainan uudesta korosta 18%, paskaa musiikkia. Oikein kivaa aikaa kasvavalle perheelle.

Se vapaus olla missä on, ilman että joku vetää herneet nenään/pahastuu kun et vastannut mesessä/watsapissa jne. HETI ku oli TÄRKEÄÄÄ ASIAAA. Turvallisuuden tunne. Eikä äitiäkään hetkauttanut vaikka kesälomalla katosi aamulla ovesta ja palasi yömyöhään. Nykyään se soittaa monta kertaa päivässä tylsyyksissään, ja heti paniikki jos ei vastaa, vaikka olet töissä yms. ettei välttis pysty. Viis puhelua, vastaajaviestit ja tekstarit päälle...

Älypuhelimet on pilanneet ihmisten yhteisen ajanvieton, monesti tylsää olla  kahvilla porukalla kun kaikki kyylää vaan puhelintaan, no itsekin sen kaivaa kun ei ole seuraa niistä jotka siinä samassa pöydässä istuu... Sama mennä yksin ja lukea vaikka kirjaa.

Teininä ysärin lopulla, miten sitä riittikin juttua kavereiden kanssa tuntikaupalla kylillä pyörien. Leffat ja telkkarisarjat kiinnosti enemmän kun niitä ei ollut jatkuvasti loputtomiin tarjolla. Vielä lukiossakaan ei kaikilla ollut kännyköitä, oman ostin  kesätyörahoilla. Opiskeluaikojen alussakin harvemmin sitä kännykkää kaivettiin esille enää sen jälkeen kun kaverit oli löytyneet baarista/tapahtumista. Sitten tuli älypuhelin :,(

Aika 1990-94 oli kurjaa, lama, rahat ei riittänyt jne.

1995-1999 oli hyvää aikaa, EU-jäsenyys, ralli viroon, ruuan halpeneminen, eka palkankorotus 5 vuoteen, Suomen MM-kulta lätkässä, muutin yhteen asumaan ja mentiin naimisiin....

Jatkan vielä että netti tuli jokaisen ulottuville. TV-kanavienkin määrä kasvoi ja Venäjästä tuli mukava ja suvaitsevainen  pikkunaapuri.

Ihanat muistot ysärilapsuudesta itä-helsingin lähiöstä.

Vaikka raha oli tiukalla, niin se ei haitannut koska kaikilla muillakin oli yhtä tiukkaa.

Taloyhtiössä oli paljon lapsia, ja yhteisöllisyys oli vahvaa.

Isolla porukalla grillattiin ja vietettiin kesäpäiviä taloyhtiön pihalla.

Oli intialaista perhettä, iranilaista perhettä ja sitten me kantikset, kaikki sulassa sovussa keskenään.

Viikonloppuna sai valita yhden vuokrafilmin paikalliselta kiskalta, ja tietenkin pienen saunalimsan.

Ihmiset tutustuivat toisiinsa helposti, ja viettivät aikaa keskenään.

Narkkareita, mt-ongelmaisia, juoppoja oli murto-osa vrt nykypäivään.

2010 luvulla alkoi tämä uuden ajan "era".

Lapsia ei juokse pihoilla enään, ihmiset poteroituu omiin kuppikuntiin, tuloerot kasvavat ja alueet eriytyvät vahvasti.

Eniten kaipaan kaiken tämän modernin ajan kaaoksen ja jatkuvan suorittamiskeskeisen selviytymisen keskellä sitä yhteisöllisyyttä.

Toki, vaikeaahan se on, kun tämänajan 25-30:set eivät lisäänny, vaan jatkavat sitä ikuisen nuoruuden villi ja vapaa elämäntyyliään.

Ja nyt puhun tämmöisen "perustyöläisen" näkökulmasta itä-helsingin lähiöstä ( vieläkin i know), ehkä asiat ovat paremmin näillä trendikkäillä heterogeenisillä alueilla, missä neliöhinnat 6-9000 € välillä .

//

2 lapsen isä 28 v.

Erilaisia kauppoja ja grillejä enemmän , pieniä yrittäjiä eikä ketjujen paikkoja .

Vierailija kirjoitti:

Ihanat muistot ysärilapsuudesta itä-helsingin lähiöstä.

Vaikka raha oli tiukalla, niin se ei haitannut koska kaikilla muillakin oli yhtä tiukkaa.

Taloyhtiössä oli paljon lapsia, ja yhteisöllisyys oli vahvaa.

Isolla porukalla grillattiin ja vietettiin kesäpäiviä taloyhtiön pihalla.

Oli intialaista perhettä, iranilaista perhettä ja sitten me kantikset, kaikki sulassa sovussa keskenään.

Viikonloppuna sai valita yhden vuokrafilmin paikalliselta kiskalta, ja tietenkin pienen saunalimsan.

Ihmiset tutustuivat toisiinsa helposti, ja viettivät aikaa keskenään.

Narkkareita, mt-ongelmaisia, juoppoja oli murto-osa vrt nykypäivään.

2010 luvulla alkoi tämä uuden ajan "era".

Lapsia ei juokse pihoilla enään, ihmiset poteroituu omiin kuppikuntiin, tuloerot kasvavat ja alueet eriytyvät vahvasti.

Eniten kaipaan kaiken tämän modernin ajan kaaoksen ja jatkuvan suorittamiskeskeisen selviytymisen keskellä sitä yhteisöllisyyttä.

Toki, vaikeaahan se on, kun tämänajan 25-30:set eivät lisäänny, vaan jatkavat sitä ikuisen nuoruuden villi ja vapaa elämäntyyliään.

Ja nyt puhun tämmöisen "perustyöläisen" näkökulmasta itä-helsingin lähiöstä ( vieläkin i know), ehkä asiat ovat paremmin näillä trendikkäillä heterogeenisillä alueilla, missä neliöhinnat 6-9000 € välillä .

//

2 lapsen isä 28 v.

Voi kuule niitä oli silloinkin runsaasti. Heroiini niitti pahaa satoa jo 90-luvun alussa ja piri iski markkinoille kunnolla 90-luvun lopussa. Hulluja oli myös ihan yhtä lailla, tosin silloin oli vielä laitospaikkoja mihin pääsi helpommin.

Sai olla vapaammin oma itsensä, ei ollut somea ja muutenkin oli parempi yhteishenki. Ihmiset on nykyään niin kauhean ärhäköitä kaikesta ja itsekeskeisiä.