Lue keskustelun säännöt.
Älylaitteet tekee lapsista hulluja
18.05.2021 |
Muistakaa ettette hanki lapsille näitä laitteita!!
Muuten menetetään koko sukupolvi!
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI se varmaaan älylaitteen vika ole vaaan helpppous nähdään mielekkyytenä eikä älyllisenä haaasteina.
SIiinä voidaan esim jakaa kuluttaja ja tuottaja toisistaan.
Eiikö tosta vois periaatteessa tehdä magneettikuvalla sellaisen tukimuksen että mitkä aivojen osaauleet aktivoituu käytttäessä somen palveluja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI se varmaaan älylaitteen vika ole vaaan helpppous nähdään mielekkyytenä eikä älyllisenä haaasteina.
SIiinä voidaan esim jakaa kuluttaja ja tuottaja toisistaan.
Eiikö tosta vois periaatteessa tehdä magneettikuvalla sellaisen tukimuksen että mitkä aivojen osaauleet aktivoituu käytttäessä somen palveluja?
Ennnenvanhaa oli varmaan häpeän tunnetta enemmän, nykyäään spämmäystä.
Tuossa dokkarissa amerikkalainen tutkija - ei siis suomalainen - kertoo sikäläisten esikouluikäisten viettävän 4-6 tuntia jonkin sortin näytön edessä.
Se on paljon.
En tunne kyllä yhtään perhettä, jossa noin olisi. Edes minun pelaamista harrastava ja peligraafikoksi mielivä parikymppinen esikoiseni ei ole noin pitkään päivässä näytön edessä!
Sitten dokkarissa marssitetaan HIIRITUTKIJAA selittämään, miksi näyttöjen katselusta pitäisi olla huolissaan. Haloo, siis asiaa todistetaan HIIRIKOKEILLA.
Dokkarissa todetaan, että JOILLEKIN nuorista syntyy riippuvuus. Epäilemättä. Joillekin syntyy myös tv-riippuvuus, peliriippuvuus, urheiluriippuvuus, tupakkariippuvuus jnejne.
Sitten marssitetaan 2v4kk ikäinen Malia-tyttö esimerkiksi "ruutuhäiriöisestä lapsesta". Lastenlääkärin mielestä osoitus näyttöjen tuhoisasta vaikutuksesta on, että PUOLI VUOTTA AIEMMIN eli 1v10 kk iässä tyttö ei kauheasti vielä puhunut, ja kas kummaa, tuossa iässä hän on puolessa vuodessa ALKANUT PUHUA ENEMMÄN ja oppinut vuorovaikutusleikkejä.
Haloo. Kaikki lapset tekevät niin. Minunkin lapseni 2000-luvun alussa, siis ilman älylaitteita siihen aikaan. Lapset oppivat tuossa iässä puhetta ja vuorovaikutustaitoja. Niiden heikkois 1v10kk iässä EI ole vielä mikään merkki poikkeamasta.
Toi on tyypillistä pas.aa. Vedetään ääripään esimerkeistä yleistyksiä. On tietysti ihan ja täysin selvää, että tuntikausien töllöttely - töllötellään sitten mitä vain, televisiota tai kännykkää - on aina poissa jostakin. Esimerkiksi sitten leikistä, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, satujen ja lorujen kuuntelemisesta, liikunnasta.
Rajansa tietysti siis kaikella.
Mutta ap:lle todellakin suosittelen vakavasti mediakritiikin opettelua. Oikeasti! KATSO mitä jossakin väitetään. Onko siihen todellisia tutkimuslähteitä vai mutua. Vedetäänkö johtopäätöksiä jostain, joka ei ole yleistä eikä ainakaan suomalaisissa perheissä yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan puhdas fakta, että digitalisaatio tyhmentää ihmistä. Sen takia nuoremmat ikäpolvet ovat olleet vanhempia aavistuksen verran tyhmempiä jo noin 50 vuoden ajan. Viimeisen 15-20 aikana nuorten tyhmentyminen on kuitenkin ollut jo todella selvää.
Itse asiassa tutkimuksellinen fakta on, että nykynuoret tietävät paljon enemmän asioista kuin me vanhemmat sukupolvet tuossa iässä. Koulujen oppimäärät ovat kasvaneet paljon.
