Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi toisten häät koetaan vaivaksi?
Ääppä
08.05.2021 |
Palstalla on nyt nousussa kaksi keskustelua. Toisessa kysytään, mikä on sopiva summa tää lahjaan ja toisessa pohditaan huonoja kokemuksia häistä (vai miten se nyt meni).
Olen järkyttynyt, koska molemmissa keskusteluissa jauhetaan siitä miten vaivalloista on osallistua toisten häihin. Todennäköisesti jokaisella on joskus ollut tai on tulossa juhlia. Onko niin vaikea asettua juhlakalun asemaan ja nauttia toisten päivästä?
Ymmärrän, ettei aina haluaisi käyttää kesäviikonloppua/viikonloppuja toisten juhliin, mutta onko oikeasti juhlia ”riesaksi” asti?
Kun korona helpottaa, meilläkin aloitetaan tää juhlasuunnitelut ja kauhistuin keskusteluista. Onko todella niin että häät koetaan rasitteena? Itse rakastan juhlia ja lähden juhliin mielelläni. On mukava tavata sukulaisia, ystäviä, syödä hyvää ruokaa ja vaikka olisi pelkkää kakkua ja kahvia. On myös mukava katsoa juhlakalun iloa.
Kommentit (303)
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään vaivaa muuten mutta pienituloisella ja työttömällä ei ole varaa näihin juhliin. 50 euron lahja tarkoittaa jo että pitää olla viikko syömättä. 100 euroa niin syömättä kaksi viikkoa. Ei meillä ole mitään säästöjä. Rahat eivät riitä edes omiin huveihin. Työssäkäymisestä tulee kuluja enemmän ja työmarkkinatukin on jäänyt niin jälkeen ettei tällä hintatasolla sillä elä. Sitten jos jää vähän ylimääräistä niin se pitää säästää oman sairauden tai työttömyyden varalle. Ei täällä kaikki kylve rahassa. Ihan älyttömiä lahjasummat niin ettei sinne kympillä tai kahdella kukaan kehtaa mennä. Ei kukaan järjestä juhlia että sinne noin halvalla ketään edes halutaan. Niiden pitää saada voittoa juhlista. Törkeintä mitä näin niin juhlakalu alkoi laskemaan lahjakorttien summaa jo ennen kuin juhlat edes päättyivät ja vieraat olivat vielä kaikki paikalla. Vanhemmat maksoivat juhlat niin heiltä ei mennyt centtiäkään. Kahden viikon Thaimaan matkarahat kuluineen piti vähintään saada kokoon kuulemma. Vuoden päästä sama pariskunta piti taas juhlat ja pitkin hampain sinne saapuivat vieraat. Kolmet ristiäiset ja häät vuoden väliajoin ja samaa sakkia siellä juoksutettiin. Kävin ensimmäisellä kerralla ja sitten se sai riittää. Kuulin että toisella ja kolmannella kerralla vieraat eivät enää kauaa sillä viihtyneet vaan kaikilla oli kuulemma jotain menoa muualle, työtä tai sairaus. Sitten muiden juhliin tämä pari ei mennyt vedoten ettei ole rahaa jollei selvästi ollut uskottavia työesteitä.
Tuo on just kuvottavaa että hääpari mainostaa häiden jälkeen paljonko tienasivat juhlilla. Ne rahat on osittain tulleet monen pienellä eläkkeellä tai päivärahoilla elävän pussista. Ovat jättäneet pahimmillaan lääkkeensä ostamatta että voivat osallistua lahjaan. Hääpari on usein hyvätuloisia ja kahden ihmisen palkat taloudessa, sinkut lahjoo kuitenkin yhden ihmisen tuloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän häihin ole mikään pakko mennä,jos noin kauheaa on. Eikä ole pakko olla montaa tuntia, riittää että käy näyttäytymässä, onnittelee hääparia, syö ja lähtee pois.
Olin lapsi 80-luvulla ja silloin häät olivat iloinen juhla, jonne kutsuttiin koko kylä ja pointtina oli syödä, tanssia ja tavata ihmisiä. 90-luvulla ruvettiin apinoimaan Amerikkaa, häät muuttuivat kaupalliseksi ökyilyksi ja koko hääkäsite meni pilalle.
Silti osallistun mielelläni häihin ja muihinkin juhliin, elämässä on niin harvoin mitään juhlan aihetta että on kiva edes joskus pukeutua juhlavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ap, syy on siinä, että häistä tehdään nykyään juuri kuten sanoit ”toisten päivä”.
Yhtä hyvin hääpari voisi ottaa asenteen, että mennään naimisiin ja järjestetään hauska juhla.
Kuka sellaista jaksaa, että pitäisi jotain henkilöpalvontaa harjoittaa koko päivä. Juhlissa on tarkoitus olla rentoa ja hauskaa, ei tuollaista henkilöpalvontaa.
