Lapsien yksinäisyys raastaa omaakin sydäntä
Poikia on 2, eikä kumpikaan ystävysty ollenkaan. Ovat aika eri ikäisiä keskenäänkin ja hyvin epäsosiaalisia
Säälittää, kun ei ole koskaan mitään mukavaa, aina vaan kotona äidin kanssa.
Kommentit (22)
Minkä ikäisiä lapset ovat? Onko naapurustossa lapsia? Harrastavatko? Ovatko päivökodissa/koulussa? Kyllä noista luulisi ystäviä löytyvän.
On myös vanhemman tehtävä auttaa lasta tässä alkuun, viedä niihin sosiaalisiin tilanteisiin, olla ujon lapsen tukena. Ehdottaa esim naapurinlapselle leikkitreffejä yms.
Älä sääli. Kasvata iloa ja rohkeutta. Moni meistä, jotka olivat kovin yksinäisiä jonnekin teini-iän lopuille tai yli kaksikymppisiksikin, aloitimme myöhemmin varainaisen elämän ja löysimme riittävästi omia ihmisiä.
Nämä on isompia, 14 ja 17.ei oikein voi leikkitreffejä sopia. Ap
Kaikki ei ole sosiaalisia ja se ei ole sama asia kuin yksinäinen. Ehkä ne ei ole yksinäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Nämä on isompia, 14 ja 17.ei oikein voi leikkitreffejä sopia. Ap
Mitä he sitten tekevät? Itselläni samalla ikäerolla kaksi poikaa, nyt vähän vanhempia jo. Jossain vaiheessa pelasivat vaan kumpikin omilla koneillaan, mutta kyllä ne nyt keskenäänkin aika ajoin jotain tekivät. Toisella oli aina myös kaveriporukka, jota näki livenä, mutta toisen seuraelämä oli melkein kokonaan verkossa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei ole sosiaalisia ja se ei ole sama asia kuin yksinäinen. Ehkä ne ei ole yksinäisiä.
Kyllä moni on, vaikkei näyttäisikään mitään
No eikö se ole ihanaa kun ne ovat äidin kanssa ja osa kehittyy myöhemmin. Ei ole huolta niin kauan kun ne viihtyvät äidin helmoissa. Äiti on niin hyvä niin etteivät poijaat lähde maailmalle vielä vähään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Nämä on isompia, 14 ja 17.ei oikein voi leikkitreffejä sopia. Ap
Mutta eivätkö nämä vesselit harrasta mitään? Yleensä niistä porukoista löytyy kavereita joilla samoja kiinnostuksen kohteita 🙂
Äidin suurin huoli on että poika lapsi joutuu elatusmaksujen maksajaksi 18 vuodeksi eikä muuten kelpaa kumppaniksi kenellekkään muuta kuin maksajaksi.
Tänä päivänä on lapsen haluavia naisia ja haluavat elatusmaksut mutta eivät halua elää kenenkään miehen kanssa mutta kaikki raha kyllä kelpaa siltä mieheltä.
Tirrikka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä on isompia, 14 ja 17.ei oikein voi leikkitreffejä sopia. Ap
Mutta eivätkö nämä vesselit harrasta mitään? Yleensä niistä porukoista löytyy kavereita joilla samoja kiinnostuksen kohteita 🙂
Ei harrasta. Eivät pysty olemaan missään harrasteryhmässä valitettavasti. Menis nuo vaikka frisbiitä heitteleen, mutta kun ei ole yhtäkään edes puolikaveria kenen kanssa. Koneillaan vaan ovat
Vierailija kirjoitti:
Tirrikka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä on isompia, 14 ja 17.ei oikein voi leikkitreffejä sopia. Ap
Mutta eivätkö nämä vesselit harrasta mitään? Yleensä niistä porukoista löytyy kavereita joilla samoja kiinnostuksen kohteita 🙂
Ei harrasta. Eivät pysty olemaan missään harrasteryhmässä valitettavasti. Menis nuo vaikka frisbiitä heitteleen, mutta kun ei ole yhtäkään edes puolikaveria kenen kanssa. Koneillaan vaan ovat
No kyllä siinä on sitten menty pieleen jo pienestä asti. On vanhempien tehtävä auttaa ja opettaa lapsia luomaan sosiaalisiasuhteita.
Kuulostaa kummalliselta ettei lapsuudesta ole jäänyt yhtäkään ystävää niin naapurustosta, leikkipuistoista tai päikystä/koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Tirrikka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä on isompia, 14 ja 17.ei oikein voi leikkitreffejä sopia. Ap
Mutta eivätkö nämä vesselit harrasta mitään? Yleensä niistä porukoista löytyy kavereita joilla samoja kiinnostuksen kohteita 🙂
Ei harrasta. Eivät pysty olemaan missään harrasteryhmässä valitettavasti. Menis nuo vaikka frisbiitä heitteleen, mutta kun ei ole yhtäkään edes puolikaveria kenen kanssa. Koneillaan vaan ovat
Jos ne tykkää olla koneillaan. Siellä ruudun toisella puolella voi olla vaikka kuinka monta kaveria.
Miksi ei ole koulukavereiden kanssa?
Jos ei kiinnosta urheilu niin voi syrjäytyäkin.
Miksi äiti painostaa olemaan sosiaalinen jos ei ole?
Toivon, että poikasi vain ovat yksin viihtyviä ja sieltä tietokoneelta löytyy oma, rikas maailma. Aikuisena kavereita voi hyvinkin löytyä, kun ympäristönsä voi valita itse eikä asuinpaikka ja ikäluokka enää sanele kaverivaihtoehtoja.
Jos on pakko mennä seuraan eikä oikein luontaisesti viihdy, on sitä hankalaa oloa valitettavan yleistä helpottaa päihteillä. Se taas monen kohdalla on johtanut ihan oikeaan päihdeongelmaan. Siksi painostaminenkaan ei ole toimiva ratkaisu.
Minulla myös 13v poika jolla ei ole oikeastaan kavereita. Koulussa kuuluu luokan poikaporukkaan ja viettävät välitunnit porukassa mutta koulun jälkeen on aina vain kotona. Harrastus oli aiemmin mutta halusi lopettaa, ei ole kiinnostunut liikunnasta, eikä muistakaan ohjatusta harrastuksista. Paljon pelaa koneella. On kuitenkin ihan sosiaalinen tyyppi, hieman ehkä erilainen kiinnostuksensa kanssa kun luokan muut pojat. Muut enemmän urheilullisia, tämä enempi "nörtti". Toivon kovasti että löytäisi samanhenkisen kaverin. Äidin sydäntä särkee pojan kaverittomuus vaikka mitenkään ei varsinaisesti tuo esille että yksinäisyydestä kärsii. Mutta kun perheemme 2 muuta lasta viettävät paljon aikaa omien kavereidensa kanssa ja tämä poika käytännössä aina yksin. :( Tottakai sisarukset keskenäänkin ovat mutta tässäkin iän, luonteiden ja kiinnostusten ero.
Jos siellä netissäkään ei ole kavereita, ovat pojat jo pahasti syrjäytyneet. Kotona asuessaan heillä on vielä toisensa ja sinut. Omilleen muuttaessa yksinäisyys sitten iskee kovaa, tulee ahdistus ja masennus ja itsetuhoiset ajatukset.
Huoltajan olisi pitänyt puuttua sosiaalisten taitojen ja kaveritaitojen kehittämiseen jo vuosia sitten.
jos viihtyvät yksin niin mitä siitä