Harkimo vaatisi lääkäreitä lähtemään valmistumisen jälkeen vuodeksi töihin minne tahansa Suomessa, missä on pulaa lääkäreistä
Älytön ajatus. Itse lähdin toisen alan vastavalmistuneena töiden takia kauas kotipaikkakunnalta. Koskaan en ole ollut niin masentunut kuin siellä totaalisessa yksinäisyydessä. Onneksi oli alle vuoden jakso. Mielenterveys alkoi hajota sen verran pahasti. Ehkä olisi pian työkyky mennyt pitkäksi aikaa, jos olisi pidempään pitänyt sinnitellä.
Kommentit (211)
Amerikassa on kai joku systeemi että jos lähtee johonkin Alaskaan syrjäseudulle lääkäriksi tietyksi aikaa, niin saa kuitattua opintovelkoja sillä työllä.
Tästähän tehtiin se tv-sarjakin, Villi Pohjola.
Joku mainitsi hävittäjälentäjät. Juuri näin se menee armeijassa ylemmällä tasolla; saat määräyksen jonne lähteä. Kaveri oli helikopterilentäjä Santahaminassa mutta sai määräyksen lähteä Rovaniemelle. Vaimo ja pienet lapset ja muuttokuorma kohti pohjosta. Siellä meni lopulta useampikin vuosi. Seuraava kohde olikin Länsi-Suomen rajavartiosto Turussa.
Asun itse pienellä paikkakunnalla perähikiällä. Se mikä täällä lääkäreille on haasteellista on sairauksien kirjo. Kun ei ole spesialistia heti nurkan takana, ei voi ohjata potilaita eteenpäin vaan on hoidettava itse ja konsultoitava tarpeen mukaan. Vastavalmistuneilla on kaikki tuoreessa muistissa. (itsellä kokemusta vanhemmasta lääkäristä joka valitti että viimeksi opiskeluaikana ollut näiden asioiden kanssa tekemisissä).
Pitäisin Harkimon ideaa hyvänä jos se tulisi uusille läàkäriopiskelijoille jotka voivat sumplia asunto-ja perheasiat niin että vuosi asutaan Kainuussa opintojen päätyttyä. Tämä olisi myös taloudellinen buusti sillä vuokrataso on alhainen näillä paikkakunnilla .
Kyllä sinne syrjäseudullekin saadaan lääkäreitä, jos palkka on tarpeeksi paljon parempi kuin kaupungeissa. Mutta eihän niillä ole varaa maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta kouluttaa, yhteiskunta voi vaatia myös vastinetta. Vuosi on lyhyt aika.
Yhteiskunta saa vastinetta, kun lääkärit maksavat tuloistaan veroja. Lisäksi koulutukseen sisältyy jo 9 kuukauden pakollinen harjoittelujakso terveyskeskuksessa.
Aika monissa ammateissa on pakollista harjoittelua. Lääkärit yhtiöittää työnsä ja minimoi veronmaksun. Lisää lääkäreitä ja ihmistyöhön ne, joille ihmistyö on kutsumusammatti.
Kaverini on lääkäri ja kertoi kun haki yksityiselle töihin, että juuri ekoja asioita mistä puhuttiin oli tuo, että laitahan toiminimi pystyyn niin maksetaan sitä kautta niin ei tarvi veroista niin huolehtia... Että semmosta porukkaa.
Kallis koulutus, liitto jolla niin paljon valtaa että voivat pitää aloituspaikat pieninä ja palkat suurina. Jännä esimerkiksi miten vaikka paperimiehiä syytetään suomen teollisuuden tuhoamisesta ja ahneudesta mutta lääkärin kohdalla sama meno on ansaittua ja oikein. Aloituspaikkoijen määrä pitäisi tuplata tai enemmän, pitäisi melkein perustaa uusi lääkkis johonkin päin suomea. Palkoille nyt sinäänsä on ihan sama, mutta en ymmärrä miksi tarvitsemme näin vahvasti suojellun ihmisluokan kun siitä seuraa se, että hoitoon ei pääse ja jonot ihan naurettavia.
Juupa juu, vai että ihan toiminimellä ei tartte veroista huolehtia?