Pahoitteluni. En tarkoittanut kommenteillani mitään toisten palvontaa vaan enemmänkin sitä, että voisi kunnioittaa toisten päivää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa.
En ymmärrä! Miksi muka kampaajalla on pakko käydä?? Itse en ikinä ole käynyt kenenkään juhlia varten kampaajalla!
Juuri näin. Omia häitäni varten kävin kampaajalla.
Siksi varmaan että näyttää siistiltä. Minä en käy kuin kerran vuodessa jollei ole juhlia ja kuontalo on aika karun näköinen. Juhliin ei kehtaa kuitenkaan sellaisena mennä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän häihin ole mikään pakko mennä,jos noin kauheaa on. Eikä ole pakko olla montaa tuntia, riittää että käy näyttäytymässä, onnittelee hääparia, syö ja lähtee pois.
Olin lapsi 80-luvulla ja silloin häät olivat iloinen juhla, jonne kutsuttiin koko kylä ja pointtina oli syödä, tanssia ja tavata ihmisiä. 90-luvulla ruvettiin apinoimaan Amerikkaa, häät muuttuivat kaupalliseksi ökyilyksi ja koko hääkäsite meni pilalle.
Silti osallistun mielelläni häihin ja muihinkin juhliin, elämässä on niin harvoin mitään juhlan aihetta että on kiva edes joskus pukeutua juhlavasti.
Tuo olisikin helppoa jos kaikki kutsuttavat asuisivat samassa kylässä. Mutta ei, nykyään lähipiiri on levinnyt jopa ulkomaille. Kyllä häihin mielellään menisi jos voisi illalla mennä kotiin nukkumaan, mutta kun se koti on parinsadan kilometrin päässä eikä naapurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai te hapannaamamammat tiedätte, että häihin osallistuminen on ihan vapaaehtoista? Siihen kutsuun voi vastata myös, että valitettavasti en pääse tällä kertaa osallistumaan. Ei ole hääparille mikään menetys, jos jäätte juhlista pois.
Tähän voisi lisätä, että kunhan vain muistatte laittaa hääparin lahjatilille vähintään muutaman satasen, kiitos ja pus pus!!
Vierailija kirjoitti:
Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa.
Kyse on osin myös arvoista. Jos katsoo vaikka tyypillisiä afrikkalaisia tai intialaisia häitä, on juhliin panostettu ja vieraat ovat kaikki pukeutuneet parhaimpiinsa, vaikka kyse on merkittävästi Suomea köyhemmistä alueista. Ehkä ajatus on, että kun muuten on köyhää, tuovat juhlat piristystä arkeen. Juhlava pukeutuminen ja lahjojen antaminen osoittavat kunnioitusta hääparia kohtaan ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Häitä on myös huomattavasti useammin, sillä perheet ovat isompia ja myös kaukaisemmat sukulaiset lasketaan perheeksi. Kyse ei siis ole absoluuttisesta taloustilanteesta vaan siitä, mitkä asiat nähdään tärkeinä ja arvokkaina rahankäytön kohteina. En sano, että suomalainen malli olisi sinänsä huonompi, mutta rahaan vetoaminen on joka tapauksessa enemmän tekosyy kuin oikea syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KUN SIIHEN EI MENE YHTÄ viikonloppua vaan useimmiten kolme ja meillä on kesässä ehkä kahdeksan viikonloppua joten yhteensä niin SE ON PALJON pois lyhyestä kesästä.
1. Morsiammen polttarit
2. Sulhasen polttarit
3. HäätJa jos satut kaaso tai bestman olemaan niin useimmiten menee kaksi kesää piloille.
Kuka pakottaa sinut kaasoksi????? Ei kukaan joten älä valita!
Onko joku joskus uskaltautunu kieltäytyä kaaso- tai bestman kutsusta? Saattais ystävyys loppua siihen ja häihinkään ei varmaan tartte sitten mennä.
En tykkää oikein mistään isoista juhlista, syitä varmaan:
- tässäkin mainittu etiketin mukainen käyttäytyminen juhla-asuineen ja hienosti syömisineen, small talkeineen ahdistaa
- olen introvertti ja juhlista ei yleensä pääse pois heti kun haluaa, kun ne ovat kaukana ja olen muiden kyydin varassa autottomana
- rahanmeno; olen työtön, ja joo en todellakaan kävis kampaajalla meikkaajasta puhumattakaan pelkän hääVIERAANA olemisen takia, omiin häihin kävisin varmaan kampaajalla kyllä
- joo siis suurin syy on sosiaalinen ahdistus, jännitän juhlia jo päiviä etukäteen, joten menee "pilalle" oikeastaan koko edeltävä viikko
Häät on kuitenkin juhlista miellyttävimpiä, koska niissä on yleensä niin paljon porukkaa että voi sulautua huomaamattomana joukkoon, ja sitten loppuillasta ollaan yleensä kännissä, joten silloin voin vapautua. Ja ruokaa on yleensä paljon. Vaivaannuttavampia/ahdistavampia on pienemmät juhlat, jotka ovat jonkun kotona. Joutuu small talkaamaan enemmän eikä voi paeta minnekään nurkkaan jos alkaa ahdistamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut muutamissa hauskoissa häissä ja useissa ihan kamalissa. Minulla on paljon serkkuja :D
Toisin kuin muut juhlat, häät tosiaan usein vietetään jossain korvessa, jolloin kyytiasiat ovat hankalia. Vaikka yöpyisikin lähistöllä, jopa yöpaikkaan tarvitsee kyydin.
