Kuinka suuri osa itseään erityisherkkänä pitävistä ihmisistä ovat sitä oikeasti?

0

Yliherkkä tai herkkä ovat niitä sanoja, joilla kuvaan itseäni jos tarpeen on. Tuo erityisyyden korostaminen hämmentää minua todella, ja en koskaan kutsu itseäni sellaiseksi. Tunnistan kuitenkin jotkin "erityisherkkyyden" (lue herkkyyden) piirteistä. Voisin toki suhtautua ominaisuuksiini kuten nyt tuntuu olevan tavallista, ja kutsua itseäni "erityisherkäksi". Mielestäni herkkyydessäni ei kuitenkaan ole mitään erityistä, koska se ei ole mitenkään epätavallista tai muutoin spesiaalia. Se ei myöskään määrittele minun arvoani, korkeintaan rajoittaa hiukan asioita tai tapoja, joilla haluan niitä tehdä. Se ei tee minusta myöskään parempaa ihmistä kuin muut. En pidä kovaäänisestä musiikista vaatekaupassa, koska se häiritsee minua. Tämä ei tee minusta erityisherkkää, vaan vain herkän, jos sitäkään. Herkkyys ei ole negatiivinen asia, mutta se voi aiheuttaa negatiivisia asioita, kuten sen, että säikähdän suhteellisen helposti, mikä on aika ärsyttävää. En silti saa yhteyksiä yksisarvisiin tai kuolleisiin sukulaisiin, tai pysty maistamaan värejä. Olen ihan tavallinen ihminen. Ei ole herkkyydestä huolimatta tarvetta pyöriä omassa navassani rakentelemassa feikki-identiteettiä korostamalla aivan normaaleja aistielämyksiäni.

Up

Minulla kyllä tuntuu olevan aivan selvästi yliherkkä hermosto, se menee hälytystilaan paljon helpommin kuin ihmisillä keskimäärin. Muuten en ymmärrä, miten muut ihmiset kestävät äänekästä remontointia kerrostalossa saamatta vaikeita stressioireita. Tällaista hermostollista herkkyyttä kutsutaan ymmärtääkseni nimenomaan erityisherkkyydeksi.

M32