Ja noita aloituspaikkoja on lisätty useammalla sadalla, se vaan ei näy heti kun lääkäri erikoistuu niin voi mennä 12 vuotta että se lääketieteen ylioppilas on kiinteää työvoimaa. Sen sijaan resursseja ei ole lisätty, mikä näkyy lääkärissä kun itse poistatutin luomen tk:ssa niin sillä kandilla meni 1,5h koko hommassa ja sitoi siihen yhden lääkärin koko ajan neuvomaan. Pahoitteli vielä minulle koko ajan kun ei ole koskaan haavaa ommellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta kouluttaa, yhteiskunta voi vaatia myös vastinetta. Vuosi on lyhyt aika.
Yhteiskunta ei voi valita yksilöiden asuinpaikkoja, se löytyy ihan perustuslaista
Sinänsä kyllä olet oikeassa. Mutta esim. armeijassa kapiaiset joutuu allekirjoittamaan paperin, että ovat siirtovelvollisia sinne, missä kulloinkin on sopiva vakanssi täytettäväksi.
Jos ei allekirjoita, niin saa heittää hyvästit sotilasuralle.
Myös ulkoministeriössä käytännössä ovat siirtovelvollisia jos on diplomaattiuralla.
Kansainvälistä politiikkaa tms. opiskelevat henkilöt varmasti tiedustavat jo etukäteen sen, ettei kansainvälistä uraa ole mahdollista ainakaan kovin helposti tehdä Suomessa joltain tietyltä pienemmältä paikkakunnalta käsin.
Juu, mutta ovat siirtovelvollisia vaihtamaan myös ulkomaan asempaikkaa kun ulkoministeriö käskee.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinne syrjäseudullekin saadaan lääkäreitä, jos palkka on tarpeeksi paljon parempi kuin kaupungeissa. Mutta eihän niillä ole varaa maksaa.
Parhaimmillaan on tarjottu 10000e/kk, mutta ei ole sekään aina riittänyt. Kohtuuapalkka kuitenkin vastavalmistuneelle.
Lisää aloituspaikkoja tai uusi tiedekunta esim. Rovaniemelle tai Joensuuhun tai kliinisen työn opetusjaksoja alueellisiin sairaaloihin. Kun muutaman kuukauden jaksoja viettää jo opiskeluaikana periferiassa (Helsingistä katsoen), huomaa, että elämää on muuallakin. Osa löytää tällöin kumppaninkin sieltä muualta ja ainakin verkostoituu jo opiskelujen aikana. Etäyhteydet mahdollistavat luentojen seuraamisen myös muualla kuin istumalla tiedekunnassa.
Keinoja on, niitä ei vaan haluta toteuttaa. Pakollinen opintoihin sisältyvä vaikka jo ennen laillistamista tehtävä työjakso tarvittaessa muualla kuin kämpän naapurikorttelissa olisi ihan paikallaan. Jos oikeasti haluaa tehdä kutsumustyötä ja palvella asiakkaitaan, ei tämä mikään ongelma ole.
On myös huomioitavaa, ettei ihan jokaisen muuttoliike suuntautuisivat Meilahdesta Utsjoelle asti, vaan siinä välissä on paljon maata ja pieniä paikkakuntia, joissa täydennystä tarvitaan.
Tässä ideassa ei jälleen kerran ole tehty mitään selvityksiä siitä, mikä vaikutus tällä olisi esim. perheisiin ja lapsiin. Kyllähän aikuinen pärjää vieraalla paikkakunnalla, kun on pärjättävä. Mutta voiko lapsilta vaatia näin rajuja uhrauksia oman vanhemman uran takia? Oma puolisoni joutui muuttamaan todella usein oman isänsä työn takia ja joutui aina sopeutumaan uuteen koululuokkaan ja jättämään kaverit taakseen. Tämä näkyy introvertin ihmisen vaikeutena solmia sosiaalisia suhteita edelleen.
Jos lääkäreitä koulutetaan riittävästi, löytyy kaikkiin työsuhteisiin kyllä tekijä. Näinhän on esimerkiksi opetusalalla. Opettaja löytyy aina, vaikka tarjolla ei ole palkallista kesälomaa. Sivutoimisiinkin pesteihin löytyy usein pätevä opettaja, jos vaan vaivaudutaan rekrytoimaan avoimesti.
