Sinä lukion käynyt ...
... itkitkö, kun et saanut yo-todistukseesi yhtään laudaturia? Minä tunnustan itkeneeni kuusi päivää peräjälkeen, koska sain kuusi M:ää. Jokaisesta menetetystä ällästä seurasi yksi itkupäivä. Yritin yrittämästä päästyäni, yritin ehkä liikaakin, siksi ei niitä älliä tullut. Ja tietysti myös siksi, etten ole tarpeeksi fiksu.
Kommentit (22)
En suinkaan. M:n papereita juhlin :)
Pääsykokeella mentiin yliopistoon, joten yo-todistuksen sisältö ei kiinnostanut lainkaan. Pääsykokeisiin luin 8 tuntia päivässä ja yo-kokeisiin ehkä pari päivää per koe.
En itkenyt, sain kolme ällää. Kirjoitukset menivät ihan odotusten mukaisesti.
Sain yhden laudaturin ja olisin itkenyt, jollen olisi saanut sitä.
Ei, koska en koskaan sellaisia toivonutkaan. Olin superiloinen enkun E:stä, mutta myös pettynyröt äikän b:hen, koska kurssiarvosanat oli aina 9-10 ja kuvittelin että se meni hyvin.
Ei yhtään ällää ja vain yksi ämmä! En itkenyt.
Minäkin sain yhden L:n ja ison kasan C:tä: reaali, matematiikka, äidinkieli, englanti ja ranska. En itkenyt, koska sain sen, mihin pystyinkin.
Kirjoitin keskinkertaisesti ja siihen olin tähdännytkin. Pääsykokeilla pääsin jatko-opiskelemaan.
Olin ylpeä itsestäni, kun sain iltakoulussa lukion suoritetuksi, vaikka tein 8-tuntista työpäivää toimistoapulaisena ja myöhemmin toimistosihteerinä. Kolme Ällää, ruotsin ällä tippui täpärästi pykälä alemmaksi,
Ei ällien saaminen vaadi kuin ahkeruutta.
Olen aina ollut hyvin keskinkertainen opiskelija, joten olin tyytyväinen M:n papereihin.
Kolme B:tä ja kolme A:ta. Oisin itkeny jos oisin reputtanu.
Ei yhtään L:ää todistuksessa enkä itkenyt.
2 x L ja 2 X B. Olin superiloinen yo-tokaristani, vaikka tulikin kaksi B:tä.
Sain melkein kaikki arvosanat: A,C,M ja L joten kaikki koettu 😁 ei oo tarvinnut itkeä niiden tähden
Ei harmittanut, sillä sairastuin kesken lukion ja se osittain pilasi kaiken. Kaikkeen siihen nähden kirjoitukset menivät kuitenkin ihan ok, ja suhteutan sen nimenomaan siihen tilanteeseen, en vertaa muihin.
On kyllä nyt käynyt mielessä vielä uusia englanti, vaikka olen jo pitkälle yli 30. Katsotaan :) Olisihan siitä kiva se laudatur saada!
Sain yhden ällän, mutta reaali ja pitkä matematiikka jäivät yhden pisteen päähän ällästä. En muista itkinkö, mutta otti kyllä pattiin 😳
Mä en ymmärrä tätä ylenpalttista itkemistä. Mä oon itkenyt lähiomaisten hautajaisissa, mutta en esimerkiksi silloin, kun sain diagnoosin levinneestä syövästä. Se otetaan, mitä annetaan.
Ja ikinä ei olisi tullut mieleeni itkeä jotain koulutodistusta. Mitä järkeä?
(Niin ja mulla oli kyllä laudatureja kuus kappaletta yo-tokarissa, mutta ei todellakaan olisi heilauttanut mitenkään, vaikkei olisi ollut ensimmäistäkään. )
Laudatureja tuli myös yleisarvosanaksi, joten mikäs oli ollessa.
Huom, en lukenut läksyjä ikinä ja kirjoituksiinkin about edellisenä päivänä vähän kertasin. Ei ollut mitään paineita.
Mietin siinä kirjoitustilanteessa, onko mulla joku mielenhäiriö kun olin aivan kylmän rauhallinen. Yleensä jännitin ja jännitän kaikkea niin ettei vessassakäynnit lopu koskaan.
Vastaava outo tyyni mielentila on tullut sen jälkeen muutamassa muussa tiukassa tilanteessa. Dissosiaatiota? Mitä lie.
Vaikka olisin kuinka hyvä, kokeissa teen aina huolimattomuusvirheitä tai unohdan jonkun aivan täysin perusasian. Siksi en koskaan odota täysiä pisteitä enkä odottanut myöskään ällää mistään. Pari eetä sain ja olin tyytyväinen. Toki sillä vanhalla systeemillä ne olisivat olleet älliä.
En, koska älliä tuli. En kyllä sinänsä hyötynyt asiasta yhtään mitään, ihan pääsykokeella pääsin opiskelemaan.