Kuvaile näkemiäsi tilannetajun pettämisiä käytöksessä tai pukeutumisessa.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen haastateltava tuli ulkomailla työhaastatteluun ryppyisessä markettipuvussa, jonka takki ja housut olivat eri paria, ja ilman kravattia. Työpaikan normaali pukeutumiskoodi oli luokkaa "presidentin häät tai hautajaiset". Ei saanut paikkaa.

Täälläkin ja muualla Suomessa suututaan verisesti kun vaaditaan käytöstapoja ja puku koodia, nämä suuttuvat kuitenkin ovat juhliin pukeutuneet 10-20 vuotta sitten puku koodia noudattaen, silti muka nyt verisesti suututaan ja huudetaan ettei ole rahaa. Rahaa kuitenkin löytyy alkoholiin, tupakkaan, festareihin tms ja ei edes 10 euroa voi pistä että sais kirpparilta siistin mekon, jakun tms, edes alennusmyynnistä ei ole yks kaks varaa ostaa sitä 5-10 euron jakkupukua. 

Kun katselee presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlijoita, niin suunnilleen joka 20. naisista on pukeutunut hyvin, ja ne loput naiset eivät ole kovinkaan edustajia, vaikka heillä on tunnettujen muotisuunnittelijoiden tekemät vaatteet.

Vauvamme ristiäiset. Silloinen paras ystäväni jonka erehdyin pyytämään kummiksi (välit menivät poikki muista syistä mutta tämä oli yksi tapahtumista.,jotka saivat katumaan päätöstäni)  saapui paikalle perseestä ja reisistä läpinäkyviksi kuluneissa halvoissa mustissa puuvillalegginseissa, harmaassa olkaintopissa jonka pituus ei riittänyt peitämään alakroppaa ja punaisissa sukissa joissa oli hampurilaisten kuvia.

Nainen imeskeli buffettissa sormistaan ruoantähteet ennen kuin alkoi ottimilla santsata ruokaa lautaselleen, joka sekin oli siis jo käytetty.

Työpaikan pikkujouluissa tullaan farkuissa ja kauhtuneessa paidassa tai sen näköisenä että ollaan menossa ruokakauppaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ne lähimpien omaisten toiveet on kaikista merkityksellisimpiä myös hautajaisissa. Varsinkin lasten hautajaisiin monet on toivoneet että lapsia ei puuttuisi ajatuksella että kaikilla on pakko olla mustaa. Olen ollut mukana hautajaisissa missä oli mukana kuolleen tytön päiväkotikavereita ja useammalla lapsella oli vaaleanpunaista, roosaa ja punaista.

 

Kun esikoinen oli 3-vuotias, niin löysin hänelle kyllä mustan juhlamekon hautajaisiin (ilman mitään timantteja tai glittereitä, oli kokomusta ja asiallinen). Tämä siis vuonna 2013, nyt noita tummia vaatteita on lapsille entistä enemmän mitä silloin. 

Ei noin pienellä lapsella tarvitse olla mustaa habitusta.

Kun katsoo Linnan juhlien kättelytilannetta, niin joka viides vieras tai hänen puolisonsa on mauttomasti pukeutunut ja väärin meikattu.

Vain Suomessa suututaan ja ollaan aggressiivisia jos pyytää ja kehoittaa kunnioittamaan juhlaa ja sen etikettiä, muualla päin Eurooppaa tämä ei onnistuisi, suurin osa suomalaisista haluaa tulla kuluneissa pieruverkkareissa/reikäisissä farkuissa, haisevassa ummehtuneessa hupparissa/ t- paidassa, hiukset takussa ja tai kampaamattomina kaiken kruunaa likaiset tennarit/ crocsit/ muu kulunut likainen jalkine. Kehdataan tulla noissa riparille, syntymäpäivä kutsuille tms. Toinen on ne ylisuuret tunikat legginseillä jos juhla on arvokkaampi esim koulun keväjuhlat, firman bileet (pukukoodia pyytäen), häät tms niin tullaan noissa isoissa tunikoissa ja legginseissä, miehet taas saattaa kaivaa kaapin perältä silittämättömän kulahtaneen kauluspaidan ja pistää ne samat arkifarkut päälle mitä yleensäkin käyttävät. 

