HS: Suomessa on työpaikkoja, joissa määrätään millintarkasti, miltä työntekijä saa näyttää

Älkää klikatko linkkiä

"

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?Tilaus päättyy automaattisesti

Lue 2 viikkoa maksutta

"

Vierailija kirjoitti:

Älkää klikatko linkkiä

"

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?Tilaus päättyy automaattisesti

Lue 2 viikkoa maksutta

"

Oletko mahdollisesti lukenut viikon maksuttomat artikkelit? Itselle jottu nimittäin näkyy kokonaan maksuttomana ja pystyn sen lukemaansa.

Ap

Jep. Ja juttu "vain tilaajille". Jää lukematta ellet referoi tänne.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Ja juttu "vain tilaajille". Jää lukematta ellet referoi tänne.

Jutussahan on pitkä, mutta voin laittaa siitä pätkiä tänne niin että korvaan ihmisen nimet kirjaimella X.

Ap

Suomessa on paljon työpaikkoja, joissa ei välttämättä saa näyttää miltä haluaa. Vääränlaisen ulkonäön takia voi ääritapauksessa saada potkut.

Parta, viikset tai edes sänki – niitä työkaverit eivät X:n kasvoilla näe ikinä.

”Joka aamu, kun virkavaatteet päälle laitan, ajan parran”, X sanoo.

X:n ulkoasu on muutenkin huoliteltu. Hän kampaa hiuksensa siististi joka aamu ja pitää huolen siitä, että parturi on leikannut hiukset säntillisesti juuri oikeaan mittaan – pulisongit eivät koskaan ulotu korvakäytävän alapuolelle.

Vähänkään resuiselta näyttäminen ei kerta kaikkiaan ole vaihtoehto, sillä X on majuri ja töissä Puolustusvoimissa. Se on yksi työpaikoista, joissa määrätään, miltä työntekijä saa näyttää.

- Tatuoinnit täytyy mahdollisuuksien mukaan peittää. -

1900-luvun alussa julkisella paikalla näyttäytyvä, arvonsa tunteva länsimainen mies pukeutui usein pukuun. Nainen pukeutui hameeseen tai mekkoon – mutta ei käyttänyt housuja. Lävistyksiä ei käytetty. Naisillakin korvakorut olivat epämuodikkaat.

1950-luvulla normit alkoivat vapautua, mutta vielä muutamia vuosikymmeniä sitten esimerkiksi korvakorut miehellä aiheuttivat ihmetystä. Lävistys kulmakarvoissa oli hurja juttu, ja siilitukkainen nainen tai meikkaava mies oli harvinainen näky.

Myös tatuoinnit aiheuttivat vielä joitain vuosikymmeniä sitten jopa paheksuntaa.

Tatuoinneista väitöskirjan tehneen X2:n mukaan ennakkoluulot ovat perua 1800-luvun lääkärin ja kriminologin X3:n teeseistä. Hänen mukaansa rikollinen on oma ihmislajinsa, jonka tunnusmerkkeihin kuuluu esimerkiksi poikkeava kallonmuoto – ja tatuoinnit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää klikatko linkkiä

"

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?Tilaus päättyy automaattisesti

Lue 2 viikkoa maksutta

"

Oletko mahdollisesti lukenut viikon maksuttomat artikkelit? Itselle jottu nimittäin näkyy kokonaan maksuttomana ja pystyn sen lukemaansa.

Ap

Helsingin Sanomat ei enää tarjoa maksuttomia artikkeleja koska porukka huomasi että miten rajaa voi kiertää maksutta. Sen tilalle on tullut tämä mahdollisuus lukea 2 viikkoa maksutta, joka käytännössä on kestotilauksen aloitus.

En mä viisaus mitään tilaamista ja perumista.

Nykyään tyyliään voi manifestoida vapaasti.

Mitä erikoisimpia vaatteita, lävistyksiä, tatuointeja, hiuksia ja meikkejä on kaduilla ja sosiaalisessa mediassa niin paljon, että pitää vetää kunnolla överiksi, jotta saisi osakseen paheksuntaa tai ihmettelyä.

Näin siis vapaa-aikana. Monilla työpaikoilla ulkonäön sääntely on edelleen voimissaan.

Puolustusvoimissa Yleisen palvelusohjesäännön ulkonäkösäännöstö koskee kaikkia Puolustusvoimilla töissä olevia sotilaita, ei siis pelkästään armeijaa käyviä ihmisiä.