Lisäksi nykynuoret pärjäävät älykkyystesteissä paremmin ja havainto-, reaktio- ja aistiprosessointitesteissä huomattavasti paremmin kuin me viime vuosituhannen puolella syntyneet.
Ei tuossa puhuta pelkistä älylaitteista, vaan televisiosta ennen kaikkea. Ap, mitäs sinä tuijottelit lapsena? Niin...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla ihan kasvatuksessa ongelmia yleisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kadulla zombeina kävelevät luuria tuijottavat lapset on pysäyttävä näky.
Realistinen ulkomaailma ei kiinnosta.
Riippuu varmaan onko se ulkomaailma esimerkiksi likainen maa johon humalaiset ym sotkeneet ja pelkkää harmaata kaupunkiseinää, vai onko ympäristö miellyttävä ja ilmasto. Ehkä positiivinen ympäristö olisi miellyttävä ja kiinnostava. Tietenkin ruutu voi olla lapsille hypnotisoiva ja kulkiessa pitäisi havainnoida ympäristöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa dokkarissa amerikkalainen tutkija - ei siis suomalainen - kertoo sikäläisten esikouluikäisten viettävän 4-6 tuntia jonkin sortin näytön edessä.
Se on paljon.
En tunne kyllä yhtään perhettä, jossa noin olisi. Edes minun pelaamista harrastava ja peligraafikoksi mielivä parikymppinen esikoiseni ei ole noin pitkään päivässä näytön edessä!
Sitten dokkarissa marssitetaan HIIRITUTKIJAA selittämään, miksi näyttöjen katselusta pitäisi olla huolissaan. Haloo, siis asiaa todistetaan HIIRIKOKEILLA.
Dokkarissa todetaan, että JOILLEKIN nuorista syntyy riippuvuus. Epäilemättä. Joillekin syntyy myös tv-riippuvuus, peliriippuvuus, urheiluriippuvuus, tupakkariippuvuus jnejne.
Sitten marssitetaan 2v4kk ikäinen Malia-tyttö esimerkiksi "ruutuhäiriöisestä lapsesta". Lastenlääkärin mielestä osoitus näyttöjen tuhoisasta vaikutuksesta on, että PUOLI VUOTTA AIEMMIN eli 1v10 kk iässä tyttö ei kauheasti vielä puhunut, ja kas kummaa, tuossa iässä hän on puolessa vuodessa ALKANUT PUHUA ENEMMÄN ja oppinut vuorovaikutusleikkejä.
Haloo. Kaikki lapset tekevät niin. Minunkin lapseni 2000-luvun alussa, siis ilman älylaitteita siihen aikaan. Lapset oppivat tuossa iässä puhetta ja vuorovaikutustaitoja. Niiden heikkois 1v10kk iässä EI ole vielä mikään merkki poikkeamasta.
Toi on tyypillistä pas.aa. Vedetään ääripään esimerkeistä yleistyksiä. On tietysti ihan ja täysin selvää, että tuntikausien töllöttely - töllötellään sitten mitä vain, televisiota tai kännykkää - on aina poissa jostakin. Esimerkiksi sitten leikistä, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, satujen ja lorujen kuuntelemisesta, liikunnasta.
Rajansa tietysti siis kaikella.
Mutta ap:lle todellakin suosittelen vakavasti mediakritiikin opettelua. Oikeasti! KATSO mitä jossakin väitetään. Onko siihen todellisia tutkimuslähteitä vai mutua. Vedetäänkö johtopäätöksiä jostain, joka ei ole yleistä eikä ainakaan suomalaisissa perheissä yleistä.
No kyllä tuon riippuvuuden näkee lähes kaikista nykynuorista tai lapsista.
Esim. työharjoittelut on vaikeita kun ei millään meinata pysyä erossa sen luurin näpräämisestä.
Tuo on kyllä harvinaisen vaikeata tutkia. Jos sulla on - kuten Linköpingin yliopiston tutkimuksessa tuossa - reilut sata lasta tutkittavan, kielellisen kehityksen eteneminen vaihtelee enemmänkin yksilöiden välisten perinnöllisten ja sosiaalisten erojen mukaan. Lapset kun oppii luontaisestikin tosi pitkän aikavälin aikana puhumaan. Jotkut oppii ekat sanat jo puolivuotiaana, toiset lähempänä kahta ikävuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa dokkarissa amerikkalainen tutkija - ei siis suomalainen - kertoo sikäläisten esikouluikäisten viettävän 4-6 tuntia jonkin sortin näytön edessä.