Mua jännitti joskus pysyykö Olli Rehnin rehevällä rouvalla olkaimeton kolttu päällä Linnan juhlissa, vai pullahtaako ryntäät ulos. Vähän pelotti.

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentinlinnassa näkee joka vuosi tilannetajun puutetta ja sopimatonta pukeutumista, vaikka rahaa löytyy huippusuunnittelijoiden luomuksiin. Aina jonkun pitää 'päräyttää' mauttomalla virityksellä, oli sitten kyse pukeutumisesta tai koruvalinnoista. Todellista eleganssia edustaa aniharva. 

Erika W.

Vierailija kirjoitti:

Miula petti kerran kun uusi ystävä pyysi luokseen grillaamaan,sanoi että siellä on hänen miehensä ja siskonsa miehensä kanssa. No en miä osannut edes ajatella että grilibileet olisi jotkut hienot iltamat,hävetti  helkutisti saapua sinne revityissä farkuissa ja tuubitopissa lippis päässä,kun muilla naisilla oli mekot. Juotiin oikein kuoharia viinilaseista ja grillattiin kasviksia. Miä olin odottanut kaljaa/lonkeroa ja grillitassuja..

Hävetti niin että kehitin migreenin ja poistuin. Välttelin tämän naisen yhteudenottoja ja  orastava ystävyys sammui.

Tässä tapauksessa tuo ystäväsi on osittain syypää. Olisihan hän voinut kertoa, miten pukeudutaan. Toisaalta, heidän piireissään voi olla tavallista pukeutua noin "vain" grillijuhliinkin, eikä hän osannut katsoa asiaa muulta kantilta.

Vierailija kirjoitti:

Pitää saaada mennä crocseissa. Ei saa olla käytössä etikettiä. Pitää saada mennä hupparissa. Ei saa 'pönöttää'. Pitää saada syödä poppareita -teatterissa. Ei saa olla pukukoodia. Pitää saada nostaa jalat pöydälle. Ei saa olla juhlasääntöjä... 

Mikä ihme suomalaisia nykyään vaivaa? Oikea vastaus ei ole, että olemme metsäläisiä. Olimme vielä enemmän metsäläisiä 50 vuotta sitten, mutta silloin perämetsän juntitkin ymmärsivät pukeutua asianmukaisesti häihin ja hautajaisiin ja käyttäytyä niissä.

No tämä. Ihmisilllä on nykyään vain oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia. Pitäisi olla itsestään selvää, että pukeutumalla kunnioitetaan juhlatilaisuutta ja muita henkilöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vain Suomessa suututaan ja ollaan aggressiivisia jos pyytää ja kehoittaa kunnioittamaan juhlaa ja sen etikettiä, muualla päin Eurooppaa tämä ei onnistuisi, suurin osa suomalaisista haluaa tulla kuluneissa pieruverkkareissa/reikäisissä farkuissa, haisevassa ummehtuneessa hupparissa/ t- paidassa, hiukset takussa ja tai kampaamattomina kaiken kruunaa likaiset tennarit/ crocsit/ muu kulunut likainen jalkine. Kehdataan tulla noissa riparille, syntymäpäivä kutsuille tms. Toinen on ne ylisuuret tunikat legginseillä jos juhla on arvokkaampi esim koulun keväjuhlat, firman bileet (pukukoodia pyytäen), häät tms niin tullaan noissa isoissa tunikoissa ja legginseissä, miehet taas saattaa kaivaa kaapin perältä silittämättömän kulahtaneen kauluspaidan ja pistää ne samat arkifarkut päälle mitä yleensäkin käyttävät. 

Ja nimen omaan niin, että Suomessa "vaaditaan" pukeutumaan asiallisesti. Muualla niin päin, että jee mennään juhliin, laitetaan jotain kivaa päälle 😁

Vierailija kirjoitti:

Uskomattomin tapaus oli, kun siskoni ja hänen puolisonsa "hyvät" kaverit kieltäytyivät hääkutsusta, koska heille kerrottiin pukukoodista. Toivottiin siis juhlapukeutumista. Nämä kaverit olivat keskenään sukulaisia ja pariskuntia ja koko porukalla jättivät juhlat väliin. Veetuilivat vielä päälle, että pitäisikö tulla tonnin verkkareissa tmv.