Kaikki näkyvät lävistykset ja korut on kielletty. Tatuoinnit täytyy mahdollisuuksien mukaan peittää.

Hiusten täytyy olla lyhyet ja siistit, ja partaa tai viiksiä ei sallita kertausharjoituksissa olevia reserviläisiä lukuun ottamatta.

Naisilla saa olla pitkä tukka, mutta sen täytyy olla kiinni. Meikin pitää olla kevyt ja mahdollisimman huomaamaton, ja kynsien pitää olla lyhyet ja värittömät.

- Ainoat korut, joita Puolustusvoimissa sallitaan, ovat vihkisormus tai ammattisormus. -

X sanoo, että kysymys on pääosin turvallisuudesta. Hiukset, kynnet ja korut voivat takertua kiinni johonkin, ja jos työntää kaasunaamaria rehevän parran päälle, suojain ei välttämättä ole tiivis.

Lisäksi taustalla on hygienia: tuuheaan partaan voi pesiytyä kenttäolosuhteissa kutsumattomia vieraita. Jos parta alkaa kutista, kun pidättää sormi liipaisimella hengitystä kohteen ollessa jyvällä, lopputulos ei ole hyvä.

Ainoat korut, joita Puolustusvoimissa sallitaan, ovat vihkisormus tai ammattisormus. Nekin voivat olla vaarallisia, X sanoo.

”Eräs eläkkeellä jo oleva työkaveri hyppäsi auton katolta alas. Hän otti vasemmalla kädellään kiinni katosta heilauttaakseen itsensä alas, ja vihkisormus takertui johonkin koukkuun. Sormi katkesi sormuksen kohdalta.”

Terveydenhoitoalalla ulkonäkösäännöt liittyvät yleensä turvallisuuteen ja hygieniaan.

Lävistyksistä ei ole valtakunnallisia sääntöjä, mutta työnantajat saavat tehdä omia rajoituksiaan, kertoo hoitoalan ammattilehti Super.

Monissa paikoissa rakennekynnet, kynsilakka, sormukset, kellot, rannekorut ja aktiivisuusrannekkeet on kielletty.

Tehyn mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kieltää limakalvolävistyksen vaativat korut, ja muissa lävistyksissä ”tulee noudattaa kohtuutta”. Rastatukka on kielletty hygieniasyistä.

Myös ravintola-ala sääntelee ulkonäköä. Ruokaviraston mukaan näkyvien lävistyskorujen käyttö on kielletty, jollei niitä pysty peittämään suojavaatetuksella.

Irtoripsien ja korujen käyttö ei ole suositeltavaa. Suun sisällä olevat lävistyskorut ovat yleensä sallittuja.

- Poliisin pitäisi viestiä luotettavuutta ja turvallisuutta. -

Ulkonäkösäännöissä on kysymys myös siitä, mitä yritys tai instituutio haluaa viestiä itsestään.

”Halutaan yhteneväisellä ulkonäöllä viestiä turvallisesta, luotettavasta ja siististä organisaatiosta. Ollaan sellaisia neutraaleja. Silloin ei ainakaan tule provosoineeksi ketään ulkonäöllään”, X sanoo.

Sama ajatus on poliisilla, vaikka valtakunnallisia sääntöjä ulkonäön suhteen ei virkapukua lukuun ottamatta olekaan, sanoo poliisitarkastaja X4 Poliisihallituksesta.

”Joillain poliisilaitoksilla on talokohtaisia sääntöjä esimerkiksi siitä, että tatuointien pitää olla piilossa, tai että lävistyksiä ei saa olla. Poliisin pitäisi viestiä luotettavuutta ja turvallisuutta. Jos on tatuointeja tai lävistyksiä näkyvillä, joku kansalainen ei niitä ehkä hyväksy. Voi tulla mielikuva, että vastenmielinen virkamies, en halua olla sen kanssa tekemisissä”, X4 sanoo.

Puolustusvoimissa säännöt viestivät myös siitä, että sotilasarvonsa mukaan kaikki ovat samalla tavalla käskyvallan alaisia, ruodussa. Siksi esimerkiksi meikkaamista rajoitetaan.

”Kevyt päivämeikki on sallittu naisille”, X sanoo.

Entä miehille?

