Koska taloille lakattiin antamasta nimiä?

1800-luvulla?

samaa olen ihmetellyt. Asun talossa jolle annettu nimi kuvastaa talon sijaintia pienessä saaressa siltojen välissä. Ennen tälläisiä asioita arvostettiin enemmän ja vaikkapa laivojen kastetilaisuudet olivat suuria kansanjuhlia!

Edelleenkin lohkotulle tontille eli tilalle annetaan nimi ainakin kaava-alueiden ulkopuolella. Tarkista maarekisteristä.

Enpä heti löytänyt, annetaanko taloille vielä nimiä. Täällä maaseudulla vanhemmilla taloilla on kaikilla nimet, omallammekin. Olisi hienoa, jos tapa jatkuisi. Myös vanhemmilla kerrostaloilla on ollut nimet.

Kesämökkien nimistä tässä mielenkiintoinen kirjoitus Kielikellosta:

https://www.kielikello.fi/-/onnela-ja-ryysyranta-rakkaan-paikan-monet-n…

Mikä talo?!

Meillä on 2014 rakennettu talo, joka nimi on Niitty Villa. Eli nähtävästi 2015 nimiä ei enää annettu.

Kerrostaloilla on nimiä vielä. 

Se ei ole talon vaan maapohjan eli itsenäiseksi lohkotun tilan nimi.

Mun mielestä on ihanaa, että taloilla on nimi! Asun Englannissa ja täällä usein myös kerrostaloilla on nimi.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostaloilla on nimiä vielä. 

Meidän kerrostalon nimi on E7553A. Todella hieno nimi. Paljastui kun ostettiin nykyinen asunto.

Talojen nimeämiseen meni suurimmalta osalta maku kun kaikki talot alkoivat olla jotain Villoja, Kumpuja, Mansioita, Manoreita, Linnoja ja Kartanoita. Lisäksi paikallaan asutaan nykyään vain vähän aikaa eikä useita sukupolvia ja muutetaan usein paikasta toiseen joten vastaavanlaista sidettä ei enää synny asuinpaikkaan ja rakennukseen kuin mitä vielä menneinä vuosina.

Nuo ei itse asiassa ole talojen nimiä, vaan tonttien ja tilojen. Ja tiloille/tonteille annettiin nimet vielä 2010-luvun alkupuolella, mutta uistaakseni vuonna 2014 siirryttiin pelkästään numeeriseen tonttirekisteriin, jossa ei enää ole nimiä, vaan vain pelkkä  numerosarja.

"Jokaisella rekisteriyksiköllä on toisistaan poikkeava kiinteistötunnus ja sen antaa tai

muuttaa kiinteistörekisterinpitäjä [KRL 1985/392 § 4]. Kiinteistötunnuksen tulee olla jo-

kaisella kiinteistöllä eri, sillä kiinteistötunnus yksilöi kiinteistön. Kiinteistötunnusta voisi

hyvin verrata ihmisten henkilötunnuksiin. Kiinteistötunnus koostuu neliosaisesta nume-

rosarjasta (esim. 538-424-2-56), joka muodostuu kunta-, sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkö-

numeroista. Kuntanumerot antaa Väestörekisterikeskus. Sijaintialueella tarkoitetaan ky-

lää, kunnanosaa tai muuta vastaavaa aluetta. Ryhmänumerot tarkoittavat asemakaavan

mukaista korttelia tai tilojen osalta taloa. Yksikkönumerot osoittavat tilan tai tontin nume-

ron. [Vitikainen 2009: 4.] Kiinteistötunnus on merkitty kiinteistörekisteriotteen perustietoi-

hin.

Kiinteistötunnuksen lisäksi kiinteistöillä voi olla kiinteistörekisterissä myös nimi. Varsinkin

tiloille on tapana antaa nimi. Kiinteistön nimi on merkitty kiinteistörekisteriotteen perus-

tietoihin heti kiinteistötunnuksen jälkeen. Kiinteistön nimeäminen tapahtuu yleisimmin

lohkomistoimituksessa, mutta myös halkomistoimituksessa, uusjaossa tai kiinteistöjä yh-

distettäessä voi kiinteistölle antaa nimen ilman erillistä maksua. Kiinteistön nimi on mah-

dollista muuttaa myöhemmin Maanmittauslaitokselle lähetettävällä erillisellä hakemuk-

sella. Nimen muuttaminen jälkikäteen maksaa 145 euroa. [Muuta kiinteistön nimeä

2019.]

Kiinteistön nimen tulee olla asiallinen eikä se saa olla loukkaava tai muuten sopimaton.

Maanmittauslaitos suosittelee, että kiinteistön nimi muodostuisi yhdestä sanasta"

Laura Jalonen: Kiinteistöjen nimet Suomessa

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Insinööri (AMK)

Maanmittaustekniikka

Insinöörityö

7.3.2020

Meidän maaseutukunnassa annetaan edelleen tonteille nimet. Ihan on markkinointikeinokin. "Suvilinna" tai "Tähtirinne" on myyvempi kuin pelkkä numero.