Perheetön nuori ihminen voi ottaa jopa seikkailun kannalta vuoden pari vieraalla paikkakunnalla. Mitä vaikeampi alaa on päästä opiskelemaan, sitä vanhempana opiskelemaan päästään. Ja sitä todennäköisempää on, että opiskeluaikana löytyy elämänkumppani ja lapsiakin syntyy.
Hjallis ei ole tutustunut tilastoihin eikä etsinyt optimaalisinta ratkaisua lääkäripulaan. Hän melummin tarjoaa pakkoa.
Järkevintä olisi lisätä aloituspaikkoja lääkäriopintoihin. Aika moni sinne kuitenkin haluaisi päästä eikä pääse.
Luin jotain nuorten keikkalääkäreiden keskusteluja netistä. Vähän nauratti kun tärkein puheenaihe tuntui olevan heillä se, että kuinka hieno työsuhdeauto on tarjottu käyttöön...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kallis koulutus, jonka valtio maksaa. Ihan perusteltu ajatus tämä.
Vuosi on lyhyt aika.
Valtion kouluttamat hävittäjälentäjätkin ovat tietyn aikaa, useita vuosia, valtion palveluksessa ennenkuin saavat siirtyä rahakkaisiin hommiin yksityissektorille.
Vuosi on pitkä aika yksin erossa tärkeistä ihmisistä. Se voi olla todella hajottavaa. Jos lääkäri masentuu ja päättää päivänsä, ei yhteiskunta hänestä enää sen jälkeen hyödy.
Jos vuodessa hajoaa ja masentuu, niin ehkä ei kannata koko alalle lähteäkään.
Siellä töissä sitten tulee paljon hajottavampaakin asiaa vuosia ja vuosia vastaan.
Aika monella lääkärillä on väärä kuva ammatista, kannattaisi hakeutua vähän helpompiin tehtäviin
Mt-ongelmilta suojaa parhaiten läheisten ihmisten rakkaus, hyväksyntä ja tuki. Kun ala on rankka, kuten lääkäreillä, pitää se vastaanottava suojaverkko olla olemassa. Joku joka ottaa kainaloon kyselemättä, kun vaitiolovelvollisena et voi kertoa. Joku joka huolehtii lääkärin palautuimisesta painajaismaisesta päivästä. Ei lääkäreillä ole väärää kuvaa ammatista, mutta muilla tuntuu olevan sitäkin väärempi kuva lääkäreiden psyykkeen kestosta. Heistä suurin osa on kuitenkin vain normaaleja ihmisiä iloineen ja suruineen.
On ihan turha myös verrata vapaaehtoisesti vuodeksi tai kahdeksi muualle lähtöä pakosta muualle lähtemiseen. Vapaaehtoisilla voi olla myös mahdollisuus jättää homma kesken ja palata maitojunalla kotiin. Pakolla määrätty saa sanktioita jos haluaa lähteä kesken pois.
Opiskelijoiden määrän lisääminen olisi se järkevin ratkaisu. Ei niitä paikkoja tarvitse älyttömästi olla enemmän. Varsinkin pienillä paikkakunnilla lääkärillä pitää olla hyvä paikallisen murteen ymmärrys, siinä ei potilas eikä lääkäri saa hyvää kokemusta, jos lääkäri puhuu ja ymmärtää suomea tasolla hoono soomi, vaikka lääkäri oliskin muuten taidoiltaan loistava. Siksi on koulutettava enemmän lääkäreitä suomea äidinkielenään puhuvista, ei etsittävä ulkomailta lääkäreitä hoitamaan savolaismummoja, jotka puhuvat vain savoa.
Vierailija kirjoitti:
Lisää aloituspaikkoja tai uusi tiedekunta esim. Rovaniemelle tai Joensuuhun tai kliinisen työn opetusjaksoja alueellisiin sairaaloihin. Kun muutaman kuukauden jaksoja viettää jo opiskeluaikana periferiassa (Helsingistä katsoen), huomaa, että elämää on muuallakin. Osa löytää tällöin kumppaninkin sieltä muualta ja ainakin verkostoituu jo opiskelujen aikana. Etäyhteydet mahdollistavat luentojen seuraamisen myös muualla kuin istumalla tiedekunnassa.