”Yleinen palvelusohjesääntö ottaa kantaa vain naisiin, ja miehistä ei ole vastaavalla tavalla erillistä mainintaa. En osaa sanoa, miten siihen suhtauduttaisiin, kun ei ole tullut tapausta vastaan. Se olisi tapauskohtainen harkinta, ja se ei sitten olisi pelkästään minun mielipiteeni, niin en lähde spekuloimaan. Puolustusvoimien perinteet ja yleinen vaikuttavuus siinä varmasi otettaisiin huomioon, oli se päätös mikä tahansa.”

Moni saattaa kavahtaa sitä, että ulkonäköä rajoitetaan työpaikassa. Saako niin tehdä, ja missä määrin?

X5 tutki ulkonäkömääräyksiä Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pro gradu -tutkielmassaan vuonna 2018.

Oma ulkonäkö ja oikeus määrätä pukeutumisestaan kuuluvat itsemääräämisoikeuteen, joka on olennainen osa perustuslain suojaamaa yksityiselämän piiriä.

Työ ei ole kuitenkaan sama asia kuin yksityiselämän piiri. Työnantaja voi puuttua työntekijän epätoivottuun pukeutumiseen, mutta itsemääräämisoikeuden loukkaamisen pitää olla aina perusteltua ja mahdollisimman vähäistä.

Työnantajalla on esimerkiksi oikeus edellyttää toimialalleen ja kulttuurilleen sopivaa pukeutumista ja ääritapauksissa irtisanoa työntekijä, joka kapinoi ulkonäkökoodia vastaan.

Asiasta on ennakkotapaus: työtuomioistuimen eräässä ratkaisussa katsottiin, että työntekijä voitiin irtisanoa, kun hän ei varoituksista huolimatta suostunut käyttämään työnantajan hankkimaa työvaatetusta.

Monissa ammateissa on ulkonäköön liittyviä ohjeistuksia ja hyväksi havaittuja tapoja, vaikka ne eivät ole varsinaisia sääntöjä.

Esimerkiksi kosmetologiopiskelijoille on saatettu opettaa, että hyvä kosmetologi on vaniljaa: ei tuoksu eikä maistu erikoiselta. Kosmetologin kun on tarkoitus antaa asiakkaalle miellyttävä ja rauhallinen kokemus. Hampaisiin asti tatuoitu, vihreätukkainen kosmetologi voi säikäyttää konservatiivisemman asiakkaan.

Asianajajat ja pankkiirit eivät pukeudu sattumalta virallisesti, vaan pukeutuminen on viestintää: suuri osa ihmisistä haluaa avioeron, kuolinpesän tai raha-asioidensa hoitoon konservatiivisen ja virallisen oloisen ihmisen.

Siksi tällaisissa ammateissa yrityksillä on usein pukeutumisetiketti. Konservatiivisimmissa maissa, vaikkapa Yhdysvalloissa, jopa opettajalle voi tulla ongelmia lävistysten kanssa.

- Tatuoinnin maksimikoko näkyvällä alueella on kolme senttimetriä. -

Yksi tiukimmin ulkonäköä sääntelevä ammattiryhmä ovat lentoemännät ja stuertit – joskus kyseenalaisuuteen asti.

Vuonna 2019 Virgin Atlantic -lentoyhtiön uusi pukukoodi kertoi, että lentoemäntien ei tarvitse enää käyttää meikkiä. Eli toisin päin: vuoteen 2019 lentoemäntien on ollut pakko käyttää meikkiä.

Miten Finnairilla?

Meikkipakkoa Finnairilla ei ole, mutta monia muita sääntöjä löytyy, Finnairin people experience manager XFn kertoo sähköpostitse:

Tatuoinnin maksimikoko näkyvällä alueella on kolme senttimetriä. Jos tatuointi on suurempi ja sitä ei voi peittää, töihin ei pääse. Näkyvät lävistykset tai hammaskorut eivät ole sallittuja.

Kampauksen tulee naisilla ja miehillä olla ”huoliteltu”. Hartialinjan ylittävien hiusten on oltava kiinni, ja jos poninhäntä ylittää 15 senttimetriä, se pitää olla joko nutturalla, soljella kiinnitettynä tai letitettynä. Miehillä viiksien ja parran on oltava ”hyvin hoidettu”.

Jos käyttää meikkiä, sen tulee XFn:n mukaan olla ”raikas, kevyt ja luonnollinen”.

Kynsien, käsien, hiusten ja ihon pitää olla hyvin hoidetut. Väritöntä kynsilakkaa voivat käyttää sekä naiset että miehet.

