Mikäköhän mua oikein vaivaa? Syytä huolestua?

Mikäköhän mua vaivaa oikein?

Masennuin ekan kerran teini-ikäisenä kun erosin silloisesta poikaystävästäni. Aloin viiltelemään sekä toivoin kuolevani. Olin n.13 - 15-vuotias.

Oloni kuitenkin parani ”itsestää”. En enää oireillut ja elämä alkoi hymyilemään. Muistan ystävienkin sanoneen ja ihmetelleen mikä minuun oli ykskaks mennyt, kun en enää ollut allapäin vaan aloin suhtautua positiivisesti tulevaisuuteen ja nähdä jokaisessa ihmisessä jotain hyvää. Monesti kuulin, että olin kuin toinen ihminen (enkä tiedä tai muista syytä tähän, miksi muutuin näin paljon).

Kuitenkin tätä keski hetken aikaa, muutin toiselle paikkakunnalle ja aloin seurustelemaan uudestaan ollessani 17-vuotias.

Tämä suhde oli kuitenkin pääosin huono. Minua kohdeltiin kaltoin, potkittiin, halveksuttiin (mm. julkisesti tönittiin maahan, kaadettiin tuoppi ravintolassa päälleni, haukuttiin ja petettiin jne.). Aloin oireilemaan taas ja toivomaan kuolemaa. Aloin myös suunnittelemaan sitä, kunnes taas tulin lopputulokseen, etten niin voi perheelleni tehdä. En enää välittänyt mistään ja jouduin miltein asunnottomaksi, koska en välittänyt enää mistään ja tuhlasin rahat asioihin jotka saisivat oloni paremmaksi. En osannut pyytää apua, enkä taida vieläkään osata hyvin.. Tätä huonompaa suhdetta kesti yli 5 vuotta.

Erosin ja aloin voimaan taas paremmin. Kuitenkin nyt asioiden ollessa, tai ainakin niiden pitäisi olla, niin olen taas alkanut voimaan pahoin. Vuosi sitten minulla oli omituista ahdistusta. Itkin parin viikon ajan päivittäin heti herättyäni ja olin todella itkuinen. Tämä ahdistuneisuus kuitenkin meni ohi itsellään ja olo koheni.

6kk tuon jälkeen meni oikein ja tunsin olevani onnellisempi kuin koskaan, tein spontaaneja asioita ja elin täysillä.

Kuitenkin olo alkoi taas pahentua vaikka puoli vuotta menikin hyvin. Ahdistus alkoi palata vaikken tiennyt syytä. Itkuisuus tuli takaisin, enkä saanut nukutuksi. Voin huonosti taas muutaman viikon ajan ja pelkäsin tulevani hulluksi. Pelkäsin menettäväni otteen elämääni. Hakeudun ammattilaiselle.

Pari viikkoa tuota jatkui, kunnes se meni taas yht’äkkiä ohi ja olo palautui erittäin hyväksi. Lopetin ammattilaisella käynnin (kerkesin käydä kaksi kertaa). Elämä alkoi taas kukoistamaan ja olin onnellinen..

No nyt taaas aikaa on kulunut ja olen taas alkanut huomaamaan, että alakuloisuus palaa...

Mitä tämä on? Mitä voisi olla?