Lue keskustelun säännöt.
Suomessa alkaa vastaisku metsien kuusittumista vastaan
19.05.2021 |
Metsien kuusittuminen uhka ilmastolle. Nyt kuusia on kuitenkin istutettu paikkoihin jotka eivät ole niille otollista maaperää kasvulle ja sopii paremmin lehtipuille ja männyille.
Kommentit (25)
Suomi on niin pohjoisessa ja kylmä että täällä ei ole koskaan kasvanut lehtipuut. Esimerkiksi vaahterat, tammet, lepät, raudukset, lehmukset ja pihlajat on tänne puistoihin, kadunvarsille ja talojen pihoihin istutettuja ja sieltä luomtoon karanneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu
Käki kukkuu siellä ja kevät on
Vie sinne mun kaiho pohjaton...
Vierailija kirjoitti:
Suomi on niin pohjoisessa ja kylmä että täällä ei ole koskaan kasvanut lehtipuut. Esimerkiksi vaahterat, tammet, lepät, raudukset, lehmukset ja pihlajat on tänne puistoihin, kadunvarsille ja talojen pihoihin istutettuja ja sieltä luomtoon karanneita.
Loppuuko Suomi nääs Tampereelle. Vähempi pohjoisessa kuusikoita
Vierailija kirjoitti:
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu
Käki kukkuu siellä ja kevät on
Vie sinne mun kaiho pohjaton...
On kuusi tuo puu niin verraton
Suomen luontoon ain kuulunut on
Tänne se jää ja täällä se on
Eilen ja tänään kera kuusikon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on niin pohjoisessa ja kylmä että täällä ei ole koskaan kasvanut lehtipuut. Esimerkiksi vaahterat, tammet, lepät, raudukset, lehmukset ja pihlajat on tänne puistoihin, kadunvarsille ja talojen pihoihin istutettuja ja sieltä luomtoon karanneita.
Loppuuko Suomi nääs Tampereelle. Vähempi pohjoisessa kuusikoita
Suomeen pohjoisinta osa kuten Nuorgam sijaitsee jo planeetan arktisella vyöllä mutta koko muu Suomi on havupuut vyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuusettuminen on pakon sanelema. Sorkkaeläimet pitää huolen että mäntyä tai koivua ei voi kasvattaa
Vierailija kirjoitti:
Suomi on niin pohjoisessa ja kylmä että täällä ei ole koskaan kasvanut lehtipuut. Esimerkiksi vaahterat, tammet, lepät, raudukset, lehmukset ja pihlajat on tänne puistoihin, kadunvarsille ja talojen pihoihin istutettuja ja sieltä luomtoon karanneita.
Lehtipuiden lämpörajat vaihtelevat suuresti, näet sen esim jos menet Lappiin ja katsot kasvaako siellä pohjoisimpana ja ylimpänä koivua vai kuusta tai mäntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi kuusipuu, oi kuusipuu, ja lehväs uskolliset
Havupuuvyöhyke ei tarkoita etteikö siellä kasvaisi luontaisesti myös lehtipuita. Lajistossa toki eroa jos vertaa lehtimetsävyöhykkeeseen - joka muuten ulottuu Suomen lounais- ja etelärannikolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on niin pohjoisessa ja kylmä että täällä ei ole koskaan kasvanut lehtipuut. Esimerkiksi vaahterat, tammet, lepät, raudukset, lehmukset ja pihlajat on tänne puistoihin, kadunvarsille ja talojen pihoihin istutettuja ja sieltä luomtoon karanneita.
Lehtipuiden lämpörajat vaihtelevat suuresti, näet sen esim jos menet Lappiin ja katsot kasvaako siellä pohjoisimpana ja ylimpänä koivua vai kuusta tai mäntyä.
Lehtipuut on sinnekkon ihmisten levittämiä. Sen näkee siitä miten koivut jää kirukasvuisiksi ja vääntyvät tuskasta omituisille mutkille. Ehdottomasti Lappi ei ole mikään paras kasvupaikka lehtipuille, mutta kuuset viihtyvät hyvin sielläkin.
Täällä Joensuun seudulla kaipaisi kyllä kuusia. Mäntykangasta silmänkantamattomiin. Ihan kivaa, mutta kyllä siihen näkymään kyllästyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kuusettuminen ei kuusittuminen.
Olipa omituinen juttu, kuusi ja lehtipuut nimenomaan viihtyy samalla alueella.
Jos halutaan lisää lehtipuustoa sitä tulee suosimalla kuusta.
Sinne missä kuusi luontaisesti uudistuu on turha yrittää ängetä mäntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on kuusettuminen ei kuusittuminen.
Anteeksi ope jos päiväsi pilalla
Kosteammilla paikoilla viihtyy kuusi ja koivu, kuivilla kankailla mänty.
Rämeillä kasvaa käkkyrämäntyjä.
Näin täällä Pohjois-Pohjanmaalla.
Olen aina luullut, että mäntyyn verrattuna kuusi on jalompi puu.
Vierailija kirjoitti:
Kuusettuminen on pakon sanelema. Sorkkaeläimet pitää huolen että mäntyä tai koivua ei voi kasvattaa
Olemme juuri myyneet kuusikon ja tulossa on ihan itsestään koivikko. Kokemuksesta annamme koivujen sekaan lasvaa pihlajia, tulevat itsestään, sillä hirvet eivät koske koivuun, jos tarjolla on pihlajia.
