Pitäisi laittaa työkaverille surunvalittelutekstari

Kyllä ihan pienikin viesti vaikka tekstarilla lohduttaa. Tärkeintä on ilmaista vain jotenkin että olet surullinen menetyksestä. Tyyliin kuulin juuri menetyksestäsi, olen surullinen ja järkyttynyt. Olet ajatuksissani. Omin sanoin tietenkin.

Minä olen kokenut saman. Ihan jokainen tekstiviestikin tuntui hyvältä, tiesin että työkaverit ajattelevat minua ja ottavat osaa. Ei siinä alkujärkytyksessä välttämättä jaksa puhua puhelimessa.

Tekstiviesti on hyvä, eikä siinä tarvitse lukea mitään ihmeellistä. Ihan vaikka "otan osaa" riittää. 

Minä lähetän aina kukkakaupan kautta surukukat. Korttiin saatteeksi Lämmin osanottomme.

Itse sain vastaavassa tilanteessa tekstiviestejä, muun muassa työkavereilta. Lämmittivät kovasti. Puhelimessa en olisi jaksanut puhuakaan, olin kiitollinen että ihmiset lähestyivät viesteillä.

Kukat ovat tässä tilanteessa ehdottomasti paras vaihtoehto. Hautajaisiin/siunaustilaisuuteen sitten adressi tai kaunis kortti.

Eikö työn puolesta laiteta kukat ja yhteiset surunvalittelut? 

Ei tekstaria. Kortti tai kukat. Kyllä oot juntti.

Ihanko oikeasti olette soittamassa tuossa tilanteessa? Varmaan kiinnostaa jutella jollekkin puolitutulle työkaverille tuossa tilanteessa. Lähettäkää kukat ja kortti työporukalla.

Meillä töissä kerätään yhteinen kassa kukkiin ja laitetaan yhteinen kortti omine saatesanoineen kuitenkin eikä kukaan erikseen laita mitään ellei sitten välttämättä halua. 

Vierailija kirjoitti:

Tekstari on hyvä. "Kuulin juuri, otan osaa." "Lämmin osanottoni menetykseesi"

"Voimia ja halaus" "En tiedä, mitä sanoisin... halaus!"

Kaksi ekaa ok, kaksi vikaa ei - ellet ole oikeasti hyvin läheinen. 

Mutta kannattaa miettiä lähettääkö tekstaria akuuttivaiheessa ollenkaan. Se voi jopa lisätä stressiä.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään tekstiviestejä. Miksi et pysty soittamaan? Jos läheinen niin käy viemässä tai toimituta kukkakaupan kautta surukimppu.

Ei kaikki halua soitteluita.

Ei tarvitse laittaa/sanoa mitään. Olet kuin koko asiaa ei olisi tapahtunut.

Pistäisin lyhyesti vain että ”PIR”

Lähettäkää työporukalla kortti ja kukat. Sitten kun tapaat hänet seuraavan kerran kasvotusten, riittää kun kysyt mitä hänelle kuuluu. Se on asia, joka herkästi unohtuu, mutta jolla on suuri merkitys.

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti olette soittamassa tuossa tilanteessa? Varmaan kiinnostaa jutella jollekkin puolitutulle työkaverille tuossa tilanteessa. Lähettäkää kukat ja kortti työporukalla.

Kyllä suosittelen samaa. Äitini kuollessa yksi läheisistä työkavereista tuli tuomaan kukat ja kortit kotiini muidenkin puolesta ja se oli tosi mukavaa, mutta ei kiitos kaikilta erikseen osanottoa tai jopa soittoa, kun en ollut heidän kanssaan muutenkaan vapaa-ajalla tekemisissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti olette soittamassa tuossa tilanteessa? Varmaan kiinnostaa jutella jollekkin puolitutulle työkaverille tuossa tilanteessa. Lähettäkää kukat ja kortti työporukalla.

Kyllä suosittelen samaa. Äitini kuollessa yksi läheisistä työkavereista tuli tuomaan kukat ja kortit kotiini muidenkin puolesta ja se oli tosi mukavaa, mutta ei kiitos kaikilta erikseen osanottoa tai jopa soittoa, kun en ollut heidän kanssaan muutenkaan vapaa-ajalla tekemisissä. 

Ja lisään vielä että, olin tuolloin vielä nuori ja äitini kuoli täysin yllättäen ja jotenkin se kosketti kaikkia vähän enemmän varsinkin vanhempia työkavereitani. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse laittaa/sanoa mitään. Olet kuin koko asiaa ei olisi tapahtunut.

Tämä on monien mielestä kaikista loukkaavinta. Selvästi tiedetään ikävästä asiasta, mutta ei sanota siitä yhtään mitään, vaan ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Simppeli "otan osaa" -viesti tähän väliin ja töihin paluun yhteydessä kuulumisten kysely, ihan tuhoon tuomittua tuollainen ollaan kuin ei oltaisiinkaan, kun te molemmat kuitenkin tiedätte, että sinä tiedät. 

Pliis älä soita. Saman kokenut ja oli todella perseestä kun puolitutut otti yhteyttä ja joku yritti tulla käymään. Tekstari tai kortti tai kukka ok.