Lue keskustelun säännöt.
"Kipinöinti" ensitreffeillä
12.05.2021 |
Suurin osa tuntuu edellyttävän tuota, ennenkuin näkevät että jutusta tulee mitään. Mutta onko ketään joka ajattelisi samoin kuin minä, että tuollainen välitön kemia ja synkkaaminen on epäilyttävää, tai jopa hieman pelottavaa? Kun itselläni on sellaisia kokemuksia, ettei ne jutut ole todellakaan menneet putkeen vaikka on ollut raivoisaa kemiaa heti ensinäkemältä. Oikeastaan päinvastoin menneet kaameasti pieleen ja ongelmia ollut vaikka millä mitalla heti alusta alkaen, mutta niitä ei ole vaan suostunut näkemään koska se kemia sokaisi niin pahasti.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raivoisa kemia johtunee siitä, että kummallakin on jotain säröjä ja aukkoja siellä henkisellä puolella, jotka se toinen sitte sattuu hetkellisesti täyttämään. Tulee tunne, että tuo on mun soul mate ja täydellinen kumppani joka eheyttää minut, mutta aika pian ne paikkalaastit sieltä murenee pois ja käsittelemättömän ongelmat alkaa nostelemaan päätään ja päädytään enempivähempi rumaan eroon.
Niin, tasapainoinen ihminen ei ihastu eikä rakastu. Hän vain valitsee jonkun paperilla hyvän ja alkaa kaveripohjalta sitten seurustella, eikä edes etsii mitään sielunkumppania - ihan vaan sellainen kaveri riittää tasapainoiselle ihmiselle. Jos hän joskus tuntisikin vetoa johonkin, niin ei hän ainakaan sitä lähtisi yrittämään, vaan mieluummin sitten jotain epämieluisaa. Se on tasapainoista toimintaa!
Tasapainoinen ihminen ei syöksy tuli perseessä leiskuen aivot nollilla romanssiin, vaan perusarviointikyvyt ja itsesuojeluvaistot säilyvät niissäkin tilanteissa.
Tasapainoinen ei ole sama kuin tasapaksu. Kyllä sitä voi ja saa fiksukin ihminen joskus heittäytyä. Sehän on koko homman idea, että siinä on riskinsä. Pitää uskaltaa heittäytyä jos tahtoo saada elämästä ja rakkaudesta jotain voimallista irti, mutta samalla on riski että saa siipeensä. Muissa asioissa järki ohjaa, mutta tässä yhdessä pitää antaa mennä, kunhan ei tietoisesti lähde satuttamaan ketään.
Tuota mieltä on ehkä sellainen ihminen, jolla on käynyt tuuri elämässään ja se monenkymmenen vuoden parisuhde alkoi ensimmäisestä leiskuvasta heittäytymisestä. Muilla, joilla on menneet jutut enemmän pieleen osaavat olla varovaisempia noissa tilanteissa, ellei sitten ole jotain itsetuhoisia taipumuksia.
Ei sitä voi ikinä tietää suhteen kestävyyttä etukäteen, alkoi se sitten miten tahansa. Joten mieluummin aloitan leiskuvasti jos sellainen mahdollisuus on.
Jos omalla kohdalla on kaikki leiskuvasti alkaneet päättyneet pian ja huonosti, niin kyllä sen sitten tietää.
Aika iso otanta pitää olla, ennen kuin voi vetää johtopäätöksiä. Sitten on vielä se ongelma, että jos ei ole leiskuntaa ollenkaan niin ei mitään alakaan. Eli sitä kohti on vain yritettävä mennä, ainakin minun.
No mikä sitten on iso otanta? Jos esim. 4 kertaa aiemmin on mennyt samalla lailla, niin eiköhän siinä aika vahvat ennetuntemukset ole siitä viidennestäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En taas ymmärrä. Mulla pitää olla kipinää ennen treffejä. Tosin en käytä tinderiä tai muutakaan deittisovellusta.
T. boomer