Lopputuloksena sisko ei miehensä kanssa enää ollut tähän poppooseen yhteydessä, vaikka aiemmin olivat tavanneet lähes viikoittain. Oikeus pukeutua pieruverkkareihin oli näille tärkeämpää kuin vuosien ystävyys ja toisten tärkeän päivän juhlistaminen. 

Harvoin tulee nimiteltyä näin, mutta nyt on pakko: wt.

En olisi itse myöskään tekemisissä sen kaltaisten ihmisten kanssa, joka ihan laittaa pukukoodit? Vain narsisti näin tekee, joka laitaa  ystävilleen jotain pukukoodeja. En itse ikinä laittaisi omille sukulaisille ja ystäville mitään pukukoodeja? Sinusta vähän

Lainkaan sun ei tarvi lainkaan lainkaan laittaa pukua lainkaan päälle eikä lainkaan kauluspaitaa. Sua ei lainkaan varmaan puhetyylisi perusteella lainkaan kutsuta mihinkään juhliin. Lainkaan.

Setan lepakko linnanjuhlissa.

Työpaikan hienompi tilaisuus päivällä. Johtoporras puvut päällä ja osa porukasta farkuissa ja kauluspaidassa. Tämäkin vielä siedettävää.

Em tilaisuudessa eräs mies tuli kirkuvan oranssissa hupparissa ja yhdellä naisella oli sellaiset toppakengät sekä collegepaita. Yksi nainen oli jumppalegginseissä ja hupparissa.

Eräissä alakoulun kevätjuhlissa yksi tyttö oli perseen paljastavissa farkkushortseissa ja minitopissa kun muilla oli mekot tai muuta siistiä. Tytön äiti taisi olla jossain jumppahousuissa.

Missä ihmisten tilannetaju on? Itselle ainakin on tärkeää kunnioittaa mitä tahansa tilaisuutta puketumalla sen mukaisesti eikä siihen tarvita edes paljoa rahaa. Olen ostanut kaappiin kirpparilta siistin tumman kotelomekon 4 eurolla, jakun kympillä ja korkokengät ostin kaupan alelaarista kympillä. Lisäksi on muutama yksivärinen kauluspaita ja siistejä farkkuja, neuletakkeja sekä suorat kapeat chinot joita käytän muutenkin välillä esim töissä.

Vapaa-ajalla ja joskus töissäkin pidän siistimpiä collegepaitoja ja tennareita.

Minulla ei ole edes määrällisesti paljoa vaatteita, mutta silti niistä löytyy siistejä tilausuuteen kuin tilaisuuteen, oli sitten häät, hautajaiset, pikkujoulut, ristiäiset, syntymäpäivät tai mitä vaan. Pojallani on kirppikseltä chinot ja kauluspaita jotka laittaa koulun joulujuhlaan ja sopisi pienillä muutoksilla muihinkin juhliin.

Rahaakaan näihin ei ole paljoa kulunut eikä kovin usein kulu lisää, koska ostamani vaatteet ovat ajattomia.

Vierailija kirjoitti:

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentinlinnassa näkee joka vuosi tilannetajun puutetta ja sopimatonta pukeutumista, vaikka rahaa löytyy huippusuunnittelijoiden luomuksiin. Aina jonkun pitää 'päräyttää' mauttomalla virityksellä, oli sitten kyse pukeutumisesta tai koruvalinnoista. Todellista eleganssia edustaa aniharva. 

Myötähäpeä kun Stubin piti kutsua mm toi seta hörhö, todella mauton ja oksettava alapää puku, tuolla oli kyl monilla etiketti virheitä ja mauttomia sekä räikeitä pukuja. Koko linnanjuhlat nykyään vaan friikkishowta. 

Vierailija kirjoitti:

Erika W.

Sekä sen seta hörhön vulva puku