18v tytär ei tee mitään elämällään
Minulla alkaa loppua voimat 18-vuotiaan tyttäreni kanssa. Heitti koulun kesken viime vuonna, aloitti uuden alan ja keskeytti senkin melko pian. Sen jälkeen ei ole lähtenyt mitään uutta alaa opiskelemaan vaan makaa kotona.
Hän nukkuu suurimman osan päivästä ja on lihonut varmasti jo kymmenen kiloa. Ei jaksa pitää huolta itsestään muutenkaan, haisee jo pahalle kun ei muista ikinä pestä itseään saippualla suihkussa. Käy öisin jääkaapilla ja päivät syö nuudeleita ja pullaa ja katsoo telkkaria sängyssään.
Ulkoinen olemus on hälyttävä, mutta sitäkin enemmän olen huolissani hänen mielenterveydestään. Hän käy nuorisopsykiatrian polilla kerran viikossa juttelemassa ja käyttää masennuslääkkeitä, mutta liikettä ei ala tapahtua.
Hän ei tee oikeastaan mitään eikä poistu kotoa kuin satunnaisesti lenkille.
En ole raaskinut häätää pois kotoa häntä, kun tuskin pärjäisi itsekseen. Jollekin alalle hänen pitäisi kyllä hakea opiskelemaan ja siitä puhuvat paljon terapiassa, mutta kun mikään ei tunnu omalta eikä kiinnosta. Olen kyllä sitä mieltä, että vaikkei kiinnostaisi, joku ammatti on oltava. Hänellä ei ole myöskään kesätöitä vaikka patistelin hakemaan, eikä mitään töitä hänen taustallaan tietenkään edes saa, kun ei opiskele eikä ole eläessään töitä tehnyt.
Olo on todella voimaton enkä enää tiedä, mitä tehdä. Apua kaipaisin.
Kommentit (42)
Masennus on oikeasti vakava sairaus eikä parane ottamalla itseä niskasta kiinni.
Tai siis mitä se 18v tyttö itse meinaa asialle tehdä.
Hallitukselta sataa nyt rahaa näihin nuoriin, että jospa kohta psykologeja saataisiin lisää palkattua.
ap saat tässä nyt oikean neuvon, väärien sijaan,
Sinun ei pidä tehdä yhtään mitään. Ole vaan vanhempi. Hänellä on siis masennus. Yhtään mitään ei PIDÄKÄÄN tapahtua, ennekuin mt-häiriö, aivokemiallinen epäbalanssi eheytyy. Ja siihen voi mennä 5 vuotta. Anna asian korjaantua normaalisti, ajan kanssa. Valitettavasti se ei kiirehtimällä parane. Hän on vielä nuori, lähes lapsi. Sinun ei pidä sotkeentua asiaan, yrittäen vaikeuttaa hänen asioitaan tai olemistaan. Anna hänen OLLA rauhassa. Tilanne paranee hoidolla ja ajan kanssa. HÄn kyllä parannuttuaan alkaa saada hyviä ideoita mitä alkaisi tehdä, hoputtamalla tai koventemisella ei saa kuin tuhoa aikaan. Ole vanhempi, mikä on sinun velvollisuus, tarjota kodin ja ulkoisen turvan niin kauan kun hän tarvitsee-ellei hän itse muuta pois. Älä sekaannu hänen tilaneteeseensa yrittäen ammattitaidottomasti väkisin saada jotain aikaan mit äet edes ymmärrä. Masentuneella ei ole voimavaroja ajatella tulevaisuutta, hän elää tässä hetkessä ja koettaa selviytyä nyt.
Lapsella on masennus ja näin moni vastaajista on kylmästi heittämällä vaan pihalle? Eikö teillä ole empatiaa ollenkaan??
Jo joutui armas aika ja suvi suloinen 🙄
Työkkäreillä on ohjaamotoimintaa työttömille nuorille. Koittakaa jos sieltä sais apua.
