Naisille kysymys: tunnetko olevasi naisellinen?

Ensinnä, mitä on naisellisuus? Jokaisella se pohjautuu omiin mielikuviin, kokemusmaailmaan ja toisaalta myös miten ympäröivä kulttuuri sen määrittelee. Ja kulttuurilla tarkoitan sitä, mitä esimerkiksi oma lähipiiri sen näkee. (Karkea esimerkki: lestadiolainen näkemys naiseudesta taatusti eroaa Kampissa asuvan opiskelijaporukan naiseuskäsityksestä). 

Minkä näen surullisena on se, että tässä ketjussa monessa viestissä naiseus nähdään negatiivisena ilmiönä. Kovia faktoja naiseudesta on vain se, että pillit ja viheltimet (yleensä) ovat naismalliset. Etuja näen, että tässä yhteiskunnassa (poislukien tiukasti uskonnolliset yhteisöt tai muista kulttuureista tulleet) nainen saa aika hyvin itse päättää lapsilukunsa. Melkoinen etu, sanoisinko. Toinen etu liittyy parempaan terveyteen ja pidempään eliniän odotteeseen. Kolmas etu on ns lasilattia. Paljon puhutaan naisten lasikatosta, mutta naisilla on myös lasilattia. Miehillä on selkeästi isompi riski syrjäytyä, minkä juurisyihin tulisi ilmanmuuta pureutua (mutta tätä ei tässä kysytty). Neljäs hyvä puoli on, että naisella erilaisten valintojen tekemiselle kattaus on paljon laajempi. Nainen esimerkiksi voi pukeutua kuin mies ja mennä miehiselle alalle. Mutta mitä mietitään miehestä, joka pukeutuisi kukkamekkoon ja haluaisi töihin lastentarhaan? Viides hyvä puoli on ihan yleisesti keskimääräistä pienempi fyysinen koko. Ai miksi tämä on etu? No, meneppä ja vaihda moderniin autoon polttimot ;)

Kyllä, oman kokemukseen naiseudesta koen olevani naisellinen. Pidän silmää miellyttävästä pukeutusmistyylistä, mutta haluan mennä asialinja edellä, eli vältän toisaalta huomiota herättäviä seksuaalisia signaaleja. Oikeasti on sitä vaikea heteronaisenakin keskittyä tähdelliseen keskusteluun, jos vastapuolella on tissit tyrkyllä ja vakoa piisaa koko matkalta. Enemmänkin omassa tyylissä korostan hyvää ryhtiä, semitimmissä olevaa kroppaa ja tiettyä linjakkuutta. Meikkaan hieman, mutta en paljon. Hiukset ovat yleensä ponnarilla. Koruja on jokunen, lävistykset korvissa ovat vakiona. 

Ja elämänvalinnoista: olen aivan täysillä 100% nainen, vaikka minulla ei ole ainuttakaan lasta. Olen täysillä nainen, vaikka olen insinööri. Olen täysillä nainen silloinkin, kun minulla on 4-5 kertaiset tulot puolisoon (mies) nähden. Ja olen täysillä nainen, vaikka (no, isommista tuloista johtuen) minulla on varallisuutta ja omaisuutta enemmän kuin puolisolla. (Ja ihan mielenkiintoista, miksi vertaan omaisuuttani mieheen? Miksei vaikka johonkin muuhun naiseen?)

Ja eipä sillä, eipä tuota naisena olemistaan erityisesti mieti. Se on, siinä kulkee mukana automaatilla. 

Koen olevani naisellinen.

Pukeudun melko naisellisesti, meikkaan, minulla on pitkät hiukset joita laitan, vartaloni on naisellinen. Tykkään käydä kauneushoitoloissa ja kampaajalla. (Taloudellisista syistä en käy kovin usein)

Koti ja lapset ovat prioriteetissa ykkönen. Osaan tehdä ruokaa, leipoa ja tykkään siivota.

Osaan ns naisellisia kikkoja joilla miehet tevevät palveluksia jos en viitsi jotain tehdä.

Vaikka koen näin niin en silti ole missään mittakaavassa avuton nainen.

En odota että mies tekee. Olen opetellut kodin pieniä remontteja tekemään. En mitään isoa mutta maalausta, tapetointia, kokoan huonekalut, asennan kodinkoneet ja avaan viemäritukokset. Kädessä pysyy porakone ja muutkin työkalut ja olen ollut raksalla töissäkin. Nyt olen opetellut vaihtamaan renkaat autoon ja lisäämään sinne lasinpesuaineet. Tosin renkaat vaihdatutin liikkeessä nyt kun käy siellä nopeampaa ja maksaa vaan muutaman kympin. Uudessa autossa isot ja painavat renkaat. (Autokaan ei kovin naisellinen ole, tehokas urheiluauto.)

Tarpeen mukaan opettelen lisää taitoja.

Minua jopa ärsyttää jos nainen ei voi tehdä tai opetella jotain vaan siksi että on nainen.

en koska omistan aa-kupin "tissit". mielestäni isot tissit tekee naisen. ei lauta ole nainen eikä mikään kun on miehillekin täysin ilmaa. olen myös miesmäisen näköinen naamasta, en osaa meikata : (

Joo, mutta välillä korjaan ryhtiä ja asentoa naisellisemmaksi, kun huomaan vetäväni jotenkin äijämäistä asentoa esim. syödessä tai pilkkoessa jotain (kädet menee liian leveään asentoon).

Minulle naisellisuus on kehon sulavaliikkeisyyttä, siroutta, keveyttä jne. ja koen tärkeäksi tehdä sulavaliikkeisyyttä harjoittavaa ja vartaloa naisellisena pitävää treeniä.

Esim. mieluummin pilatesta, joogaa, tanssia ja lenkkiä kuin punttitreeniä.

Olen viimeisellä kolmanneksella raskaana, niin tän naisellisemmaksi ei kai voi itseään tuntea.

Mutta kysymys oli kai enemmän, oletko tyytyväinen ja tunnetko olosi mukavaksi omassa kehossasi? Kyllä olen ja tunnen. Mulla on joitain "virheitä", mutta ei ne mua juuri häiritse. Kokonaisuudessaan pidän mun kehosta. Rinnat olivat ennen raskautta aika pienet, mutta ne sopivat mun muutenkin hoikkaan vartaloon.

En tarvitse meikkiä, korkkareita ja kauniita alusvaatteita tunteakseni oloni naiselliseksi.