Lue keskustelun säännöt.
Onko suhteessa pakko mennä kumppanin mukaan kissanristiäisiin?
14.05.2021 |
Olen itse aika vetäytyvä ellei suorastaan erakoituva tyyppi, joka ei oikein osaa olla isoissa porukoissa ja yleensä koen ettei muut erityisesti arvosta minun seuraani missään sukukouksissa tai kun joku täyttää pyöreitä tai muuten on jotain kokoontumista. Luonnollisesti tästä seuraa se, etten itsekään arvosta muiden seuraa niin erityisesti. Nyt on jossain määrin uusi suhde käsillä, alle vuosi oltu yhdessä, ja kumppani haluaisi minut melkein joka viikko johonkin kissanristiäisiin kesällä, ja minua ei huvita. Onko pakko mennä?
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitäs luulet? Onko pakko tehdä yhtään mitään mitä ei itse halua? Onko sinulla omas tahtoa ja päättelykykyä ollenkaan?
Tarkennetaan kysymystä: Jos haluaa suhteen vielä jatkuvan, niin onko pakko mennä kissanristiäisiin?
t. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs luulet? Onko pakko tehdä yhtään mitään mitä ei itse halua? Onko sinulla omas tahtoa ja päättelykykyä ollenkaan?
Tarkennetaan kysymystä: Jos haluaa suhteen vielä jatkuvan, niin onko pakko mennä kissanristiäisiin?
t. ap
Tarkennan vielä vastausta: Eli, mitä itse haluat? Haluatko suhteen jatkuvan? Onko ne kissanristiäiset sen suhteen arvoiset? Vain sinä tiedät vastauksen.
Minusta välillä voi jäädä pois, mutta ei aina. On epäkohteliasta, jos et ollenkaan halua tutustua kumppanisi sukuun ja ystäviin. Jos eristäydyt kokonaan, kumppanisikin voi tulkita sen niin, että et aio olla suhteessa pysyvästi, kun et pidä hänen ystäviään tutustumisen arvoisina.
Pakkohan tässä elämässä ei ole kuin köyhän kuolema. Mutta kannattaa miettiä, onko itse sellainen puoliso, joka tuo lisäarvoa kumppanin elämään vai ei.
Onko sinun kissanristiäiset ehkäpä kumppanille merkittävä, tärkeä tapahtuma? Ehkä hänelle on tärkeää esitellä sinut suvulle ja ystäville ja sinä puolestasi osoitat että et halua olla osa hänen lähipiiriään?
Tuskinpa joka paikkaan täytyy lähteä mukaan. Mutta jos et koskaan ole valmis sietämään edes pientä epämukavuutta kumppanisi takia, ei ole kummoisesta suhteesta kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On siinä kyllä se sosiaalinen paine osallistua, kun suhteessa ollaan. Itse ollut tuollaisessa suhteessa, ettäkoko ajan piti olla jotain. Nykyään en enää lähtisi, jollei ole "pakko".
Ei varmastikaan ole pakko. Toisaalta, jos se on puolisolle tärkeää, niin ei kai niitä nyt niin usein ole... Tämä on taas sellainen aihe, joka on syytä keskustella sen puolison kanssa. Joku ei välitä onko puoliso mukana vai ei, toiselle se taas on tärkeää. Ei tähän ole mitään oikeaa vastausta.
Itse menen mielelläni myös mieheni suvun tilaisuuksiin, niitä on todella harvoin, joten ei rasita yhtään. Voin taas kuvitella, että oma puolisoni ei erityisemmin nauti minun sukuni kissanristiäisistä, mutta usein tulee mukaan mukisematta. Jopa exäni suvun tilaisuuksiin, olen heidän kanssaan tekemisissä, koska on lasten suku, eikä exä osallistu. Muuten jäisi toinen suku hyvin etäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele tilanne toisinpäin, jos sinulla olisi sukujuhlat tms tiedossa ja puolisosi/seurustelukumppanisi sanoisi ettei halua osallistua, niin olisiko se sinulle ok? Jos se on puolisolle tärkeää että osallistut, niin pois jääminen ilman perusteltua syytä voi olla isokin pettymys. Omasta kokemuksesta tiedän että on tosi raskasta osallistua yksin tuollaisiin juhliin, kun saa jokaiselle selittää että miksi X ei tullut.
