Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtaudutte kumppaninne eksään?
26.05.2021 |
Jos ette voi sietää kumppaninne eksää silmissänne, niin onko tämä eksä tehnyt jotakin ansaitakseen sen? Vai myönnätkö sen johtuvan kokonaan esim. omasta epävarmuudestasi?
Oman kumppanini eksä oli viime viikonloppuna kylässä. Eksä on pysynyt kumppanilleni tärkeänä ihmisenä, jonka kuulumisista toivoo kuulevansa silloin tällöin. Minusta kumppanini eksä on mukava ihminen. Sopii mainiosti, että hän käy meillä kylässä tai että käyvät silloin tällöin kahvilla keskenään ilman minua.
Omaa eksääni saatan tavata harrastustapahtumissa (jotka nyt kylläkin kaikki tauolla), joissa käyn nykyisen kumppanini kanssa. Harrastamme kaikki kolme samaa asiaa ja olen siinä harrastuksessa tutustunut molempiin. Asialliset välit on ja vaihdetaan kuulumiset. Itse en käy eksäni kanssa kahvilla, koska elämässä on nyt muita ihmisiä, joita koitan vähäisellä vapaa-ajallani nähdä, mutta sille ei varmasti olisi mitään estettä, jos haluaisin tehdä niin.
Kommentit (20)
En ole tavannut enkä ole mitään mieltä. Varmaan ihan normaali ihminen, mutta ei heillä ole ollut syytä jäädä roikkumaan toistensa seuraan eron jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tavannut kumpaakaan, asutaan kaukana toisistamme. Aikuisten lastensa äitiin mies on yhteyksissä ja se on mulle ok, heillä on yheinen isovanhemmuus nykyään. Alaikäisen lapsensa äiti on senverran kaheli tapaus, että olen jättäytynyt kokonaan syrjään, tai siis tapaan lasta joskus, mutta äitiinsä en ole missään kontaktissa ja miestäkin neuvon että kommunikoi vain ja ainoastaan lapseen liittyvissä asioissa ja vain niin, että jää mustaa valkoiselle. Tämä nainen nimittäin on ihan aito narsisti. Sai melkein vieroitettua lapsen isästään, mutta rauhoittui kun isä oppi olemaan provosoitumatta kaikista niistä hulluista jutuista mitä se teki. Sillä lienee nyt toinen uhri kierrossa.
Miesystäväni on exänsä kanssa hyvissä väleissä. Heillä on yhteiset aikuiset lapset. En oikein tiedä miten suhtautua. Olen ottanut puheeksi kyllä, että eikö ajattele minun tunteita yhtään, kun joskus on ollut exän luona yötä. Olen sanonut, että kirpaisee moinen.
Itse en ole lasteni isän kanssa missään tekemisissä.
Neutraalisti, on normaalia elämänkulkua että kumppanilla on menneisyys.
On tapahtunut pari krt oikeata häiriköintiä jonkun exän taholta, pari krt kuittaillut jotain takaisin jos on pommitettu viesteillä tms. Muuten en välitä.
Minusta hän on aivan ihana. En ole missään vaiheessa inhonnut häntä. Vaikka hän yritti saada ex-miehensä takaisin silloin suhteemme alkuaikoina. Hieman kyseenalaisin keinoin jopa.
Mutta ymmärsin häntä. Mieheni ja hän ovat ystäviä. Olen kutsunut hänet meillekin, mutta ei ole tullut. Nähnyt olen muutaman kerran.
Minun exäni on taas aivan hirveä. Ja olen tekemisissä vain pakolliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kosksan tavannut, enkä tiedä hänestä juuri mitään.
Ihan ok välit. Kolmen kimppaa harrastetaan toisinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen ex on täysi hullu kusipää. Edes miehen ja sen yhteiset lapset ei halua olla äitinsä kanssa tekemisissä.
