Mistä tunnistaa muunsukupuolisen?

Jalkovälissä on muu.

Miksi se pitäisi tunnistaa? Sinä tunnistat vain ne, jotka siitä itse kertovat, ja kuvittelet näin että ne kaikki kertovat sen.

Huutaa sinulle jos oletat hänen sukupuolensa väärin.

Vierailija kirjoitti:

Huutaa sinulle jos oletat hänen sukupuolensa väärin.

On hyvin vähän tilanteita, joissa vieraan (=asiasta tietämättömän) on tarvetta olettaa sukupuolta. Yleensä nämä vieraat on niitä nokkansa joka asiaan tunkevia.

Hauskaa, että tää on nyt nykyään joku juttu.

Itse laskisin melkein itseni muunsukupuoliseksi. Muistan jo pienenä esim. ajatelleeni miksen voi olla ihan Tiia* vaan, miksi pitää olla tyttö tai poika. Ja tämä siis ennen kun mistään muunsukupuolisuudesta puhuttiin. En koskaan tykännyt selkeistä sukupuolirooleista silloin, nykyään rakastan esim. mekkoja.

Silti yhä on semmonen, "miksi minut pitää määritellä naiseksi"-olo, mutta koska tää on joku trendijuttu niin todellakaan en kerro siitä kenellekään. :D

* nimi muutettu

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa, että tää on nyt nykyään joku juttu.

Itse laskisin melkein itseni muunsukupuoliseksi. Muistan jo pienenä esim. ajatelleeni miksen voi olla ihan Tiia* vaan, miksi pitää olla tyttö tai poika. Ja tämä siis ennen kun mistään muunsukupuolisuudesta puhuttiin. En koskaan tykännyt selkeistä sukupuolirooleista silloin, nykyään rakastan esim. mekkoja.

Silti yhä on semmonen, "miksi minut pitää määritellä naiseksi"-olo, mutta koska tää on joku trendijuttu niin todellakaan en kerro siitä kenellekään. :D

* nimi muutettu

Ai niin, lisään vielä että sekä miehet että naiset ovat kutsuneet minua oudoksi :D Mulle on sanottu tyyliin; olet oudoin nainen kenet mä tunnen. En ole naisellinen mutta en äijämäinenkään.

t. 8

Olettaisin, että tavoite on se, että jokaisen kuuluu olettaa jokaisen vastaantulevan olevan muunsukupuolinen. 

Eli että, et puheillasi tai käyttäytymiselläsi osoita millään lailla olettavasi toisen edustavan jotain tiettyä sukupuolta.

Englanninkielellä on olemassa jo tapa kiertää sukupuolta ilmaisevia persoonapronomineja eli "they". Latinalaisissa kielissä tai Saksankielessä tällaista ei ole eikä tarvita, koska oikeissa Eurooppalaisissa sivistysmaissa ei joka trendihömpötykseen valjasteta koko kansaa viranomaisia ja lainsäädäntlä myöten mukaan.

Joku sanoikin osuvasti, että Suomi on Euroopan Amerikka. Great.

Et mistään. On olemassa vain miehiä tai naisia

Sehän tässä huvittaa, että henkilöllisyyden tunnistamistamiseen tarkoitettuihin asiakirjoihin pitäisi nyt sitten saada jokin mutu-sukupuolimerkintä, joka ei vastaa habitusta. 

Kertoo ajetusta (eliitin) vähemmistöylivallasta, kun naisten pukuhuoneisiin pitäisi saada miehen kikkeleineen mennä ilmoittamalla olevansa nainen eikä kenelläkään pukuhuoneessa saisi olla asiaan mitään vastaansanomista.

Näinhän vielä ei toimita, mutta tähän suuntaan ollaan menemässä. Ellei sitten puuhata sukupuolineutraaleja pukuhuoneita sukupuolineutraalien vessojen tapaan - mikä tietysti on vähintäänkin ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan kovaa ääntä pidetään sen kanssa, että miehet häiritsevät naisia seksuaalisesti. Kyseinenkin keskustelukin on tietysti järjenttömällä tavalla ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan kerrotaan, ettei sukupuolta voi päätellä ulkonäöstä. Mistä tiedetään, että mies ahdistelee naista, jos  kerran sukupuoli ei ole pääteltävistä ulkonäöstä eikä nykyisellään asiakirjoistakaan?

Jos kerran ei voida olettaa ulkonäöstä sukupuolta, niin tietysti myös nyt käytetyt trendikkäät mies- ja naisoletettukin ovat termeinä ennakkoluuloisia määritelmiä eikä moisia pitäisi loukkaavina käyttää.

Vaikea välttyä ajatukselta, että tarkoitus on vain luoda sekamelskaa, epävarmuutta ja pelkoa väärän käytöksen seuraamuksesta totalitaristiseen sävyyn. Sen sijaan, että diktatuuri toimisi avoimesti, nyt diktatuuri verhoutuu vähemmistöjen ja "tasa-arvon ajamisen" taakse.

