Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen mielikuvitus kaveri
22.05.2021 |
Eli ongelma on nyt se että pojallani on nyt yhtäkkiä mielikuvitus kaveri. Poika on siis jo eskarissa eli ei mikään pieni enään. Ollaan miehen kanssa erottu enkä ole kehdannut kertoa kenellekään muullekaan vaikka tiedän että poika tarvitsee apua. En ymmärrä mistä poika tällaisen edes nyt on saanut päähänsä mutta leikkii siis tälläkin hetkellä tämän mielikuvitus olennon kanssa. Pojalla ei ole sisaruksia eikä oikein kavereitakaan ja sanoin hänelle kyllä että ei niitä oikeita kavereita voi saadakaan jos uskoo kuvitteellisiin kavereihin. Outonahan sellaista pidetään. Elikkä pitäisikö viedä poika lääkärille vai kyllä kai poika jo pian unohtaa koko kaverin? En siis mitenkään ole tälläistä käytöstä kannustanut.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan monella aikuisellakin mielikuvituskavereita kuten jeesuksia ja jumalia ja piruja. Miksei lapsella saisi olla?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan normaalia. Itselläni oli pari mielikuvituskaveria, joiden kanssa leikin ehkä noin 8 vuotiaaksi asti. Omalla pojallani oli myös mielikuvituskaveri. En ymmärrä mitä haittaa siitä on. Onpahan kaveri, mun oikeat kaverit eivät ole paikka. Ap, ei kannata nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei ole.
No onhan se ongelma jos poika leikkii sellaisen kanssa jota EI OIKEASTI OLE. Olen opettanut että ei saa valehdella ja nyt en tiedä onko tämä valehtelua tai jotain henkistä niin kuin vaikka autismia. Mutta jos näkee ja kuulee jotain mitä EI OLE niin kyllä se on ongelma.
Mielikuvitusystävä on monesti merkki älykkyydestä ja luovuudesta ja kuuluu normaaliin kehitykseen. Ehkä pojasta tulee lahjakas kirjailija ta elokuvatuottaja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan normaalia. Itselläni oli pari mielikuvituskaveria, joiden kanssa leikin ehkä noin 8 vuotiaaksi asti. Omalla pojallani oli myös mielikuvituskaveri. En ymmärrä mitä haittaa siitä on. Onpahan kaveri, mun oikeat kaverit eivät ole paikka. Ap, ei kannata nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei ole.
No onhan se ongelma jos poika leikkii sellaisen kanssa jota EI OIKEASTI OLE. Olen opettanut että ei saa valehdella ja nyt en tiedä onko tämä valehtelua tai jotain henkistä niin kuin vaikka autismia. Mutta jos näkee ja kuulee jotain mitä EI OLE niin kyllä se on ongelma.
No ei ole ongelma. Googleta - aiheesta löytyy vaikka kuinka monta artikkelia ja tutkimusta, joissa asiantuntijat kertovat, että on normaalia.
Ole iloinen, että on! Mielikuvitus on mahtava voimavara elämässä, olet itse varmaan sellaista suorittajatyyppiä? Kaikki pitää tulla nokan eteen elämässä valmiiksi pureskeltuna, etkä osaa kuvitellakaan uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ei nyt ihan taideta ymmärtää tilannetta. Siis poika PUHUU tämän olennon kanssa ja antaa sille osan ruuastaan niin kuin tänään kaksi lihapullaa. En antanut kattaa ylimääräistä lautasta niin poika muka syötti tätä kaveriaan sitten. Ja aamulla hän istui pyykki korissa LIKApyykin joukossa kun mielikuvitus kaveri ja hän leikki laivaa. Että tämä vaikuttaa jo ihan minunkin elämääni kun ei tänne kehtaa kutsua ystäviä. Poika on siis muuten ihan fiksu ja kiltti mutta nyt on ilmennyt tämä huoli. Olen antanut arestia ja torunut mutta ei vaan ota opikseen niin siksi ajattelin että jos tämä onkin mielisairaus kun on muuten kiltti poika kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vielä lisäyksenä että voisin tämän ymmärtää paremmin tytöltä mutta ei tämä ole normaalia kasvavan pojan käytöstä. Mies on antanut pojan joskus jopa laittaa siskopuolen pinnejä hiuksiinsa eli jos tähän vaikuttaa kasvatus niin on kyllä miehen aikaansaannosta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä teet työksesi, ap?
Olen kaupassa töissä eli pystyn kyllä maksamaan lääkäri kulut ja terapiat jos niitä tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan monella aikuisellakin mielikuvituskavereita kuten jeesuksia ja jumalia ja piruja. Miksei lapsella saisi olla?
Minä en halua pojastani mitään hihhulia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä teet työksesi, ap?
Olen kaupassa töissä eli pystyn kyllä maksamaan lääkäri kulut ja terapiat jos niitä tarvitaan.
Et nyt ymmärrä. Ne kaupan tuotteet, pakkaukset, laitteet yms. on keksinyt joku jolla on hyvä mielikuvitus, luultavasti lapsena ollut mielikuvituskavereitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät ettei mielikuvituskaveri ole oikeasti joku henki mitä sinä et vain näe? 😏
Lapset on herkempiä aistimaan ja näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Siis poika PUHUU tämän olennon kanssa ja antaa sille osan ruuastaan niin kuin tänään kaksi lihapullaa.
Eihän tuo mitään. Minä tunnen joitakin höyrypäitä, jotka puhuvat mielikuvituskavereilleen joka päivä ruokapöydässä ja pyytävät mielikuvituskaveriaan siunaamaan lihapullat. Välillä nämä ihmiset väittävät syövänsä näitä mielikuvituskavereitaan keksin muodossa kirkossa. Ja viiniä vetävät päälle, ja se viini kuulemma on näiden mielikuvituskavereiden verta.
Ihmiset vaikuttavat olevan harhaisia ikään katsomatta.
Enemmän huolestuisin lapsesta koska sä olet sen äiti...
Alue: Aihe vapaa
Tuo on ihan normaalia. Itselläni oli pari mielikuvituskaveria, joiden kanssa leikin ehkä noin 8 vuotiaaksi asti. Omalla pojallani oli myös mielikuvituskaveri. En ymmärrä mitä haittaa siitä on. Onpahan kaveri, mun oikeat kaverit eivät ole paikka. Ap, ei kannata nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei ole.