Keinoja on, niitä ei vaan haluta toteuttaa. Pakollinen opintoihin sisältyvä vaikka jo ennen laillistamista tehtävä työjakso tarvittaessa muualla kuin kämpän naapurikorttelissa olisi ihan paikallaan. Jos oikeasti haluaa tehdä kutsumustyötä ja palvella asiakkaitaan, ei tämä mikään ongelma ole.
On myös huomioitavaa, ettei ihan jokaisen muuttoliike suuntautuisivat Meilahdesta Utsjoelle asti, vaan siinä välissä on paljon maata ja pieniä paikkakuntia, joissa täydennystä tarvitaan.
Lapin yliopisto tarvitsisi ehdottomasti lääkiksen. Oulu on liian etelässä Lappia ajatellen.
Ystäväni opiskelee lääketieteellisessä. Kaksi lasta, asuntolaina, mies ja miehen työt, ystävän työt opintojen ohella, eläimet. Lisäksi hyvin sairas äiti.
Mielestäni vaatimus on kohtuuton. Pistetään samantien vastaavanlainen vaatimus kaikille aloille - tasavertaisuuden nimissä. Lääkärien koulutus on pitkä, sisältää useita palkattomia harjoitteluja, tulevat elämänsä aikana maksamaan paljon veroja.
Kreikassa tehdään jo näin. Ja Ranskassa valtio voi sijoitwlla jopa opettajia. Suomessa Puolustusvoimat kertoo kantiksille koko työuran ajan, minne mennä.
Vierailija kirjoitti:
Lisää aloituspaikkoja tai uusi tiedekunta esim. Rovaniemelle tai Joensuuhun tai kliinisen työn opetusjaksoja alueellisiin sairaaloihin. Kun muutaman kuukauden jaksoja viettää jo opiskeluaikana periferiassa (Helsingistä katsoen), huomaa, että elämää on muuallakin. Osa löytää tällöin kumppaninkin sieltä muualta ja ainakin verkostoituu jo opiskelujen aikana. Etäyhteydet mahdollistavat luentojen seuraamisen myös muualla kuin istumalla tiedekunnassa.
Keinoja on, niitä ei vaan haluta toteuttaa. Pakollinen opintoihin sisältyvä vaikka jo ennen laillistamista tehtävä työjakso tarvittaessa muualla kuin kämpän naapurikorttelissa olisi ihan paikallaan. Jos oikeasti haluaa tehdä kutsumustyötä ja palvella asiakkaitaan, ei tämä mikään ongelma ole.
On myös huomioitavaa, ettei ihan jokaisen muuttoliike suuntautuisivat Meilahdesta Utsjoelle asti, vaan siinä välissä on paljon maata ja pieniä paikkakuntia, joissa täydennystä tarvitaan.
Ihan tälleen Joensuusta kotoisin olevana Rollolaisena ihmettelen kyllä näitä ehdotuksia. Joensuusta on 130km lähimpään lääkikseen eli Kuopioon, Lapissa taas asuu niin vähän väestöä ja Oulun lääkis on myös niin lähellä, ettei mitään järkeä. Joensuu ja Rovaniemi ovat sitä paitsi hyvin suosittuja erikoistumispaikkoja keskussauraaloineen. Sitä paitsi jo tällä hetkellä lääkiksissä tehdään opintoja eri keskussairaaloissa, Kuopiosta tehdään jaksoja Mikkelissä ja Jyväskylässä, Tampereella Seinäjoen keskussairaalassa ja Oulussa Rollossa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ideassa ei jälleen kerran ole tehty mitään selvityksiä siitä, mikä vaikutus tällä olisi esim. perheisiin ja lapsiin. Kyllähän aikuinen pärjää vieraalla paikkakunnalla, kun on pärjättävä. Mutta voiko lapsilta vaatia näin rajuja uhrauksia oman vanhemman uran takia? Oma puolisoni joutui muuttamaan todella usein oman isänsä työn takia ja joutui aina sopeutumaan uuteen koululuokkaan ja jättämään kaverit taakseen. Tämä näkyy introvertin ihmisen vaikeutena solmia sosiaalisia suhteita edelleen.