Sedätlapsuudessa aina sano että mitäs poika, kun olin lyhyttukkainen lapsi, pitäskö vaihtaa sukupuoli.

Siitä, että kaikesta pronomineihin liittyvästä henkilö tietää kaiken kuin äidinkielen opettaja. Hänellä on myös vihanhallintaongelma, joten varokin käyttämästä väärää pronominia. Toisaalta, tämä virhe voi olla keskustelun alussa väistämätön ansa, koska asia ei tosiaan näy etukäteen ilmi naamasta tai mistään muustakaan.

Muunsukupuolisen tunnistaa hänen harhastaan jossa kuvittelee olevansa jotain muuta kuin mies tai nainen.

Heteronormatiivisuuden tarkotusta pukuhuoneiden yhteydessäkään ei nykyään tunnusteta, koska seksuaalivähemmistöt eivät sovi ajatukseen, jolla pukuhuoneissa on haluttu voitavan asioida ilman seksuaalisia ärsykkeitä ja virittyneisyyttä.

Pukuhuonekäytännöt jaolla miesten ja naisten pukuhuoneisiin ovat muuttumattomat, vaikka nyt kuulema tunnustetaan homo- ja bi-seksuaalien olemassaolo.

Kovasti kuulema ajetaan ja vaaditaan tasa-arvoa, mutta aika tabumaisen hiljaista on pukuhuoneiden käyttäjien tasa-arvon kanssa.

Miks vit.. se pitäis tunnistaa ?

Vierailija kirjoitti:

Sehän tässä huvittaa, että henkilöllisyyden tunnistamistamiseen tarkoitettuihin asiakirjoihin pitäisi nyt sitten saada jokin mutu-sukupuolimerkintä, joka ei vastaa habitusta. 

Kertoo ajetusta (eliitin) vähemmistöylivallasta, kun naisten pukuhuoneisiin pitäisi saada miehen kikkeleineen mennä ilmoittamalla olevansa nainen eikä kenelläkään pukuhuoneessa saisi olla asiaan mitään vastaansanomista.

Näinhän vielä ei toimita, mutta tähän suuntaan ollaan menemässä. Ellei sitten puuhata sukupuolineutraaleja pukuhuoneita sukupuolineutraalien vessojen tapaan - mikä tietysti on vähintäänkin ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan kovaa ääntä pidetään sen kanssa, että miehet häiritsevät naisia seksuaalisesti. Kyseinenkin keskustelukin on tietysti järjenttömällä tavalla ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan kerrotaan, ettei sukupuolta voi päätellä ulkonäöstä. Mistä tiedetään, että mies ahdistelee naista, jos  kerran sukupuoli ei ole pääteltävistä ulkonäöstä eikä nykyisellään asiakirjoistakaan?

Jos kerran ei voida olettaa ulkonäöstä sukupuolta, niin tietysti myös nyt käytetyt trendikkäät mies- ja naisoletettukin ovat termeinä ennakkoluuloisia määritelmiä eikä moisia pitäisi loukkaavina käyttää.

Vaikea välttyä ajatukselta, että tarkoitus on vain luoda sekamelskaa, epävarmuutta ja pelkoa väärän käytöksen seuraamuksesta totalitaristiseen sävyyn. Sen sijaan, että diktatuuri toimisi avoimesti, nyt diktatuuri verhoutuu vähemmistöjen ja "tasa-arvon ajamisen" taakse.

Jos hallitus saa päänsä läpi translain uudistuksessa niin ensi vuonna 2022 pääsee penispelleilijät naistentiloihin omalla ilmoituksellaan täysin ilman mitään hoitoja.

Laki esitetään eduskunnalle vko 51, joten ei varmana kiinnosta haastaa lakia ja ei ehkä pääse joululomalle kansanedustaja.

Miten voidaan laki esitellä viimeisellä työviikolla ennen 7vk lomaa?

Siis ihan oikeesti?

Ei niitö kansanedustajia kiinnosta enää tuolloin kuin kinkut ja lahjat.

Mikä fetissi monilla on näihin juttuihin?

Vouhkaatte näistä asioista, tuomitsette toisen identiteetin, käyttäydytte julmasti ja lapsellisesti mutta samaan aikaan kiinnostaa niin pirusti, kun kysytte alituiseen ja pidätte sitä pinnalla.

Järkyttävän empatiakyvyttömän ihmisen esittämisen sijaan voitte ottaa rohkeasti selvää ja tutustua erilaisiin ihmisiin.

Olen nähtävästi ollut trendikäs jo monta kymmentä vuotta ennen kuin kehitettiin sana tälle asialle. Nuorempana näytin tyypilliseltä toisen juridisen sukupuolen edustajalta, mutta eipä se ikinä tuntunut hyvältä, tai omalta itseltäni. Myöskään kropan suhteen. Ei se toinenkaan juridinen sukupuoli olisi ollut täysin omiani. Roikkunut sitten "janan" välivaiheella tai tippunut johonkin siitä.