”Ihon ja kynsien kunto perustuu sekä esteettisyyteen että terveysturvallisuuteen. Hiusten pitää olla kiinni, jotta ne eivät tule tielle palvelutilanteissa. Huoliteltu kokonaisuus antaa asiakkaalle positiivisen ja turvallisen kuvan Finnairista. Matkustamohenkilöstö vastaa matkustamon turvallisuudesta ja henkilöstön tulee herättää luottamusta asiakkaissa”, XFn:kin perustelee.

Säännöt muuttuvat, kun yhteiskunta ja kulttuuri muuttuvat.

Esimerkiksi pankeissa ja Puolustusvoimissa säännöt ovat lientyneet. Muutama vuosi sitten esimerkiksi konservatiivinen pankkiiriliike J.P. Morgan ilmoitti, että pukupakkoa ei toimistolla enää ole.

Puolustusvoimissa viimeisimmässä palvelusohjesäännössä on haluttu korostaa, että armeijassa ei tarvitse olla siiliä tai kaljua, sanoo majuri X.

”Siksi hiusten esimerkkikuvissa ei ole edes vaihtoehtona siiliä tai kaljua, vaan siististi kammattu, lyhyt tukka. Me seuraamme aikaa, ja arvioimme kaikkia tällaisia asioita vakavasti.”

Joskus säädökset voivat kääntyä päälaelleen, kertoo Finnairin XFn.

”Esimerkiksi 60-luvulla virkapuvun hame oli minihame, joka tänä päivänä ei ole sallittu missään muodossa.”

Minua jäi ihmetyttämään tämän rauhanturvaajaksi haluavan tytön tapauksessa se, että miten hän arveli päätyvänsä juuri rauhanturvaajaksi. Käsittääkseni yk:n rauhanturvaajilta on kaikki uskonnolliset symbolit kielletty.

Provo -5/5

Tämähän on ihan fiksu juttu. Mikä on ongelma? On ihan selvää, että on työpaikkoja joissa et voi olla uskottava naamatatuoinneilla ja halkaistulla kielellä. Hoitaisitko laina-asioita tuollaisen kanssa ihan luottavaisin mielin? Mielikuva voi vaikuttaa paljon. Tai jos armeijassa tai poliisilla on sonninrengas nokassa tai sormen mentävä lävistys korvassa niin tosipaikan tullen se voi aiheuttaa kantajalleen ihan fyysistä vaaraa. Tätä eivät teinit käsitä.

Olen ns. avarakatseisessa työssä jossa ei tarvitse olla niin vimosen pääle. Mutta kyllä meilläkin silti raakataan asiakaspalvelusta pois haastatteluissa epäsiistin ja epäasiallisen näköiset tyypit. Esimerkiksi tissit tai pylly ei saa olla näkyvissä vaan työpaikalla on pukeuduttava normaalisti. Sitten on tietysti ne työpaikat, joissa niiden pitää näkyä ja se on ok.

No minä en ainakaan läskejä enkä rumia palkkaisi.

Hassua muuten että aina kun puhutaan lävistyksistä, jostain syystä korvalävistyksiä ei lasketa. Vaikea uskoa ettei lentoemännällä saisi olla korviksia. 

Joo no jos löytävät Suomesta hyvännäköisiä miehiä ja naisia ainakaan keski-iän jälkeen niin hyvä on. Pääseekö työkyvyttömyyseläkkeelle jos on ohittanut missikisaiän?

Vierailija kirjoitti:

Hassua muuten että aina kun puhutaan lävistyksistä, jostain syystä korvalävistyksiä ei lasketa. Vaikea uskoa ettei lentoemännällä saisi olla korviksia. 

Korvakorut eli korvalävistykset voidaan sallia kyllä naisille sillä ne ovat osa naistenpäivää pukeutumista, mutta miestenvessa kohdalla on adia erikseen ja esimerkiksi korvakorut mies myyjällä voivat ja saattavatkin karkoittaa asiakkaat ruokakaupasta minkä takia kannatta pelata varmanpäälle ja kieltää miehiltä korvalävistykset kokonaan.

Heh, jos henkilö ajaa partansa joka aamu ja kampaa hiuksensa on hän suomen mittapuun mukaan automaattisesti pätevä ja asiallinen tyyppi. Täyttä skeidaa, täyttä skeidaa!