Jos lääkäreitä koulutetaan riittävästi, löytyy kaikkiin työsuhteisiin kyllä tekijä. Näinhän on esimerkiksi opetusalalla. Opettaja löytyy aina, vaikka tarjolla ei ole palkallista kesälomaa. Sivutoimisiinkin pesteihin löytyy usein pätevä opettaja, jos vaan vaivaudutaan rekrytoimaan avoimesti.
Perheetön nuori ihminen voi ottaa jopa seikkailun kannalta vuoden pari vieraalla paikkakunnalla. Mitä vaikeampi alaa on päästä opiskelemaan, sitä vanhempana opiskelemaan päästään. Ja sitä todennäköisempää on, että opiskeluaikana löytyy elämänkumppani ja lapsiakin syntyy.
Hjallis ei ole tutustunut tilastoihin eikä etsinyt optimaalisinta ratkaisua lääkäripulaan. Hän melummin tarjoaa pakkoa.
Järkevintä olisi lisätä aloituspaikkoja lääkäriopintoihin. Aika moni sinne kuitenkin haluaisi päästä eikä pääse.
Kyse olisi nyt esim. vuodesta, ei jatkuvasta muuttamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisää aloituspaikkoja tai uusi tiedekunta esim. Rovaniemelle tai Joensuuhun tai kliinisen työn opetusjaksoja alueellisiin sairaaloihin. Kun muutaman kuukauden jaksoja viettää jo opiskeluaikana periferiassa (Helsingistä katsoen), huomaa, että elämää on muuallakin. Osa löytää tällöin kumppaninkin sieltä muualta ja ainakin verkostoituu jo opiskelujen aikana. Etäyhteydet mahdollistavat luentojen seuraamisen myös muualla kuin istumalla tiedekunnassa.
Keinoja on, niitä ei vaan haluta toteuttaa. Pakollinen opintoihin sisältyvä vaikka jo ennen laillistamista tehtävä työjakso tarvittaessa muualla kuin kämpän naapurikorttelissa olisi ihan paikallaan. Jos oikeasti haluaa tehdä kutsumustyötä ja palvella asiakkaitaan, ei tämä mikään ongelma ole.
On myös huomioitavaa, ettei ihan jokaisen muuttoliike suuntautuisivat Meilahdesta Utsjoelle asti, vaan siinä välissä on paljon maata ja pieniä paikkakuntia, joissa täydennystä tarvitaan.Lapin yliopisto tarvitsisi ehdottomasti lääkiksen. Oulu on liian etelässä Lappia ajatellen.
Ja Rovaniemelle varmaan perustettaisiin sitten myös yliopistollinen sairaala? Yliopistollisessa sairaalassa tehdään a) tutkimusta ja b) vaativimpia toimenpiteitä. Lääketieteen opetus keskussairaalapohjaisesti ei toimi koska niin iso osa potilaista lähtee yliopistosairaalan eikä pätevää opetushenkilöstöä löydy samalla mitalla kuin yliopistosairaalasta.
Ja todellakaan Oulu ei ole liian etelässä, lappilaisille 240 km matka on yks poronkusema. Etelän vetelille 200 km on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ideassa ei jälleen kerran ole tehty mitään selvityksiä siitä, mikä vaikutus tällä olisi esim. perheisiin ja lapsiin. Kyllähän aikuinen pärjää vieraalla paikkakunnalla, kun on pärjättävä. Mutta voiko lapsilta vaatia näin rajuja uhrauksia oman vanhemman uran takia? Oma puolisoni joutui muuttamaan todella usein oman isänsä työn takia ja joutui aina sopeutumaan uuteen koululuokkaan ja jättämään kaverit taakseen. Tämä näkyy introvertin ihmisen vaikeutena solmia sosiaalisia suhteita edelleen.
Jos lääkäreitä koulutetaan riittävästi, löytyy kaikkiin työsuhteisiin kyllä tekijä. Näinhän on esimerkiksi opetusalalla. Opettaja löytyy aina, vaikka tarjolla ei ole palkallista kesälomaa. Sivutoimisiinkin pesteihin löytyy usein pätevä opettaja, jos vaan vaivaudutaan rekrytoimaan avoimesti.
