Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mulla ei ole ketään
14.05.2021 |
Ei yhtään ketään ystävää, vain alaikäinen lapsi. Ei edes ketään sukulaista, joka välittäisi.
Kommentit (14)
Ota yhteys oman kunnan lastensuojeluun, jos vaikka saisitte tukiperheen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Googlaa vapaaehtoiset yksinäisille. Voisit ehkä myös osallistua itse? Vapaaehtoiseksi. Paljon rakastavia tätejä, myös vanhuksia joilla ei perhettä. Myös nuoremmille. Ota rohkeasti yhteyttä 💜
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteys oman kunnan lastensuojeluun, jos vaikka saisitte tukiperheen?
On mun lapsellani isä, jonka luona hän on säännöllisesti ja lapsi on jo teini-ikäinen.
No jos tekisit sitten asialle jotakin. Valittajia ei oikein jaksa kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soittele äidille, serkulle tai kummitädille viikoittain? Juttelukin voi piristää vähän, vaikkei suuria tunteita olisi.
Valitus on joillekkin harrastus, joka ruokkii yksinäisyyttä, mistä saa syyn valittaa. Kartan näitä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Soittele äidille, serkulle tai kummitädille viikoittain? Juttelukin voi piristää vähän, vaikkei suuria tunteita olisi.
Ei ole ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Soittele äidille, serkulle tai kummitädille viikoittain? Juttelukin voi piristää vähän, vaikkei suuria tunteita olisi.
Äiti on kuollut, samoin kummitädit ja -sedätkin. Serkkujen kanssa ei olla ikinä oltu missään tekemisissä enkä edes tiedä onko heitä tai kuinka monta.
eri, mutta sama tilanne kuin ap:lla
Onko työpaikkaa?
Miten naapurusto?
Harrastukset, oisko siellä edes puhekaveria vaikka kerran kuussa?
Kadehdin oikeastaan sinua, mikään ei pidättele kun teini tosta lähtee 5 vuoden kuluessa. Mitä olet halunnut tehdä elämässäsi, perustaa firman, opiskella jokin ammatti, asua jossain, missä vain, maailma on avoin, ainakin vielä. Nyt on muutama vuosi aikaa valmistella vaikka muuttoa Japaniin, tai vaikka argentiinaan tai vaikka Tornioon.
Mieti siis mitä haluat tehdä, nyt on uusi nollatilanne. Ympärillesi tulee kyllä ihmisiä kun lähdet itse liikkeelle, opiskelemaan, töihin, harrastuksiin. Älä takerru, kuuntele ja totuttaudu taas juttelemaan jos olet ollut pitkään hiljaa.
Pitää kertoa että minulla tuli ero 3 vuotta sitten, jätin puolison ja n 10 ikäiset lapset. Isä kuoli samana vuonna ja äiti joutui vanhainkotiin. Asuin vuoden vuokralla. Sitten loppuivat työt. Oli todella pysähtynyt hetki, pojat kävivät pari yötä viikossa, mutta muuten käperryin yksinäisyyteen.. Netti tarjosi väliaikaisen viihteen, mutta pian onneksi otin itseäni niskasta kiinni, mitä haluan tehdä.
Kannoin telkun lastenhuoneeseen ja suljin youtube-tilini. Facessa pistin profiilini jäähylle. Aloin lenkkeillä ja mietin, mihin sitten. MInulle ei eron jälkeen jäänyt kuin yksi ystävä, mutta sekin muutti naapurikaupunkiin perheinensä, joten olin totaalisen yksin. Sitten päätin että muutan portugaliin tai brasiliaan. Ei muuta kuin uudelleen netti auki, portugalin kielen opiskelu käyntiin ja samalla työllisyyskurssille "lähihoitajan muuntokoulutukseen". Nyt on asiat siinä vaiheessa, että elokuussa valmistun, osake on myynnissä ja nyt kesäkuun alussa ennen harjoittelun alkua käyn portugalissa katsomassa yhtä asuntoa, josko ostaisin sen erossa saamillani tasingoilla. Muutan sinne jos hyvin käy, syksyllä.
Vanhjempi teini on 17 ja pärjäisi omillaan vaikka heti, on sen verran omatoiminen. Lapsen isä on uusissa naimisissa ja siellä on lapsilla turvapaikka. En ole kertonut tästä kenellekään muulle kuin lapsille. HE ovat kannustaneet minua tekemään mitä haluan, mikä on jäänyt joskus tekemättä. Toki haluaisin lapset mukaan, mutta heidän elämänsä on tässä pikkukaupungissa.
Eli tahdon sanoa että seuraa unelmiasi, jos toimit, etkä vain makaa, elämä kyllä kuljettaa.
Alue: Aihe vapaa
Tsemppiä. Facebookin ryhmät? Olisiko muita ryhmiä paikkakunnallasi.
Uskon että sinulla on toivoa.korona-aika vaikeuttaa tilannetta. Auttavissa puhelimissa on vapaaehtoisryhmiä, jotka voivat kertoa mistä seuraa.
Valoa💜❤️