Moontako yliopisto koulutettua teidän suvussa on? Meillä on ainakin 20.

Miten pitkälle mennään. Ensimmäinen historian kirjoihin merkitty esi-isä opiskeli 1600-luvun alussa Pariisin yliopistossa. Siitä lähtien aina muutama per sukupolvi on yliopistotutkinnon suorittanut.

Onhan niitä sukulaisia yliopistoa käyneitä, mutta omalla kohdallani ns. elämänkoulu on ollut paljon jännittävämpää joten hikoilkoot muut kirjojen sekä töiden ääressä kun mää katselen, ja nautin suloisesta joutilaisuudesta :-D :-D :-D

Isovanhemmista 3/4 on käynyt, mutta heidän yhteensä 23:a sisaruksestaan vain vaarin kaksi siskoa olivat korkeakoulutettuja. Vanhemmat ovat molemmat maistereita, äiti kävi jopa tohtoriohjelmaa hetken. Enot ja sedät sitten taas eivät ole yliopistoa käyneet. Yksi eno on kyllä käynyt AMK:in. Seitsemästä serkusta yksi on tällä hetkellä yliopistossa ja yksi lukiossa, muut käyneet amiksen. Siskokin on henkeen ja vereen käytännön tekijä. Itse olen yliopisto-opiskelija.

Loppujen lopuksi meitä yliopistokoulutettuja ei siis ole niin montaa, vaikka päällisin puolin siltä tuntuukin. Jännä, suvussa kun on aina arvostettu hyvää koulumenestystä ja koulutusta ylipäätään.

1 maisteri, 1 keskenjättänyt, 1 amk. Lukion käyneitä 4, jos lasketaan mukaan tätikin. Suku on ensin ollut tosi köyhää ja sitten tosi pientä.

Täti ja eno ja minä.

Jotain 30, jos amk- tutkintoja ei lasketa.

Onko ihmiset oikeasti tekemisissä kaukaisten sukulaisten kanssa? Oletan, että ollaan tekemisissä jos koulutukset tiedetään. Vai onko se sukujuhlien juorunaihe mitä kukakin serkunpikkuserkunsetä on tehnyt elämässään. Mulla on ollut vanhempien ja veljen lisäksi elämässä yksi mummo ja täti.

Ja ettei olis ohis niin vastaus kysymykseen, että mä tulen olemaan ensimmäinen tästä pienestä joukosta.

Karsea määrä verovaroja kuluttavia virassa roikkujia.

Mun lisäksi vain kolme, mikäli tädin aviomies lasketaan. Itse en ole vielä valmistunut.

Isovanhemmat 8 kpl: kaikki akateemisia. Minun ja miehen vanhemmat: kaikki akateemisia. Mies ja sisaruksensa: kaikki akateemisia. Minä ja sisarukseni; kaikki akateemisia. Meillä on 2 lasta ja heillä yhteensä 11 serkkua, joista kaikki yli 20-vuotiaat ovat yliopistossa.

Yksi ja se olen minä. Nyt alkanut jo kaduttaa koko opiskelu.

Meillä on tädit ja sedät/enot + lapsensa + meidän perhe mukaanlukien 24 yhteensä ja näistä yliopiston käyneitä tasan puolet eli 12, joista "vanhempaa polvea" 5 ja nuorempia 7. Vanhemmat syntyneet 40-luvun lopussa ja me serkukset 70-80 -luvuilla. Isovanhemmat oli kaikki kansakoulun käyneitä.

Sitten nuoremmissa on pari amk-koulutettua ja lisäksi pari serkun lasta pääsee nyt ylioppilaaksi, joten sieltä sitten tulee jo seuraavaa sukupolvea. Ylioppilaita on kaikki serkkuni. Jopa se, joka veti koulunsa kaikkien aikojen pohjat reputtamalla kaikki kirjoittamansa aineet paitsi äidinkielen. Syksyllä sai kaikki läpi... Hän ei kyllä mennyt yliopistoon.

Sisaruksistani olen ainoa maisteri ja vanhemmat + heidän perheensä kaikki duunareita. Minulla on yli 50 serkkua joista yhdellä on minun lisäkseni yliopistokoulutus.

Olipa yksi tylsimmistä ketjuista, mitä palstalla on

Vierailija kirjoitti:

Olipa yksi tylsimmistä ketjuista, mitä palstalla on

Ja jätit juuri ketjun tylsimmän kommentin. Onnea. 

Kaikki eli jopa molemmat isoäidit olivat maistereita. Itseasiassa minä olen matalimman koulutettu ihminen koko suvussa kauppatieteiden kandina. Miehistä myös ainoa tykkimies, ja kaikki muut ovat upseereita.

#lowered expectations

Vierailija kirjoitti:

Paljon on suvussani yli opisto koulutettuja jotka puhuvat natiivi englantia, mutta vihaavat ruotsin kieltä ja suomen kieli oppia.

Sukuusi tulet.

Meillä on pieni suku. Isäni on ainoa lapsi, äidilläni on kaksi sisarusta joista toisella on kaksi lasta.

Molemmat serkkuni ovat maistereita, sisarukseni diplomi-insinööri. Itse menin ensin ammattikorkeaan ja sitten yliopistoon.

Vanhempani olisivat halunneet opiskella, mutta heillä ei ollut siihen sosioekonomisia edellytyksiä vielä silloin (syntyneet 50-luvun alkupuolella). Äitini ei kasvanut biologisten vanhempiensa kanssa, ja syvällä maaseudulla ei niin vaan lähdetty lukioon. Hän hankki ammattitutkinnon.

Isäni puolestaan koki jonkinlaisen motivaation puutteen, mihin varmaankin johtivat perheessä olleet ongelmat. Kävi oppikoulun ja teki hanttihommia, kunnes hankki opistotason koulutuksen yli parikymppisenä.

Jos tosiaan lasketaan isovanhemmat, vanhemmat, tädit/sedät/enot ja sisarukset (serkkuja ei ole) nii

Yliopisto 1 valmistunut, kaksi jättänyt kesken

AMK 2, toinen näistä on toinen noista, joissa yliopisto jäi kesken. Toisella ei lukiota vaan ammattikoulupohjalta.

Lukion päättötodistus kolme kpl

Ei mitään tai ammattikoulu tms 6 kpl (+ yksi joka kuoli ennen työikää. Hän olisi kyllä pystynyt mihin vaan jos olisi saanut mahdollisuuden)

Eli todella pieni suku ja isovanhemmista kenelläkään ei ollut sen kummempaa koulutusta

Isoisoisä maisteri, isoäiti maisteri, isosetä professori, isotäti maisteri, äidin serkku tohtori, ja jos sille linjalle lähdetään niin pari masteria lisää, myös serkuissa tohtoreita ja maistereita, äiti kandi, veli tohtori, sisko maisteri ja itse myös maisteri.