Ysiluokkalainen tyttö loukkaa joka kerta, miten reagoida?

Teinit aina kommentoineet aikuisten ulkonäköä. Kaupassakin saattavat sormella osoittaa "kattokaa mikä läski tuolla" 🤔

Vierailija kirjoitti:

Voisihan tytöltä kysyä, että vitsilläkö sanot vai haluatko loukata? Aikuisillakin on tunteet. Vastaus voi tietysti olla ”se oli läppä, etkö ymmärrä”. No en. Mieti vähän miten toisille puhutaan.

Nuori opettelee vielä, toisaalta kuulostaa siltä että on mielellään seurassasi, kontaktin hakeminen kömpelöä. Yhdessä voisi olla kivaakin ja ehkä hän ei pahalla tarkoita. Jutelkaa.

Tuli mieleen sama asia, nimittäin että kontaktin ottaminen ei suju tytöltä oikein optimaalisella tavalla.

Muistan erään opiskelukaverin, joka lyöttäytyi tiiviisti seuraani ja jonka puheista suuri osa oli nälvimistä ja v****ilua minua kohtaan, melko rankastikin. Hän itse piti, ehkä ihan lapsellisuuttaan, itseään sarkastisena älykkönä. Toisaalta sitten osa hänen jutuistaan oli niin mielisteleviä, että sekin tuntui kiusalliselta (olimme tuohon aikaan nuoria naisia molemmat). Meistä tuli joksikin aikaa kavereita, mutta olin siihen aikaan niin kykenemätön pitämään rajojani, etten osannut edelleenkään reagoida hänen juttuihinsa, vaikka en niistä tykännyt.

Joku aikuinen voisi ystävällisesti ohjata parempaan suuntaan.

Tuleva insult comic. Niitä ei ole Suomessa vielä kovin montaa.

Vierailija kirjoitti:

Sano joka kerta tytölle suorat sanat siitä, että hän on epäkohtalias ja käske lopettamaan sellaiset puheet. Jos se ei auta, niin yritä pyytää tytön äidiltä josko hän voisi rangaista tyttöä.

Ei kai kukaan sano kenellekään, että rankaise lastasi???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni ei kyllä olisi tullut mieleenkään ysiluokkalaisena aukoa päätä jonkun sukulaisen tai muun aikuisen ulkonäöstä. Varmaan joku sammakko joskus päässyt, mutta jatkuvana toimintana tuo on tahallista. Teinien maailma on nykyään muutenkin ihan liian ulkonäkökeskeinen, joten en usko hetkeäkään, etteikö ymmärtäisi kommenttiensa olevan negatiivisia. Eikä ysiluokkalainen NIIIN lapsi ole, etteikö voisi vaatia toisten kunnioitusta.

Tosin teineillä voi olla sellainen kuvitelma, etteivät aikuiset välitä ulkonäkökritiikistä. Kuulostaa, että tyttö vähän testaa, missä raja kulkee. Ja juuri siksi asiasta minusta pitää sanoa. Aikuisillakin on tunteet, ja vaikkei ulkonäkö ole heille se tärkein, ei kukaan silti tykkää kuunnella kuittailua painostaan tai ulkonäkövirheistään. 

Tämän oppiminen on teinille itselleen parhaaksi. 

Minä olin teininä vaikea, ja se johtui tietyistä asioista, joita en osannut kanavoida. Minulla oli esimerkiksi vaikea isäsuhde. Huonon käytöksen taustalla voi olla tällaista.

Mutta kuten sanottu, asiat  pitää ottaa käsittelyyn.

Mun tyttären teini-ikä se vasta vaikea olikin, mutta hän ei silti koskaan ollut tuolla tavalla ilkeä kenellekään. Jos hän sanoi pahasti, se johtui jostain mitä tämä jolle pahasti sanottiin oli joko sanonut tai tehnyt.