Missään suhteessa ei ole pakko mennä mihinkään sellaiseen, jonka itse kokee vastenmieliseksi. Jos tässä maailmassa pitää aina mennä jonkin muun mielipiteen mukaan kuin omansa, olisin pakotettu kissanristiäisiin harva se päivä. Ihmiset pitävät parisuhdetta jotenkin vapaudenriistona, eli sen jälkeen, kun on ottanut puolison, ihan kumman vaan, pitää unohtaa itsensä kokonaan. Unohdan itseni ensisijaisena vain lasten tähden, en aikuisen miehen vuoksi. Jos minua ei huvita hänen sisarensa 30-vuotispäivä, en lähde ja sillä siisti, jos siitä tulee napinaa, kuten viime synttäreillä tuli, soitin itse mäkättäjälle ja kerroin, että jos sinulla on jotain asiaa, ja et tiedä, miksi jäin kutsuilta pois, soita minulle ja kysy, mitä sitä puolisoltani tivaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan tässä elämässä ei ole kuin köyhän kuolema. Mutta kannattaa miettiä, onko itse sellainen puoliso, joka tuo lisäarvoa kumppanin elämään vai ei.
Onko sinun kissanristiäiset ehkäpä kumppanille merkittävä, tärkeä tapahtuma? Ehkä hänelle on tärkeää esitellä sinut suvulle ja ystäville ja sinä puolestasi osoitat että et halua olla osa hänen lähipiiriään?
Tuskinpa joka paikkaan täytyy lähteä mukaan. Mutta jos et koskaan ole valmis sietämään edes pientä epämukavuutta kumppanisi takia, ei ole kummoisesta suhteesta kyse.
Alapeukku sanasta 'lisäarvo'. Kumppani ei ole mikään hyödyke.
Nämä asiat pitää puhua sen kumppanin kanssa läpi. Sinun pitää kertoa hänelle, ettet ole hyvä sosiaalisissa tilanteissa. Sovitte yhdessä, mitkä ovat sellaisia tilanteita, joihin tulet mukaan, ja mitkä sellaisia, joihin hän menee yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varo ettei kumppani luule, ettet pidä vain hänen sukulaisistaan ja ystävistään.
Tyypillisissä juhlissa on muitakin tuppisuita istumassa, nythän ollaan Suomessa.
Ellei kumppanikaan ole erityisen innoissaan osallistumassa juhliin, eli osallistuu niihin lähinnä velvollisuudesta, silloin mielestäni kynnys kieltäytyä lähtemästä mukaan nousee. Sinun kuuluu kärsiä kumppanin seurana, jos haluat elää suhteessa hänen kanssaan.
Löytyisikö juhlista jotain bonusta? Onko niistä samalla tekosyyksi yöpyä jonkun mökillä ja käydä kalassa tai marjassa tai mitä ap harrastaakaan ennen kotiinpaluuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan tässä elämässä ei ole kuin köyhän kuolema. Mutta kannattaa miettiä, onko itse sellainen puoliso, joka tuo lisäarvoa kumppanin elämään vai ei.
Onko sinun kissanristiäiset ehkäpä kumppanille merkittävä, tärkeä tapahtuma? Ehkä hänelle on tärkeää esitellä sinut suvulle ja ystäville ja sinä puolestasi osoitat että et halua olla osa hänen lähipiiriään?
Tuskinpa joka paikkaan täytyy lähteä mukaan. Mutta jos et koskaan ole valmis sietämään edes pientä epämukavuutta kumppanisi takia, ei ole kummoisesta suhteesta kyse.