Jotkut odottaa, että tuon ikäisellä pitäisi olla polku selvänä ja tulevaisuus täynnä tavoitteita, mutta ei se aina mee niin. Oikeastaan aika harva tuon ikäinen tietää varmuudella mitä haluaa tehdä. Monella ei vielä ole edes omat vahvuutensa selvillä. Mun sukulaispoika taisi jättää kolme koulua kesken ja kokeili sitten muutamia työpaikkoja, kunnes löysi oman juttunsa.
Lisäksi jos on masennusta niin varmasti tuo paine tällä hetkellä ei auta kauheasti. Onko se se koulu tai työ tai jotain aivan muuta tekemistä tällä hetkellä, joka tukisi hänen toipumista, kannattaa pohtia.
Vierailija kirjoitti:
ap saat tässä nyt oikean neuvon, väärien sijaan,
Sinun ei pidä tehdä yhtään mitään. Ole vaan vanhempi. Hänellä on siis masennus. Yhtään mitään ei PIDÄKÄÄN tapahtua, ennekuin mt-häiriö, aivokemiallinen epäbalanssi eheytyy. Ja siihen voi mennä 5 vuotta. Anna asian korjaantua normaalisti, ajan kanssa. Valitettavasti se ei kiirehtimällä parane. Hän on vielä nuori, lähes lapsi. Sinun ei pidä sotkeentua asiaan, yrittäen vaikeuttaa hänen asioitaan tai olemistaan. Anna hänen OLLA rauhassa. Tilanne paranee hoidolla ja ajan kanssa. HÄn kyllä parannuttuaan alkaa saada hyviä ideoita mitä alkaisi tehdä, hoputtamalla tai koventemisella ei saa kuin tuhoa aikaan. Ole vanhempi, mikä on sinun velvollisuus, tarjota kodin ja ulkoisen turvan niin kauan kun hän tarvitsee-ellei hän itse muuta pois. Älä sekaannu hänen tilaneteeseensa yrittäen ammattitaidottomasti väkisin saada jotain aikaan mit äet edes ymmärrä. Masentuneella ei ole voimavaroja ajatella tulevaisuutta, hän elää tässä hetkessä ja koettaa selviytyä nyt.
Olen ollut vaikeasti masentunut teini-ikäisenä ja olen tästä eri mieltä. Ensinnäkin, en usko että masennus pääsääntöisesti aiheutuu mistään aivokemian epätasapainosta, toisin sanoen että se voisi ihan muuten vaan ihmiselle ilmestyä vaikka kaikki elämässä olisi hyvin.
Toisekseen, minun vanhempani eivät puuttuneet ongelmiini ja jättivät rauhaan, mutta se vain pitkitti oireilua kun kukaan ei ollut auttamassa oman tien löytämisessä ja kannustamassa eteenpäin. Painostaa ei pidä koska masentuneena tosiaan on vaikea jaksaa tehdä asioita, mutta tukea saa ja pitääkin antaa.
Minulla yksi ongelma oli (ja on osittain edelleenkin) myös tuo, ettei mikään työ kiinnostanut, ja se aiheutti ahdistusta ja masennusta, eikä toisin päin. Jos olisin saanut tukea ammatinvalintaan ja sen kautta merkitystä elämään, olisi masennuskin voinut helpottaa nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Jos painoa jo yli 100kg hän elää vakavalla säästöliekillä. Enempi ruokaa ja sellaista.
Repesin kyllä kovaa. Loistavaa trollausta ja ironiaa :))
Vierailija kirjoitti:
Tiedän vain että on masentunut ja jonkinlainen syömishäiriö, täysi-ikäinen kun on niin muuta en hänen asioistaan tiedä.
Hänellä ei ole mitään harrastuksia tai perheen ulkopuolisia ihmissuhteitakaan.
Ap
Onko paikkakunnallanne mahdollisuutta ravitsemusterapiaan tai terapeutille? Kannattaisi pyytää lääkäriltä lähete Terveyskylän nettipalveluihin jos oikeat palvelut ovat kaukana.
Eikö sinulla ole parempaa tekemistä torstaina aamupäivällä kuin kirjoitella näitä provoja Vauva-foorumille?
Tässä on toinen saman käyttäjän kirjoittama provo: https://www.vauva.fi/keskustelu/4172976/19-vuotias-tyttareni-hakkasi-mi…