Onneksi habitus kehittynyt luonnollisesti sille tasolle, ettei ulkopuolinen välttämättä vilkaisulla edes tiedä mitä sukupuolta edustan. Näytän kuitenkin aika tavalliselta mutta en selkeästi sukupuolitasolla. Luonnollisesti paljas fyysinen ruumis antaa vihjettä juridisesta sukupuolesta, koska kynnys leikkaukseen on isompi kuin tarve.

Määritelmää en ole kaivertanut itseeni, mahdollinen selvennys tästä pienestä osasta identiteettiäni on erikseen lähinnä kysyjiä varten. Harvoin sellaisia kyselijöitä tullut vastaan.

Helpointa lienee käyttää muunsukupuolisesta pronomineja it / its. Ei mene turhaksi arvailuksi.

Vierailija kirjoitti:

Olettaisin, että tavoite on se, että jokaisen kuuluu olettaa jokaisen vastaantulevan olevan muunsukupuolinen. 

Eli että, et puheillasi tai käyttäytymiselläsi osoita millään lailla olettavasi toisen edustavan jotain tiettyä sukupuolta.

Toisaalta, myös naisissa on maskuliininen puoli ja miehessä vastaavasti feminiininen, ja muunsukupuolisella hyvinkin molemmat. Joten yksinkertaisesti ulkonäöstä et voi päätellä yhtään mitään siitä, mikä on henkilön kokemus sukupuolestaan.

En ymmärrä miksi tästä asiasta pitää tehdä näin vaikea, tai siirtää se koskemaan itseään niin valtavasti, saati loukkaantua asiasta ihan syyttä suotta. Jos sinä olet nainen, sinä saat olla jatkossakin nainen, saat kutsua itseäsi naiseksi ja saat edustaa naiseuttasi siinä kuin maskuliinisia piirteitäsi ihan miten haluat, ei sitä ole kukaan viemässä sinulta pois. Miksi emme vain voi antaa samaa oikeutta heille, joilla ei ole yhtä vahvaa kokemusta yhdestä sukupuolesta omanaan? Mitä h-vettiä se on teiltä vinkujilta pois? 

En minäkään ole erityisen kartalla asiasta, mutta eihän minun tarvitsekaan olla, kun ei se minua kosketa. Jos joku kokee olevansa muunsukupuolinen, niin minä vain annan hänen olla.  Kantsii kokeilla, helpottaa huomattavasti omaakin elämää.

Vierailija kirjoitti:

Mikä fetissi monilla on näihin juttuihin?

Vouhkaatte näistä asioista, tuomitsette toisen identiteetin, käyttäydytte julmasti ja lapsellisesti mutta samaan aikaan kiinnostaa niin pirusti, kun kysytte alituiseen ja pidätte sitä pinnalla.

Järkyttävän empatiakyvyttömän ihmisen esittämisen sijaan voitte ottaa rohkeasti selvää ja tutustua erilaisiin ihmisiin.

Olen nähtävästi ollut trendikäs jo monta kymmentä vuotta ennen kuin kehitettiin sana tälle asialle. Nuorempana näytin tyypilliseltä toisen juridisen sukupuolen edustajalta, mutta eipä se ikinä tuntunut hyvältä, tai omalta itseltäni. Myöskään kropan suhteen. Ei se toinenkaan juridinen sukupuoli olisi ollut täysin omiani. Roikkunut sitten "janan" välivaiheella tai tippunut johonkin siitä.

Onneksi habitus kehittynyt luonnollisesti sille tasolle, ettei ulkopuolinen välttämättä vilkaisulla edes tiedä mitä sukupuolta edustan. Näytän kuitenkin aika tavalliselta mutta en selkeästi sukupuolitasolla. Luonnollisesti paljas fyysinen ruumis antaa vihjettä juridisesta sukupuolesta, koska kynnys leikkaukseen on isompi kuin tarve.

Määritelmää en ole kaivertanut itseeni, mahdollinen selvennys tästä pienestä osasta identiteettiäni on erikseen lähinnä kysyjiä varten. Harvoin sellaisia kyselijöitä tullut vastaan.

Mutta biologia on mitä on, vaikka tunsisit miksikin, et voi biologista alkuperääsi muuttaa.

Ja ihmiset tunnistavat sukupuolen hyvin helposti ja automaattisesti useimmiten.

Joten mitään muu-kategoriaa ei ole.

Olet siis vain oma persoonasi, et mikään muu kuin biologinen sukupuolesi.

Lavenna stereotyyppejä.

Ole oma itsesi.

Huono ryhti, pälyilevä katse, epämääräisen hajun ympäröimä?