Lue keskustelun säännöt.
Olen kotiäiti ja rakastan elämääni!
27.05.2021 |
Elän ihanaa stressitöntä elämää. Mieheni käy töissä (tällä hetkellä etänä) ja itse hoidan kotia ja lapsia miehen työajan. Ostimme vanhan rintamamiestalon jota olemme remontoineet pikkuhiljaa. Lapsemme ovat 1 ja 2,5-vuotiaat. En ole aivan pelkästään kotona vaan teen vaateliikkeessä 10 tuntia viikossa, se on ihan mukavaa vaihtelua ja säilyypä sosiaaliset suhteet ja vähän tuulettuu pää kotona olosta :) en vaihtaisi mitään.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Loinen.
Epäihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastaakohan mieskin rahoittaa sun elämääsi, oletko kysynyt?
Ohiksena voin todeta, että kyllä mies varmasti rakastaa.
Kotiäidiksi jääminen kun lapset ovat pieniä, on sovittu asia. Se helpottaa tosi paljon miehen omaa elämää ja työssäkäyntiä.
Kellä on mahdollisuus olla kotona pienten lasten kanssa, se on parasta mitä koskaan voi lapsilleen antaa.
Kun lapset kasvavat ja lähtevät kouluun, voi ap:kin alkaa suunnittelemaan töihin palua puoli-tai kokopäiväiseksi.
Jaa, että miehellä on vielä oma elämä jota pitää helpottaa. Mihinkä töihin voi palata 5-10 vuoden jälkeen ilman uudelleen kouluttautumista. Se on sama kuin pitkäaikaistyötön niin sellaista ei kukaan töihin ota. Ei nykyään niin vain töihin mennä. Mikä oli ammattisi ennen kotiäitiyttä niin se voi olla vanhentunut ammattitaito sen jälkeen kun pyrit töihin.
Esim. minä ylioppilaspohjaisena nuorena äitinä toimin niin, että tein vähän töitä viikonloppuisin, myöhemmin myös iltaisin kun ei ollut enää vauvaikäisiä. Opiskelu kuului harrastuksiin, ja tätä harrastustakin saatoin hyödyntää taloudellisesti kotiäidin työn ohessa. Kun kaikki lapset olivat koulussa, siirryin työelämään. Samalla (edelleen tähän harrastukseeni liittyen) hankin maisterin paperit ja parhaillaan teen väitöskirjaa (lapset jo aikuistuneet). Vakiduuni on ja ura edennyt kivasti. Aihe, jota opiskelen liittyy työhöni, mutta ennen muuta se on harrastukseni. Harrastaahan muutkin jotain, oma mielenkiinnon kohteeni sattumalta on ollut myös ammatillisesti merkityksellinen ja sillä tavoin taloudellisesti hyödyllinen.
Mitä ap:n kotiäitiyteen tulee, noin pienten lasten kanssa se on paras vaihtoehto.
Hänellä on myös jalka oven raossa työelämään ja se 10 tuntia viikossa on juuri sopiva määrä tässä vaiheessa - kotiäidin täysipäiväisen työn sivussa. Welldone, ap!
Onneksi olkoon. Muista arvostaa itseäsi ja saavutustasi.
Minäolen aikoinani ollut kotona lasten kanssa.Molemmat halusumme niin.. Silloin ei saanut vielä kotih,tukea ellei ollut 3 alle 6-vuotiasta. Olimme tosi tyytyväisiä järjetelyn. Oli ihan tarpeeksi rahaa käytössä, mihelläni on kyllä hyvä palkka. Ja minulla myös on rahaa ja omaisuutta. Hyvin pärjsin sitten vielö töissä kuten muutkin äidit ja isät.
Aika surketa ettei enää vois mennä töihin. Saman verran saan nyt eläkettä kuin työtoverit. Jotkut olivat välilä ulkomaila perheenä ja muitakin poissaoloja tulee elämässä. Lisävuosilla voi korvata kotonaoloa myös loppupäästä. Suurin osa työtovreista on eronnut miehestään lasten lähdettyä, ei he vaan enää jaksa / viits iyksin raataa kun vanhat miehet vaan makaa hiljaisina. ??Minulla on se osallistuva aktiivimies.