Hyvät välit viimeisimpiin exiin on molemmilla, ja olemme myös tavanneet toistemme exät. Kummallakaan ei ole asian kanssa mitään ongelmaa. Tulevana kesänä näemme minun exäni, kun mökkeilemme vanhassa kotikunnassani. Kutsumme exän mökille kylään. Ymmärrän hyvin, ettei tilanne ole kaikilla aina näin ongelmaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtaudun täysin netraalisti. En tunne kumppanin exää, enkä ole häntä koskaan tavannut. Ei kannata vaivata päätään asioilla, jotka ovat jääneet kauas menneisyyteen.
Pakko asua jossain mini kirkonkylässä jos edes törmää omaan exään. Ihmisillä on hämmästyttävän pienet piirit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tavannut kumppanini ex-vaimon monesti. Alkuun kuvittelin, että voisimme olla kaikki asiallisissa väleissä, ehkä jopa kyläillä, mutta en ajattele niin enää. Nykyään mies hoitaa kaiken kommunikoinnin ja sopimisen sinne päin. En halua enää olla missään tekemisissä exänsä kanssa. Mieskin on yhteyksissä vain lasten asioissa.
Syynä on exän toiminta. Hän ei halunnut olla enää mieheni kanssa vaan jätti hänet. Kuitenkin mieheni olisi pitänyt olla exänsä talonmies ja remonttireiska sekä lastenhoitaja ihan exän menojen mukaan, vaikka lapset sovittu vko-vko. Kun minä tulin mukaan miehen elämään, vein aikaa exän palvelemiselta eikä kaikki enää sopinutkaan. Exälle siis sopi hyvin, että minä ja mies olimme yhdessä, mutta fokus olisi kuitenkin pitänyt olla hänessä ja entisessä perheessä. Hän ei kunnioittanut lainkaan uusperheemme rajoja. Muutamien itku-potkuraivarien jälkeen totesin, että kiitos, mutta ei kiitos.
En ole koskaan tavannut, olisi kyllä mielenkiintoista nähdä vaikka miehen ja hänen erosta jo iäisyys. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan nähnyt eikä asia kosketa minua mitenkään. Kun aloimme seurustella, mietin asiaa useinkin, ex kun selvästi vihasi minua. Mutta tästä on 15 vuotta aikaa. Täysin yhdentekevä ihminen minulle, kuten kuka tahansa tuntematon.
Itse olin leski ja mies 6 v sitten eronnut, kun tavattiin. Luulin, että oltaisiin väleissä exn kanssa, mutta tämä ei tahdo ja on hapan ja katkera. Menee hyvin näinkin.
Alussa eli suhteemme ekana puolena vuotena olin varmaan vähän kateellinen, että hän tunsi mieheni paremmin kuin minä vielä, mutta en ole koskaan vihannut tai muuta. Ajattelen, että hän on mieheni historiaa niinkuin minunkin eksäni ovat minulle. Nykyään, kyllä jopa ymmärrän miehen eksää miksi halusi erota miehestäni ja siinä määrin olen alkanut häntä jopa symppaamaan 😅
Suhtaudun neutraalisti. Ex kylläkin on epätasapainoinen sekopää, mutta puolison kanssa yhteisten lasten vuoksi jossain määrin pakosta siedettävä riesa. Ei henkilökohtaisia tai tunteellisia tuntemuksia aiheuta.
Ollaan vähän parempia ihmisiä, meillä ei ole eksiä.
En halua nähdä koko tätiä silmissäni, onneksi heidän lapset jo aikuisia. Tämä nainen yritti suhteemme ensimmäiset kolme vuotta aktiivisesti rikkoa suhteemme, vaikka heidän erosta oli tuolloin jo vuosia. Kielloista huolimatta soitteli humalaisia puheluita yöllä, ilmaantui paikkoihin joihin tiesi meidän olevan menossa, yritti pilata miehen ja hänen lastensa välit sekä lopussa kun hänen lähestymisiinsä ei vastattu, valehteli useille ihmisille mieheni olevan väkivaltainen. Onneksi löysi kumppanin ja lakkasi häiriköimästä.
En ole tavannut enkä ole mitään mieltä. Varmaan ihan normaali ihminen, mutta ei heillä ole ollut syytä jäädä roikkumaan toistensa seuraan eron jälkeen.