Lue keskustelun säännöt.
Tilinumero kutsussa tympeää
29.05.2021 |
Asioista voi toki olla montaa mieltä, mutta itse en pidä tavasta laittaa kutsun mukana viitettä rahapyynnöstä tai edes lahjalistaa. Jos lahjaa ei halua eikä tavaraa tarvitse, miksei laittaisi kutsuun vain ystävällisesti ”ei lahjoja kiitos”. Jotenkin vesittää tunnelmaa, jos tekstissä ensin kerrotaan, että ”meille on tärkeintä juhlia läheistemme kanssa” ja perään tulee tilinumero. He, jotka haluavat muistaa lahjalla kysyvät kyllä toivetta ilmoittautuessaan. Pliis, ei lahjapyyntöjä kutsuihin!
Kommentit (78)
Rönsyjä on paljon, mutta tiivistetäänkö: Rahalahjan voi antaa jos haluaa ja jos tilinumero on mainittu. Kirjekuorissa annettavat rahat saattavat kadota kun pöytää ei koko aikaa vartioida. Jos tunnet saajat todella hyvin ja olet ollut esim 30pv heidän kanssaan edellisen vuoden aikana, voit antaa myös henkilökohtaisemman lahjan, kun tunnet saajat ja tiedät että he tätä tarvitsevat.
Muuten kaikki joilla ei ole käsitystä sen siskon lapsen tarpeista, voi kysellä lähipiiriltä hienovaraisesti lahjatoiveista tai sitten kutsussa voi olla linkki listaan. Lahjalistojen käyttö on vähentynyt. Eli läheiset tuovat mitä katsovat parin tarvitsevan, serkut ja kaukaisemmat tuovat rahaa tai muistoesineen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kahdet pippalot jättänyt väliin, vaikka esim serkkuni häihin olimme luvanneet mennä. Olimme jo miettineet mitä viemme lahjaksi ja ostaneet sen 800€ ulkogrillin, jotta saa omakotitalossa grillata.
Tuli kuitenkin kutsu jossa oli tilinumero. Päätimme siltä istumalta, että tämmöinen ei ole meidän hyväksymää toimintaa, joten jäimme pois koko tilaisuudesta. Grilli on mökillä jossa sitä voi käyttää koko suku, mutta kenellekään emme ole kertoneet, miksi ostimme suvun mökille noin kalliin grillin.
Vaikea kuvitella, että joku ostaa 800 € grillin jollekin lahjaksi. Tai yleensäkään antaa noin kalliin lahjan serkulleen.
Miksi? Minusta ei ole vaikea kuvitella. Jos kutsussa olisi tilinumero jättäisin menemättä. Minustakin laiska ihminen lahjoittaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Se tilinumero on sitä varten, että JOS haluaa jotain lahjaksi antaa niin voi antaa rahaa esim häämatkaa varten. Ei se ole mitään kerjäämistä tai käsky maksaa. Ja juhliin saa tulla ilman lahjaa. Tärkeintä on läsnäolo. Ainakin meillä näin.
Ystäväni meni naimisiin tällä samalla ajatuksella. Jos halusi antaa lahjan, hääkassaan sai laittaa rahaa, mutta pääasia oli, että vieraat viihtyisivät syömässä ja juomassa epävirallisissa tunnelmissa. Itse en päässyt juhliin enkä siksi antanut rahaa, joten lahjoin hääparin vähän paremmalla suklaalla ja viinipullolla. Olivat hyvin tyytyväisiä. Emme tämän ystäväni kanssa ostele toisillemme mitään ihmeellisiä lahjojakaan, yleensä vaan syötävää, kun meillä nelikymppisillä alkaa jo olla kaikkea mitä tarvitaan.