Alapeukku sanasta 'lisäarvo'. Kumppani ei ole mikään hyödyke.
Vinku vinku. Sivusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menen mukaan kaikkeen joka on miehelleni tärkeää. Sen sijaan skippaan ne kissanristiäiset joihin minun osallistumiseni on tärkeää esim. miehen vanhempien taholta. Yleensä miehenikään ei lähde noihin kumminkaiman juhliin, joten olemme yhdessä menemättä.
ME ollaan päätetty että osallistutaan vain lähisuvun ja ystävien juhliin, eli vanhemmat, sisarukset, heidän lapsensa, sekä omat lapsemme.
Itse olen joskus osallistunut ja joskus ollut osallistumatta. Ja ollaan oltu yli 25 v yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan tässä elämässä ei ole kuin köyhän kuolema. Mutta kannattaa miettiä, onko itse sellainen puoliso, joka tuo lisäarvoa kumppanin elämään vai ei.
Onko sinun kissanristiäiset ehkäpä kumppanille merkittävä, tärkeä tapahtuma? Ehkä hänelle on tärkeää esitellä sinut suvulle ja ystäville ja sinä puolestasi osoitat että et halua olla osa hänen lähipiiriään?
Tuskinpa joka paikkaan täytyy lähteä mukaan. Mutta jos et koskaan ole valmis sietämään edes pientä epämukavuutta kumppanisi takia, ei ole kummoisesta suhteesta kyse.
Alapeukku sanasta 'lisäarvo'. Kumppani ei ole mikään hyödyke.
Anteeksi nyt vain, mutta kukaan ei pidä puolisoaan itseisarvona. Suhde perustuu siihen, että elämä puolison kanssa on parempaa kuin ilman puolisoa. Sitä tarkoittaa lisäarvo.
Jos sitoudut suhteeseen ja itse otat toisen huomioon, mutta sitten jäät ilman sitä, mitä itse kaipaat, alat varmaan miettiä, miksi jäisit suhteeseen. Eri ihmisille eri asiat ovat kynnyskysymyksiä. Jollekulle voi olla tärkeää, ettei esimerkiksi joudu olemaan aina juhlissa yksin.
Monesti ihmiset miettivät vain itseään. Minua ei huvita tämä eikä tuo. Helposti vain listataan, mitä ei itse saada suhteessa ja mitä vajavaisuuksia puolisolla on. Kuka miettii, millainen puoliso on itse? Tekeekö itse kumppanin arjesta ja elämästä helpompaa ja parempaa?
Kyllä, ihmisen pitää tuottaa kumppanilleen lisäarvoa. Tällä asenteella olen itse ollut samassa suhteessa yli 30 vuotta.
T. Sama
Jos et sinäkään pakota kumppaniasi osallistumaan mihinkään juhliin, niin ei hänelläkään ole oikeutta pakottaa sinua. Tärkeintä on olla uskollinen itselleen. Jos haluaa sanoa ei, niin pitää sanoa se ei.
Mene muutamiin, jos se on kumppanillesi tärkeää. Muut voit jättää välistä.
Meillä oli tästä alkuvuosina miehen kanssa paljon riitaa. Hänen mielestä kutsuun piti aina vastata myöntävästi, jos ei ollut sairas tai muuta painavaa syytä olla menemättä. Minä taas tarvitsin omaa aikaa enemmän enkä halunnut aina tulla mukaan. Koin (ja koen edelleen), että vapaa-ajastani päätän minä. Kesti monta vuotta vakuuttaa puoliso, että pidän silti hänen perheestään ja ystävistään. Juhlissakin on kivaa, kun menen vain silloin, kuin oikeasti tahdon.
No mitäs luulet? Onko pakko tehdä yhtään mitään mitä ei itse halua? Onko sinulla omas tahtoa ja päättelykykyä ollenkaan?