Isä möi mökin tyttärelleen ikuisella hallintaoikeudella verosyistä - ongelmia syntyi

Eli asiaan mitenkään liittymätön vävy oletti, että ko. omaisuus olisi ollut hänen omistuksessaan, vaikka se oli vaimon. Tuossakin haluttiin hinta alas miettimättä sitä, että hallintaoikeus ihan aidosti antaa oikeuden hallita

Vävy voisi leikkiä kuningasta omalla kesämökillään, vaimon mökillä on toisenlainen järjestely.

Lakimiehet voisi kertoa myös mitä ne pykälät oikeasti tarkoittavat.

No eipä tuossa oo mitään epäselvyyksiä, paitsi vävyllä. Appiukolle on jätetty laaja käyttöoikeus kiinteistöön.

Kiusanteko tuskin on sallittua vaikka olisikin hallintaoikeus. Hallintaoikeus lisäksi koski vain appiukkoa, ei appiukon kavereita (kasvimaa).

Ilmeisesti voi myydä tai lahjoittaa pienemmällä summalla ilman jälkiverotusta, kun jättää hallintaoikeuden itselleen.  Tietysti se hallintaoikeus ei paljoa verotusarvoa vähennä, jos myyjä/lahjoittaja vetelee jo lähes loppuaan.

Totean vaan, että parisuhteet ei toimi. Jokainen ajattelee vaan omaa etuaan.

.

Juristien yksi heikoin ominaisuus on se, ettei heillä ole minkäänlaista tajua sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Joten laatiessaan kauppakirjaa isän ja tyttären välille jäi siitä kokonaan pois se osuus, jossa olisi juristin ohjaamana keskusteltu käytännön tasolla mitä on isän oikeudet ja mitä tyttären oikeudet. 

En tajua, miksi tavallisista ihmisistä haetaan syyllisiä juristien laiskotteluun ja kyvyttömyyteen hoitaa asiakaspalvelutilanteet niin huonosti? Jos kyse olisi ihmisten terveydestä moni lekuri olisi erotettu virastaan, mutta juristit ne vaan porskuttaa nyppimässä rahat ihmisiltä. MIten kätevää on jättää tietämättömät ihmiset tappelemaan naurettavista asioista keskenään, ja jihuu, kohta taas juristille keikka tiedossa ja saadaan juristille Thaimaan reissun lomarahat sillä keinoin kuitattua.

Turha tässä on vävyä arvostella.

 

Vierailija kirjoitti:

Juristien yksi heikoin ominaisuus on se, ettei heillä ole minkäänlaista tajua sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Joten laatiessaan kauppakirjaa isän ja tyttären välille jäi siitä kokonaan pois se osuus, jossa olisi juristin ohjaamana keskusteltu käytännön tasolla mitä on isän oikeudet ja mitä tyttären oikeudet. 

En tajua, miksi tavallisista ihmisistä haetaan syyllisiä juristien laiskotteluun ja kyvyttömyyteen hoitaa asiakaspalvelutilanteet niin huonosti? Jos kyse olisi ihmisten terveydestä moni lekuri olisi erotettu virastaan, mutta juristit ne vaan porskuttaa nyppimässä rahat ihmisiltä. MIten kätevää on jättää tietämättömät ihmiset tappelemaan naurettavista asioista keskenään, ja jihuu, kohta taas juristille keikka tiedossa ja saadaan juristille Thaimaan reissun lomarahat sillä keinoin kuitattua.

Turha tässä on vävyä arvostella.

 

Vävy on tuossa kuviossa täysin sivullinen, ei hänelle kuulu mitenkään vaimonsa tekemät taloudelliset järjestelyt. Lisäksi läheskään kaikissa maakaupoissa ei ole paikalla juristia ja miksi ihmeessä olisi, kaupanvahvistaja riittää toteamaan papereiden laillisuuden.

Tytär voisi lähettää kululaskun isälleen.

Jos hallintaoikeus on yksin muulla kuin omistajalla, on lähtökohtana se, että hallintaoikeuden haltija vastaa ns. päivittäisistä kustannuksista.

https://www.laki24.fi/hallintaoikeus-ja-kiinteiston-kulut/

Vierailija kirjoitti:

Juristien yksi heikoin ominaisuus on se, ettei heillä ole minkäänlaista tajua sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Joten laatiessaan kauppakirjaa isän ja tyttären välille jäi siitä kokonaan pois se osuus, jossa olisi juristin ohjaamana keskusteltu käytännön tasolla mitä on isän oikeudet ja mitä tyttären oikeudet. 

En tajua, miksi tavallisista ihmisistä haetaan syyllisiä juristien laiskotteluun ja kyvyttömyyteen hoitaa asiakaspalvelutilanteet niin huonosti? Jos kyse olisi ihmisten terveydestä moni lekuri olisi erotettu virastaan, mutta juristit ne vaan porskuttaa nyppimässä rahat ihmisiltä. MIten kätevää on jättää tietämättömät ihmiset tappelemaan naurettavista asioista keskenään, ja jihuu, kohta taas juristille keikka tiedossa ja saadaan juristille Thaimaan reissun lomarahat sillä keinoin kuitattua.