Ymmärrän, että on hääpareja, jotka naamioivat rahankerjuun "häämatkaksi" tai muuksi ostokseksi, ja ovat naama nurinpäin sitten, kun rahaa ei kerätty. Omassa lähipiirissäni ei ole rahanruikuttajia, vaan aikuisten juhlien ajatus on aina viettää aikaa yhdessä kiireisen arjen vastapainoksi ja lahjaksi kelpaa vaikka se Fazerin sininen, jos nyt jotain haluaa antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo 800 grillin ostaja korostaa hintaa, mutta ei kerro oliko sellaiselle oikeasti tarvetta. Kaikki kun eivät edes tykkää grillata, uskokaa tai älkää, ei edes Suomessa ja jotkut ei edes mökillä. Meillä grilli on käytössä ehkä kerran kuukaudessa. Riittää hyvin halpakin. Mutta tilille en tykkää maksaa, vien mieluummin rahan, lahjakortin tai lahjashekin.
Ja tuolla perusteella arvostelet toisen lahjaa? Tiedoksi että pariskunnalla oli jo omakotitalo 2018, mutta perinteinen pieni kaasugrilli, joka 2018 syksynä todettiin osin puhkiruostuneeksi ja sivukeitin vuosi jostain kaasua. Pariskunnasta nainen on se enemmän grillaava, työskentelee myös ammatikseen ruuan kanssa. Tekee aivan mahtavia ruokia grillissä, joita ei edes tv-kokki-ohjelmissa näy. Grillasivat 2018 kesänä vähintään kahdesti viikossa. Kerroimme heille syyskuussa, että eiköhän se kevään 2019 häissä joku muista grillillä.
Aviopari (ja lapsi syntyi myös koronavuonna) on tietoinen grillin kohtalosta, arvasivat ja mainitsivat siitä suvun mökillä kun vaarin synttärit pidettiin siellä. Eivät olleet pahoillaan, päin vastoin, rouva loihti grillissä sellaiset eväät, että 18 henkilöä viime heinäkuussa ei saanut sanaa suustaan. Lahja on nyös heidän mielestään oikeassa paikassa. Ovat viime elokuussa ostaneet n 400€ kaasugrillin. Ja ennenkuin taas joku kitisijä tulee väliin, kyllä, minä myyn näitä vehkeitä ja minulta ostivat hyvällä alennuksella.
Vastatun viestin kirjoittajalle: Miksi edes antaa lahjaa jos ei tunne siihen tarvetta. Me olemme hyviä tuttuja tuoreen avioparin kanssa ja tiedämme kyllä mitä tarvitsevat,..
Entistä oudommaksi muuttuu tämä tarina. Tämä pariskunta on niin mukava ja taitava kokkikin se morsmaikku ja hyviä tuttuja teille, mutta suutuitte niin paljon siitä tilinumerosta kutsussa, että ette menneet häihin, ettekä antaneet mitään lahjaa? Ja nyt taas olette ylimpiä ystäviä ja myit halvalla heille grillin?
Tehän vekkuli porukka olette.
Vierailija kirjoitti:
Tilinumero on syntiä.
Teretulemast syntisten pöytään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpön löpön mitään törkeää. Järkevää ja vieraille kätevää ja helppoa. Olisi ihan kamalaa vastaanottaa sata puhelua siitä, että mitä haluamme lahjaksi, tai soittaa morsiamelle/sulhaselle ja yrittää udella omaan budjettiin sopivaa lahjatoivetta.
Vierailija kirjoitti:
Usein hääpari on käyttänyt paljon rahaa häiden järjestämiseen. Jos paikan vuokra on kallis, ymmärrän hyvin, jos kutsun mukana tulee tilinumero.
Jos häät järjestetään Teboililla, en ehkä ymmärrä samalla tavalla. Tilanne ja paikka ratkaisee. Rahoituksen ymmärrän, rahastusta en.
Eli vieraiden on maksettava osa hääparin ylikalliista häistä? Ei tulisi mieleenkään maksattaa omia juhlia vierailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En laita kutsuun mitään lahjatoivetta tai tietoa siitä, että ei lahjaa. Kun ilmoittautuvat ja kysyvät, mitä lahjaksi, niin sanon, että mitä nyt olet ajatellut, se on sinun asiasi.
Ja niin saan ylihintaisia sisustusesineitä, jotka myyn Torissa ja saan rahaa.
Helpompaa olisi, jos saisin sen rahan samantien.
