Olitteko vauvan synnyttyä jossain ihmeen "hormonihuuruissa"? Taas täällä mainittiin sellainen. Päteekö teihin?

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut mitään huuruja. Ei oikein innostanut koko juttu mitenkään. Totesi vaan itselleen että tässä sitä nyt ollaan 18 vuotta.

Tää taitaa olla AV-palstan ihanne.

Ei todellakaan oltu missään  "hormooni huuruissa" vauvan synnyttyä.

Kaikki asiaat olivat läpi puhki puhuttuja ja mietittyjä ennen ensimäisen lapsen syntymistä.

Myös kaikki pahimmat skenaarioit lapsen mahdollisen sairauden osalta.

Olimme molemmat hiukan yli 30 vuotiaita kun saimme esikoisen.

Kaikeksi onneksi juuri meidän kohdalla kaikki meni hyvin.  Lapsi oli täysin terve. Joskin vauvan tapaan joskus öisin itkevä ja kinkkinen, toisinaan taas unelmavauva.

En todellakaan käsitä puheita noista kummallisista hormoonihuuruista.

Jo raskausaikana iski valtava itsesuojeluvietti. En uskaltanut pyörällä ajaa ja vähänkin liukkaammalla tiellä kävely oli pelottavaa, ettei vain kaadu. Vauvan syntymän jälkeen en olisi halunnut pikkulasten tulevan kylään, koska pelkäsin heidän satuttavan vauvaani. Sellaisessa aivot sumussa olotilassa meni pari kuukautta ainakin, väsymyksestä johtuen todennäköisesti.