Se on paljon.
En tunne kyllä yhtään perhettä, jossa noin olisi. Edes minun pelaamista harrastava ja peligraafikoksi mielivä parikymppinen esikoiseni ei ole noin pitkään päivässä näytön edessä!
Sitten dokkarissa marssitetaan HIIRITUTKIJAA selittämään, miksi näyttöjen katselusta pitäisi olla huolissaan. Haloo, siis asiaa todistetaan HIIRIKOKEILLA.
Dokkarissa todetaan, että JOILLEKIN nuorista syntyy riippuvuus. Epäilemättä. Joillekin syntyy myös tv-riippuvuus, peliriippuvuus, urheiluriippuvuus, tupakkariippuvuus jnejne.
Sitten marssitetaan 2v4kk ikäinen Malia-tyttö esimerkiksi "ruutuhäiriöisestä lapsesta". Lastenlääkärin mielestä osoitus näyttöjen tuhoisasta vaikutuksesta on, että PUOLI VUOTTA AIEMMIN eli 1v10 kk iässä tyttö ei kauheasti vielä puhunut, ja kas kummaa, tuossa iässä hän on puolessa vuodessa ALKANUT PUHUA ENEMMÄN ja oppinut vuorovaikutusleikkejä.
Haloo. Kaikki lapset tekevät niin. Minunkin lapseni 2000-luvun alussa, siis ilman älylaitteita siihen aikaan. Lapset oppivat tuossa iässä puhetta ja vuorovaikutustaitoja. Niiden heikkois 1v10kk iässä EI ole vielä mikään merkki poikkeamasta.
Toi on tyypillistä pas.aa. Vedetään ääripään esimerkeistä yleistyksiä. On tietysti ihan ja täysin selvää, että tuntikausien töllöttely - töllötellään sitten mitä vain, televisiota tai kännykkää - on aina poissa jostakin. Esimerkiksi sitten leikistä, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, satujen ja lorujen kuuntelemisesta, liikunnasta.
Rajansa tietysti siis kaikella.
Mutta ap:lle todellakin suosittelen vakavasti mediakritiikin opettelua. Oikeasti! KATSO mitä jossakin väitetään. Onko siihen todellisia tutkimuslähteitä vai mutua. Vedetäänkö johtopäätöksiä jostain, joka ei ole yleistä eikä ainakaan suomalaisissa perheissä yleistä.
No kyllä tuon riippuvuuden näkee lähes kaikista nykynuorista tai lapsista.
Esim. työharjoittelut on vaikeita kun ei millään meinata pysyä erossa sen luurin näpräämisestä.
Pah. He ovat riippuvaisia kavereistaan. Luuri=nuoren sosiaaliset yhteydet kavereihin.
Lisäksi suurin osa työharjoitteluista on mielenkiinnotonta notkumista.
Miten niin lapset? Mun mies on 40v, kaiket päivät kiinni luurissa/tabletissa tai jos ei ole niin pelaa pleikkaa. Iltaisin sängyssä ahmii sarjoja Netflixistä tai Disney plussasta kun ei muka saa muuten unta. Koko ajan pakko katsoa jotain älyvapaita videoita YouTubesta. Meidän lapset ei ole läheskään yhtä hulluja kuin tuo mies. Itse voisin ilomielin olla ilman laitteita ja nettiä, mutta ei, edes mökille ei pääse pakoon tätä hulluutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä väitän ihan suoraan että se itse laite ei ihmisiä tyhmennä vaan se mitä sieltä katsotaan. Pornoa, tubettajia, klikkiotsikoita, mutta ei oikeaa asiaa.
Se on ihan puhdas fakta, että digitalisaatio tyhmentää ihmistä. Sen takia nuoremmat ikäpolvet ovat olleet vanhempia aavistuksen verran tyhmempiä jo noin 50 vuoden ajan. Viimeisen 15-20 aikana nuorten tyhmentyminen on kuitenkin ollut jo todella selvää.