Tästä on siis tullut käytännön toimintatapa aina kun menet naimisiin
Ainakin minun esim serkut kun ovat menneet naimisiin he ovat joko asuneet jo vuosia yhdessä tai ovat asuneet vuosia omillaan ja yhteen muuttaessa on jo tullut liikaa ylimääräistä tavaraa mistä on pitänyt päästä eroon eli eivät tarvitse kuppeja ja kulhoja, lakanoita, pyyhkeitä jne tavaraa. Sen sijaan on se tilinumero ja kerrottu että raha menee säästötilille heidän unelmien lomamatkaan (kohde on myös kerrottu viimeistään häissä) tai yhteiseen unelmien talon rakentamiseen.
Hääparin lahjalista on hyvä joska siihenhän he ovat miettineet niitä asioita joilta heiltä puutuu. Esim 1 hääpari kerää jotain tiettyä astia-sarjaa ja heiltä puuttuu mm tarjoiluastioita, sen sijaan että ostaisi jonkun sitä tiettyä sarjaan kuuluvan astian ostaakin jonkun ihan eri sarjaa olevan ja pahimmillaan jopa väreiltään ei yhtään toisiinsa sopivan astian, ei sellainen tule käyttöön oikeasti. Esim 2 hääpari kerää jotain tiettyjä viinilaseja ja saavatkin 2 jotain eri merkkiä, eri muotoisia, kokoista lasia, paljonko ne lasit sitten on käytössä, kun ovat erilaisia kuin muut?
Tai se 50-60 vuotias synttärisankari jolla on jo kaikkea, sillä tilinumeron tarkoitus on kerätä rahaa johonkin matkaa varten, elämys kohteeseen (esim vauhti ajoon tai laskuvarjohyppyyn) tai raha menee mökin tai oman pihaan tyyliin kasvihuone + kasveja, huvimaja tai kesäkeittiön tekoon tai vaikkapa uima-altaaseen tai vastaavaan.
Tilinumeron tai listan tarkoitus on että lahjan keksiminen olisi helppoa ja miellyttää lahjan saajaa/saajia, tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö voi ostaa jonkun muun lahjan, jotain ihan omaa, mutta siinä on sitten riski ettei se ole mieluinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
meillä on varakkaat suvut, sekä mieheni että minun puolelta. Toki suvussamme on myös vähän huonommassa asemassa olevia. Kummankaan suku ei ole materialistinen ja osataan ottaa muut huomioon eikä leveillä rahoilla, niin häälahjojen kanssa on tehty aina niin, että jokainen halukas antaa sen summan minkä kokee voivansa antaa, rahalahjoitus on täysin vapaaehtoinen eikä kukaan voi jäljittää jälkeenpäin, että kuka antoi minkäkin verran. Valitaan yksi lahja, usein se on jotain arvotaidetta, ja ostetaan se.
Arvotaidetta? Sellaista kassaholvissa säilytettävää vai pakko laittaa edustuspaikalle seinälle? 🙄
ilmeisesti älysi ei riitä ymmärtämään mitä arvotaide käsite merkitsee. = taidetta, jonka arvo säilyy
eri
Minustakin tilinumero kutsussa on erittäin tökeröä, vaikka kuinka olisi hienoo runoa siitä, kuinka on kippoa ja kuppoa jo kaapissa, niin tilinumerosta tulee olo, että tänne sitä rahaa. Seteli kortin välissäkin olis henkilökohtaisempi.
Me ei laitettu kutsuun mitään mainintaa lahjoista. Jos joku halus meitä muistaa lahjalla, sen sai tehdä, mutta juhlat järjestettiin ihan pyyteettömästi siitä syystä, että saatiin juhlia läheisten kanssa, eikä kerätäksemme jotain lahjakassaa. Vaikka mekin ollaan asuttu pitkään yhdessä, saatiin tosi kivoja lahjoja, joissa oli oikeasti mietitty, mitä voitais tarvita tai mistä voitais tykätä. Ja sehän on lahjan idea. Joku henkilökohtainen muistaminen, lahjan antaja on ajatellut juhlittavaa. Tilinumero kutsussa on tosi kalsea ja eikä numerot tilillä tunnu kovin henkilökohtaiselta lahjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korona aika, en lähde mihinkään juhliin, nyt on hyvä syy kieltäytyä.