Perheetön nuori ihminen voi ottaa jopa seikkailun kannalta vuoden pari vieraalla paikkakunnalla. Mitä vaikeampi alaa on päästä opiskelemaan, sitä vanhempana opiskelemaan päästään. Ja sitä todennäköisempää on, että opiskeluaikana löytyy elämänkumppani ja lapsiakin syntyy.
Hjallis ei ole tutustunut tilastoihin eikä etsinyt optimaalisinta ratkaisua lääkäripulaan. Hän melummin tarjoaa pakkoa.
Järkevintä olisi lisätä aloituspaikkoja lääkäriopintoihin. Aika moni sinne kuitenkin haluaisi päästä eikä pääse.
Tuota noin, onko kaikista lääkäreiksi? Jos käytetään tuota että moni haluaa lääkäriksi, mutta ei pääse. Itse ainakin pidän järkevänä että lääketieteelliseen on suht tiukka seula eikä niin että jokainen reppana joka lääkäriksi nyt vaan tahtoo pitäisi lääkäriksi kouluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ideassa ei jälleen kerran ole tehty mitään selvityksiä siitä, mikä vaikutus tällä olisi esim. perheisiin ja lapsiin. Kyllähän aikuinen pärjää vieraalla paikkakunnalla, kun on pärjättävä. Mutta voiko lapsilta vaatia näin rajuja uhrauksia oman vanhemman uran takia? Oma puolisoni joutui muuttamaan todella usein oman isänsä työn takia ja joutui aina sopeutumaan uuteen koululuokkaan ja jättämään kaverit taakseen. Tämä näkyy introvertin ihmisen vaikeutena solmia sosiaalisia suhteita edelleen.
Jos lääkäreitä koulutetaan riittävästi, löytyy kaikkiin työsuhteisiin kyllä tekijä. Näinhän on esimerkiksi opetusalalla. Opettaja löytyy aina, vaikka tarjolla ei ole palkallista kesälomaa. Sivutoimisiinkin pesteihin löytyy usein pätevä opettaja, jos vaan vaivaudutaan rekrytoimaan avoimesti.
Perheetön nuori ihminen voi ottaa jopa seikkailun kannalta vuoden pari vieraalla paikkakunnalla. Mitä vaikeampi alaa on päästä opiskelemaan, sitä vanhempana opiskelemaan päästään. Ja sitä todennäköisempää on, että opiskeluaikana löytyy elämänkumppani ja lapsiakin syntyy.
Hjallis ei ole tutustunut tilastoihin eikä etsinyt optimaalisinta ratkaisua lääkäripulaan. Hän melummin tarjoaa pakkoa.
Järkevintä olisi lisätä aloituspaikkoja lääkäriopintoihin. Aika moni sinne kuitenkin haluaisi päästä eikä pääse.
Kyse olisi nyt esim. vuodesta, ei jatkuvasta muuttamisesta.
Miksi hoitaa pakolla ongelmaa, joka johtuu koulutuspaikkojen liian vähäisestä määrästä? Haluammeko todella pakkomuuton kuormittamia tuoreita lääkäreitä? Ei ole hyvä asia, jos lääkäri kypsyy alaan heti valmistumisen jälkeen.
Tämähän on ihan nykypäivää, esim. Saksassa opettajien kohdalla. On hyvä ehdotus, vuosi on lyhyt aika.
Joo, eihän sitä voi vaatia lääkäriliittoa ja yliopistoja lisäämään lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja. Vai onko se pääsykokeessa 0,5 pistettä vähemmän saanut sitten absoluuttisen epäkelpo lääkäriksi? Ei taida olla, jos vaikka seuraavissa pääsykokeissa pääsee sisään.
Taitaa olla instituutiot liian isoja herra Harkimolle määräillä, helpompi keskittää ne määräily-yritykset koskemaan yksittäisiä ihmisiä. Ja mitä hittoa yksi vastavalmistuneen vuosi auttaa jossain perähikiällä? Ei siinä synny jatkuvuutta, eikä perähikiä saa vahingossakaan kokeneita lääkäreitä. Joo, parempi pitää kokeneet lääkärit pk-seudulla auttamassa herra Harkimoa, joka on käymässä vanhaksi ja terveydellisiä ongelmia voi pikkuhiljaa alkaa ilmaantumaan.