T. Monen vuoden kokemus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on niin pohjoisessa ja kylmä että täällä ei ole koskaan kasvanut lehtipuut. Esimerkiksi vaahterat, tammet, lepät, raudukset, lehmukset ja pihlajat on tänne puistoihin, kadunvarsille ja talojen pihoihin istutettuja ja sieltä luomtoon karanneita.
Lehtipuiden lämpörajat vaihtelevat suuresti, näet sen esim jos menet Lappiin ja katsot kasvaako siellä pohjoisimpana ja ylimpänä koivua vai kuusta tai mäntyä.
Lehtipuut on sinnekkon ihmisten levittämiä. Sen näkee siitä miten koivut jää kirukasvuisiksi ja vääntyvät tuskasta omituisille mutkille. Ehdottomasti Lappi ei ole mikään paras kasvupaikka lehtipuille, mutta kuuset viihtyvät hyvin sielläkin.
Kuuset eivät kasva yhtä pohjoisessa kuin männyt ja männyt eivät yhtä pohjoisessa kuin (raudus)koivut. Näet sen ihan helposti kun vertaat levinneisyysalueita. Jääkauden jälkeisestä kasvien leviämisestä voit lukea esim täältä
https://luomus.fi/fi/jaakauden-jalkeen
"Puiden arvellaan saapuneen Suomeen lähinnä kaakosta ja idästä. Ensimmäisinä pioneeripuina saapuivat koivut, joita aluksi edusti vain vaivaiskoivu. Oikeita koivumetsiä syntyi vasta myöhemmin. Nämä koivumetsät olivat valoisia ja niissä oli runsaasti aluskasvillisuutta. Koivuvaihe loppui Etelä-Suomessa noin 9 000 vuotta sitten.
Koivua seurasi mänty. Syntyi toinen metsävaiheemme, mäntymetsät, joissa kasvoi myös koivua ja myöhemmin leppää. Leppä, haapa, pähkinäpensas, jalava ja tammi saapuivat Suomeen samoihin aikoihin.
Mäntymetsävaihe päättyi Etelä-Suomessa noin 8 000 vuotta sitten, jolloin Etelä-Suomessa alkoi rehevien lehtometsien aika. Metsissä kasvoi koivun, lepän, männyn ja haavan ohella runsaasti jaloja lehtipuita: pähkinäpensasta, tammea, jalavaa, lehmusta ja saarnea. Niiden levinneisyysalue ulottui pohjoisemmaksi kuin nykyään."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on niin pohjoisessa ja kylmä että täällä ei ole koskaan kasvanut lehtipuut. Esimerkiksi vaahterat, tammet, lepät, raudukset, lehmukset ja pihlajat on tänne puistoihin, kadunvarsille ja talojen pihoihin istutettuja ja sieltä luomtoon karanneita.
Lehtipuiden lämpörajat vaihtelevat suuresti, näet sen esim jos menet Lappiin ja katsot kasvaako siellä pohjoisimpana ja ylimpänä koivua vai kuusta tai mäntyä.
Lehtipuut on sinnekkon ihmisten levittämiä. Sen näkee siitä miten koivut jää kirukasvuisiksi ja vääntyvät tuskasta omituisille mutkille. Ehdottomasti Lappi ei ole mikään paras kasvupaikka lehtipuille, mutta kuuset viihtyvät hyvin sielläkin.
Kuuset eivät kasva yhtä pohjoisessa kuin männyt ja männyt eivät yhtä pohjoisessa kuin (raudus)koivut. Näet sen ihan helposti kun vertaat levinneisyysalueita. Jääkauden jälkeisestä kasvien leviämisestä voit lukea esim täältä
https://luomus.fi/fi/jaakauden-jalkeen
"Puiden arvellaan saapuneen Suomeen lähinnä kaakosta ja idästä. Ensimmäisinä pioneeripuina saapuivat koivut, joita aluksi edusti vain vaivaiskoivu. Oikeita koivumetsiä syntyi vasta myöhemmin. Nämä koivumetsät olivat valoisia ja niissä oli runsaasti aluskasvillisuutta. Koivuvaihe loppui Etelä-Suomessa noin 9 000 vuotta sitten.
Koivua seurasi mänty. Syntyi toinen metsävaiheemme, mäntymetsät, joissa kasvoi myös koivua ja myöhemmin leppää. Leppä, haapa, pähkinäpensas, jalava ja tammi saapuivat Suomeen samoihin aikoihin.
Mäntymetsävaihe päättyi Etelä-Suomessa noin 8 000 vuotta sitten, jolloin Etelä-Suomessa alkoi rehevien lehtometsien aika. Metsissä kasvoi koivun, lepän, männyn ja haavan ohella runsaasti jaloja lehtipuita: pähkinäpensasta, tammea, jalavaa, lehmusta ja saarnea. Niiden levinneisyysalue ulottui pohjoisemmaksi kuin nykyään."
Vaivaiskoivujen jälkeen Suomeen varmaan muutti asumaan Saku ja Mikko Koivu.
Kuusi kuuluu Suomeen ja on maamme ylväs kansallispuu. Kuusi viihtyy ja voi hyvin havupuuvyöllä. Lehtipuut eivät kuulu tänne, paitsi lukuunottamatta Ahvenanmaata ja Hankoa jotka ovat osa planeettamme lehtipuuvyötä.