Fiksu nuoripari pitää häänsä aivan lähisuvun parissa, jonka kanssa voidaan sopia muutaman tonnin lahjat yhteislahjoina. Muita ei pidä turhaan vaivaa moisten p: n peijaisten takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse menin naimisiin 2-kymppisenä ja liitimme kutsuun lahjalistan. Meillä oli oikeasti tarvetta ihan tavallisille käyttöesineille joskin listassa oli mainittu myös muutama hieman erikoisempikin asia (teltta ja retkikeitin). Listasta sai jokainen valita ihan omaan budjettiinsa sopivan lahjan jotka tulivat tarpeeseen. Ja naimisissa olemme 25 vuoden jälkeen edelleen.
On eri asia mennä naimisiin parin vuoden välein ja omaisuus koottuna, jolloin voikin korostua se, että halutaan koota juhlaan läheiset yhteen.
Itse en halunnut mitään aikaa vievää lapsellista juhlimispelleilyä, vaan menimme maistraattiin kahden todistajan kanssa. Heille tarjosimme illallisen ja that's it. Kenenkään ei tarvinnut ostaa turhia hääasuja eikä käyttää aikaa juhliin, joita emme itsekään halunneet. Opiskeluajan jälkeen halusimme säästää asuntoa varten ja käyttää ajan työntekoon. Siksihän juuri opiskelimme, että emme ole kenestäkään riippuvaisia ja voimme ostaa kaiken itse oman makumme mukaan. Köyhänapua emme tarvinneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
meillä on varakkaat suvut, sekä mieheni että minun puolelta. Toki suvussamme on myös vähän huonommassa asemassa olevia. Kummankaan suku ei ole materialistinen ja osataan ottaa muut huomioon eikä leveillä rahoilla, niin häälahjojen kanssa on tehty aina niin, että jokainen halukas antaa sen summan minkä kokee voivansa antaa, rahalahjoitus on täysin vapaaehtoinen eikä kukaan voi jäljittää jälkeenpäin, että kuka antoi minkäkin verran. Valitaan yksi lahja, usein se on jotain arvotaidetta, ja ostetaan se.
Arvotaidetta? Sellaista kassaholvissa säilytettävää vai pakko laittaa edustuspaikalle seinälle? 🙄
ilmeisesti älysi ei riitä ymmärtämään mitä arvotaide käsite merkitsee. = taidetta, jonka arvo säilyy
eri
Harva haluaa jonkun muun ostamaa ja valitsemaa taulua seinälleen.
Oli arvotaulu tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
meillä on varakkaat suvut, sekä mieheni että minun puolelta. Toki suvussamme on myös vähän huonommassa asemassa olevia. Kummankaan suku ei ole materialistinen ja osataan ottaa muut huomioon eikä leveillä rahoilla, niin häälahjojen kanssa on tehty aina niin, että jokainen halukas antaa sen summan minkä kokee voivansa antaa, rahalahjoitus on täysin vapaaehtoinen eikä kukaan voi jäljittää jälkeenpäin, että kuka antoi minkäkin verran. Valitaan yksi lahja, usein se on jotain arvotaidetta, ja ostetaan se.
Arvotaidetta? Sellaista kassaholvissa säilytettävää vai pakko laittaa edustuspaikalle seinälle? 🙄
ilmeisesti älysi ei riitä ymmärtämään mitä arvotaide käsite merkitsee. = taidetta, jonka arvo säilyy
eri
Harva haluaa jonkun muun ostamaa ja valitsemaa taulua seinälleen.
Oli arvotaulu tai ei.
myös sisälukutaidossasi on aukkoja
eri
Lahja kuuluu jotenkin juhlaan. Siksi olen kiitollinen, jos on johonkin kauppaan häälahjoista lista tai tilinumero.
Ennen kun annettiin pankkien lahjashekkejä lahjaksi, niin se oli kai ”sallitumpaa”, kun ei mennyt suoraan tilille tai käteinen vaihtanut omistajaa.