Turha tässä on vävyä arvostella.

 

Eli jos lääkäri olisi leikannut isän jalan ja jättänyt tyttärelle kertomatta kuntoutusohjeista, niin vävyn vaatiessa appea risusavottaan kainalosauvoineen olisi lääkäri ollut jotenkin oudolla tavalla vastuussa koko jutusta?

Vierailija kirjoitti:

Tytär voisi lähettää kululaskun isälleen.

Jos hallintaoikeus on yksin muulla kuin omistajalla, on lähtökohtana se, että hallintaoikeuden haltija vastaa ns. päivittäisistä kustannuksista.

https://www.laki24.fi/hallintaoikeus-ja-kiinteiston-kulut/

Voihan olla, että isä vastasi kaikista kuluista, sitähän ei tarina kerro. Tässä tuotiin esille vain asiaan liittymättömän vävyn kanta asiaan.

Olisin heittänyt tuollaisen äijän pihalle. 

Verokikkailu iski taas omaan nilkkaan. Sen siitä saa kun yrittää säästää taas pari markkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juristien yksi heikoin ominaisuus on se, ettei heillä ole minkäänlaista tajua sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Joten laatiessaan kauppakirjaa isän ja tyttären välille jäi siitä kokonaan pois se osuus, jossa olisi juristin ohjaamana keskusteltu käytännön tasolla mitä on isän oikeudet ja mitä tyttären oikeudet. 

En tajua, miksi tavallisista ihmisistä haetaan syyllisiä juristien laiskotteluun ja kyvyttömyyteen hoitaa asiakaspalvelutilanteet niin huonosti? Jos kyse olisi ihmisten terveydestä moni lekuri olisi erotettu virastaan, mutta juristit ne vaan porskuttaa nyppimässä rahat ihmisiltä. MIten kätevää on jättää tietämättömät ihmiset tappelemaan naurettavista asioista keskenään, ja jihuu, kohta taas juristille keikka tiedossa ja saadaan juristille Thaimaan reissun lomarahat sillä keinoin kuitattua.

Turha tässä on vävyä arvostella.

 

Eli jos lääkäri olisi leikannut isän jalan ja jättänyt tyttärelle kertomatta kuntoutusohjeista, niin vävyn vaatiessa appea risusavottaan kainalosauvoineen olisi lääkäri ollut jotenkin oudolla tavalla vastuussa koko jutusta?

Mielenkiintoisin ajatuskulku pitkään aikaan.

Jäin miettimään, että onko isä/appiukko ollut aina tuollainen vai onko höperöitynyt pikku kiusantekijäksi vasta vanhemmiten. Toki tarina oli vähän vävyn näkökulmasta kerrottu, että totuus voi toki olla toinen, mutta miksi isä haluaisi kiusata tyttärensä perhettä tuollaisessa asetelmassa? Jos tuollainen toiminta olisi ollut tiedossa mökkikauppoja hierottaessa, miksi siihen on suostuttu.

Vierailija kirjoitti:

Jäin miettimään, että onko isä/appiukko ollut aina tuollainen vai onko höperöitynyt pikku kiusantekijäksi vasta vanhemmiten. Toki tarina oli vähän vävyn näkökulmasta kerrottu, että totuus voi toki olla toinen, mutta miksi isä haluaisi kiusata tyttärensä perhettä tuollaisessa asetelmassa? Jos tuollainen toiminta olisi ollut tiedossa mökkikauppoja hierottaessa, miksi siihen on suostuttu.

Tytär osti mökin, ei vävy. Sitten vävy ryhtyi siellä määräilemään ja appi muistutti, että hänellä on yhä hallintaoikeus ja siihen liittyvät kulut kuten esim. kiinteistövero maksettavana. Vävy kimmastui, kun appi totesi papereiden mukaan mökin olevan vain tyttärensä omistuksessa, ei vävyn.

Ei siihen muuta tarvita kuin köyhä mies, joka on kateellinen siitä, että vaimolla on omaisuutta, johon hänellä ei ole sananvaltaa.

Kamala tilanne. Tytär on kahden tulen välissä jatkuvasti. Ei taida olla kiva mökkeillä.

Jännä tarina, jossa vävy syytti appea asiasta, joka ei vävylle kuulunut lainkaan. Vähän kuin joku kaverini ryhtyisi nillittämään isälleni siitä, että isä istuu meidän pihakeinussa. Asia kun ei kuulu tonttia omistamattomalle vävylle yhtään sen enempää kuin se minun pihassani kuuluisi kaverilleni.

Tuossa lehtijutussa ei mainittu kertaakaan tyttären osuutta eli mitä hän oli mieltä asiasta, oliko edes mukana koko jutussa.

Tulee mieleen tuttavaperheen ero, jossa naisella oli 50% omistusosuus kesämökistä, toinen puoli oli äidin. Nainen oli perinyt osuutensa. Erossa puoliso halusi nimenomaan sen mökkiosuuden eikä suostunut ymmärtämään, että erossa jaetaan omaisuuden arvo, ei ole pakko antaa omaa omaisuuttaan toiselle.