Suomalaisissa häissä pahinta on tuntien kesto, odottelu ja pakollinen paikallaan pönötys. Kun vapaa ohjelma alkaa, useimmat haluavat jo kotiin.
Häät suomalaiseen tapaan ovat valtavan hintava konsepti, jolle ei saa oikein mitään hauskaa vastineeksi.
Toisin ilomielin oman skumppapullon ja toisenkin, jos odotettavissa olisi iloiset juhlat, noutopöytä, ei pihalla karjan tavoin odottelua, ei ennalta määrättyjä lahjoja eikä karmeita koristeita ja jankkaavia puheita.
Kaikkia auttava parannus olisi jo etukäteen ilmoitettu aikataulu: kirkko klo 12, juhlat klo 15, sitä ennen juhlapaikka on/ ei ole auki ja pääsette/ette pääse pissalle ja tarjolla on/ei ole virvokkeita rahalla/ilmaiseksi.
Missään muissa juhlissa kuin häissä ei vieraita kohdella karjalaumana, jonka voi jättää tunneiksi laitumelle eli juhlapaikan pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen matalapalkkaisella alalla. Eikä ole viisasta osallistua häihin, koska mulle tulee ylimääräisiä kuluja vaatteiden ja häälahjan hankkimisen ja matkakulujen takia.
Sullako ei ole mitään juhlavaatteita olemassa, vai ostatko jokaiseen juhlaan eri vaatteet?
Naiset paisuvat nykyään sitä tahtia, että ei edes peräkkäisten kesien häihin mahdu enää sama kretonki. Uutta on siis ostettava....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikista kissarnistiäisistä ja muista tapahtumista on vaivaa. Maahan pitäisi saada juhlavero, jotta tämäntyyppisten turhien juhlien järjestäminen vähentyisi. Se olisi myös ekoteko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa.
En ymmärrä! Miksi muka kampaajalla on pakko käydä?? Itse en ikinä ole käynyt kenenkään juhlia varten kampaajalla!
Juuri näin. Omia häitäni varten kävin kampaajalla.
Siksi varmaan että näyttää siistiltä. Minä en käy kuin kerran vuodessa jollei ole juhlia ja kuontalo on aika karun näköinen. Juhliin ei kehtaa kuitenkaan sellaisena mennä.
Jos juhlat ovat ainoa kerta vuodessa kun käyt kampaajalla, niin ehkä silloin niitä kampaajakustannuksia ei voi suoraan laskea häistä aiheutuviksi kuluiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä38990 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä38990 kirjoitti:
Se on tämä nykyään vallalla oleva itsekkyys ja minä-keskeisyys.
No sanoppa muuta. Ei ole nykyään häihin asiaa ellei ole viedä sinne ainakin satasen tai isompikin lahja pääsymaksuksi
Ite en oo ollu häissä tai juhlissa joissa ois vaadittu lahjaa. Kaikissa on kutsussa lukenut "halutessasi voit muistaa xxx, mutta tärkeintä onm että tulet".
Tuokin sanamuoto on tietynlaista nöyrää kerjäämistä. Laittaisivat sitten suoraan kutsuun, että ei lahjoja eikä muistamisia. Tervetuloa! Tällöin ei tarvitse kenenkään miettiä, vaan pääasia ovat ihmisten läsnäolo ja juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KUN SIIHEN EI MENE YHTÄ viikonloppua vaan useimmiten kolme ja meillä on kesässä ehkä kahdeksan viikonloppua joten yhteensä niin SE ON PALJON pois lyhyestä kesästä.
1. Morsiammen polttarit
2. Sulhasen polttarit
3. HäätJa jos satut kaaso tai bestman olemaan niin useimmiten menee kaksi kesää piloille.
Kuka pakottaa sinut kaasoksi????? Ei kukaan joten älä valita!
Onko joku joskus uskaltautunu kieltäytyä kaaso- tai bestman kutsusta? Saattais ystävyys loppua siihen ja häihinkään ei varmaan tartte sitten mennä.
No huomaapa tästä ettei juuri ystäväänsä sitten arvosta jos pitää valittaa.
