Lue keskustelun säännöt.
16-vuotiaana omilleen muutto, hylätyksi tulemisen kokemus?
25.05.2021 |
16-v halusi muuttaa lähemmäs opiskelupaikkaansa, mutta tapaa äitiään vain n 4-6 kertaa vuodessa, äiti ei pidä hirveästi yhteyttä eikä ole kutsunut lapsuudenkotiin käymään.
Kokeeko lapsi tässä tilanteessa yksinäisyyttä tai hylkäämistä?
Isä on kuollut.
Kommentit (13)
Voi se kokea ja todennäköisesesti kokeekin sekä yksinäisyyttä että jopa hylätyksi tulemisen tunnetta, vaikka onkin itse halunnut lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä toisen tunteista voi tietää. Ei tuo minusta pahalta kuulosta kun on itse halunnut muuttaa. Moni pärjää jo hyvinkin nuorena omillaan. Yksinäisyyttä voi tuntea kuka vaan. Riippuu paljon siitäkin onko ystäviä ja muita läheisiä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Lähtikö ovet paukkuen?
Ei. Ihan hyvillä mielin.
Ei tullut toimeen äidin miehen kanssa (omaa syytään)
Eiköhän ole löytänyt vanhempaa seuraa tarpeidensa tyydyttämiseen. Ei siihen vanhempia tarvita. Sotkevat vaan
No mä olen muuttanut 19v iässä heti lukion jälkeen. Vanhemmat ilmoitti että nyt sun pitää muuttaa ja heidän hommat päätty nyt! Muutin sit pois ja vanhemmat lopetti täysin yhteydenpidon enkä saanut enää edes jouluna mennä kotiin. Todellakin on hylätty olo ja juuureton olo. Olivat huonot ja tylyt vanhempina ja sit ”heittivät” ulos ja lopetti kaiken yhteydenpidon. Nyt on mennyt joku 15v kun viimeksi puhuttu. Eivät soita tai käy eivätkä vastaa.
Kaikkien ei pitäisi todellakaan tehdä lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtikö ovet paukkuen?
Ei. Ihan hyvillä mielin.
Ei tullut toimeen äidin miehen kanssa (omaa syytään)
Syy on AINA äidissä ja miehessä.
Vierailija kirjoitti:
Lähtikö ovet paukkuen?
Ei, mutta meni suhisten kierrepotkimaan koivua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sittenpähän pärjää paremmin kun äitinsä kuolee.
Vierailija kirjoitti:
No mä olen muuttanut 19v iässä heti lukion jälkeen. Vanhemmat ilmoitti että nyt sun pitää muuttaa ja heidän hommat päätty nyt! Muutin sit pois ja vanhemmat lopetti täysin yhteydenpidon enkä saanut enää edes jouluna mennä kotiin. Todellakin on hylätty olo ja juuureton olo. Olivat huonot ja tylyt vanhempina ja sit ”heittivät” ulos ja lopetti kaiken yhteydenpidon. Nyt on mennyt joku 15v kun viimeksi puhuttu. Eivät soita tai käy eivätkä vastaa.
Kaikkien ei pitäisi todellakaan tehdä lapsia!
Käsittämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mä olen muuttanut 19v iässä heti lukion jälkeen. Vanhemmat ilmoitti että nyt sun pitää muuttaa ja heidän hommat päätty nyt! Muutin sit pois ja vanhemmat lopetti täysin yhteydenpidon enkä saanut enää edes jouluna mennä kotiin. Todellakin on hylätty olo ja juuureton olo. Olivat huonot ja tylyt vanhempina ja sit ”heittivät” ulos ja lopetti kaiken yhteydenpidon. Nyt on mennyt joku 15v kun viimeksi puhuttu. Eivät soita tai käy eivätkä vastaa.
Kaikkien ei pitäisi todellakaan tehdä lapsia!
Kuulostaa järkyttävältä. Oletko saanut elämääsi läheisiä ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
No mä olen muuttanut 19v iässä heti lukion jälkeen. Vanhemmat ilmoitti että nyt sun pitää muuttaa ja heidän hommat päätty nyt! Muutin sit pois ja vanhemmat lopetti täysin yhteydenpidon enkä saanut enää edes jouluna mennä kotiin. Todellakin on hylätty olo ja juuureton olo. Olivat huonot ja tylyt vanhempina ja sit ”heittivät” ulos ja lopetti kaiken yhteydenpidon. Nyt on mennyt joku 15v kun viimeksi puhuttu. Eivät soita tai käy eivätkä vastaa.
Kaikkien ei pitäisi todellakaan tehdä lapsia![/quoteHuh! No olipa hyvä että pääsit pois. Et ole tainnut menettää mitään kun et ole heihin yhteyksissä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtikö ovet paukkuen?
Ei. Ihan hyvillä mielin.
Ei tullut toimeen äidin miehen kanssa (omaa syytään)
Syy on AINA äidissä ja miehessä.
Sanoo jeesustelija vailla elämänkokemusta. Jotkut kersat on oikeesti hirveitä, ja kyllä, myös teini-ikäisellä on jo vastuu omasta käytöksestään. Tiettyyn rajaan asti voi ”oikutella” mutta on myös olemassa se raja.
Lähtikö ovet paukkuen?