Tämä minä minä kulttuuri. Minun kesä ja loma menee pilalle. Minä joudun pukeutumaan. Minä joudun käymään kampaajalla. Minä joudun ostamaan kalliin lahjan.
Entäpä se toinen?
Joka aamu kammotaan hiukset ja laitetaan vaatteet päälle. Hommaa vaatekaappini luottomekko. Laita se päälle. Kukaan muu kuin sinä, et huomaa vaikka sinulla olisi sama mekko kesän kaikissa juhlissa. (Ystäväni on kulkenut 10 vuotta samassa mekossa ja kengissä kaikki juhlat. Pois lukien hautajaiset joihin on toinen mekko.) Harjaa hiukset ja käherrä. 10 min. Jos ei onnistu, niin etsi helpompi hiusmalli. Säästää aikaa arjessakin. Ja vähentää stressiä.
Jos ei ole rahaa hankkia lahjaa, niin ota käden taitosi avuksi. Saimme mm. Itse maalatun taulun ja ajatuksella neulotut villasukat häälahjaksi. Upeita olivat! Aina ei lahjan hinta ratkaise!
Opettele seurustelemaan ihmisten kanssa. Pääset niin paljon helpommalla elämässä muuallakin kuin häissä.
Häät ovat pääasiassa ihania juhlia. Minusta tuo on hyvä vinkki että miettii haluaako suunnitella ”oman näköisensä” juhlan vai sellaisen juhlan, josta vieraat pitäisivät. Varmaan vähän puolensa kummassakin. Morsiuspariahan häissä on tarkoitus juhlistaa, joten sillä ymmärrän että häistään haluaa itselleen mieluisat, mutta välttämättä ne eivät ole sitten sellaiset joissa vieraat viihtyisivät.
Itse viihdyn juhlissa, joihin koen olevani tervetullut. Yhdet kaverin häät olisi olleet saaressa, johon ei ollut järjestetty yhteiskuljetusta. Olisi pitänyt kaiken muun lisäksi hommata venekyyti sinne ja takaisin. En osallistunut. Toisen ystävän puolison suku oli niin uskonnollista että häissä ei saanut olla musiikkia, tanssia ym. Ohjelmassa oli lähinnä vain rupattelua pöytäseurueen kesken, ei sitäkään jaksa muutamaa tuntia pidempään. Juhlaväki oli lisäksi jaettu useampaan eri tilaan, joten edes morsiusparia ei nähnyt muuten kuin silloin kun kävi hakemassa ”pääsalista” lisää ruokaa tai kahvia. Ei tullut sellaista oloa, että olisi missään häissä ollutkaan.
Meillä ovat jääneet vain yhdet häät väliin. Miehen serkku järjesti 600 km päässä lapsettomat häät, joihin kuitenkin oli kutsuttu hääparin sisarusten lapset. Koko viikonlopun kestävää hoitopaikkaa lapselle ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Tämä minä minä kulttuuri. Minun kesä ja loma menee pilalle. Minä joudun pukeutumaan. Minä joudun käymään kampaajalla. Minä joudun ostamaan kalliin lahjan.
Entäpä se toinen?
Joka aamu kammotaan hiukset ja laitetaan vaatteet päälle. Hommaa vaatekaappini luottomekko. Laita se päälle. Kukaan muu kuin sinä, et huomaa vaikka sinulla olisi sama mekko kesän kaikissa juhlissa. (Ystäväni on kulkenut 10 vuotta samassa mekossa ja kengissä kaikki juhlat. Pois lukien hautajaiset joihin on toinen mekko.) Harjaa hiukset ja käherrä. 10 min. Jos ei onnistu, niin etsi helpompi hiusmalli. Säästää aikaa arjessakin. Ja vähentää stressiä.
Jos ei ole rahaa hankkia lahjaa, niin ota käden taitosi avuksi. Saimme mm. Itse maalatun taulun ja ajatuksella neulotut villasukat häälahjaksi. Upeita olivat! Aina ei lahjan hinta ratkaise!
Opettele seurustelemaan ihmisten kanssa. Pääset niin paljon helpommalla elämässä muuallakin kuin häissä.
On tässä ihan hyviäkin neuvoja. Voi ottaa rennosti laittautumisen. Itse teen aika lailla näin.
Paljon on kiinni omasta asenteesta.
Itseäni nyppii hääjuhlissa lähinnä jos on liian paljon odottamista, ja tyhmät leikit. Pahinta on huono plaseeraus eli pakottaminen tutustumaan ihmisiin sen sijaan, että saa olla omien ystävien ja sukulaisten kanssa.
Yleensä kyllä tykkään, että joku järjestää juhlat ja saan kutsun.
Alue: Aihe vapaa
Juuri näin. Omia häitäni varten kävin kampaajalla.