Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pitääkö "kaverille" perustella, jos en halua enää nähdä?
07.05.2021 |
Kyseessä on "kaveri" lainausmerkeissä, koska emme ole läheisiä. Viime aikoina elämäni on muuttunut enkä koe että on enää mitään yhteistä. Olemme tunteneet muutaman vuoden ja nähneet aluksi harrastuksessa ja sitten käyneet muutaman kuukauden välein jossain.
Syitä on
-kaverin viinaan menevyys. Joskus on sovittu, että nähdään päivällä kahvilla, mutta hän on tullut sinne jo paljon pohjia ottaneena humalassa ja alkanut vaatia baariin menoa
-kaverin draamanhakuisuus. Pitäisi olla kiinnostunut juoruista ja hänen miessotkuista. Päätyy aina sänkyyn ihmisten kanssa joiden kanssa on muu yhteys (esim. työkaverit). Itse olen sitoutuneessa avoliitossa, joten ei ole enää sanottavaa noihin juttuihin vaikka tutustuessamme olimme molemmat sinkkuja.
-puhuu aina vain omista asioistaan, kerran soitti kolmen tunnin monologipuhelun johon ei ehtinyt sanoa mitään väliin
En siis saa kaveruudesta muuta kuin vaivaa. Pitääkö kertoa syyt vai voiko vain jättää näkemättä? Ja emme ole teinejä, 35-40 välillä.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastata tapaamispyyntöön?
Muut menot, koronan pelko, englannin opiskelu (opiskeltava aine pitää olla sellainen, että siinä on voitava tarvittaessa "todistaa" osaaminen, joten englanti on tod.näk. turvallisempi valinta kuin esim. mandariinikiina, jos on vain tekosyy), väsymys, kipeä olo, kalenteri täynnä marraskuuhun asti. Onhan näitä.
Minulle yhden monologipuhelijan kanssa riittää, kun alan sitkeästi kertoa omista kuulumisistani. Hän ei niistä jaksa kiinnostua ja saadaan puhelu päätökseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten sanoisin, että pitää perustella, mutta luettuani aloituksen olen sitä mieltä, että tässä tapauksessa ei tarvitse. Tyyppihän on suoranainen k*sipää.
Komppi tälle. Itse olen kärsinyt liian kiltteyden takia ja kuulostaa, että tyyppi käyttää sinua vain hyväkseen ja omaksi viihdykkeekseen. Tarvii ehkä jonkun mahdollistamaan päiväkänninsä.
Päiväkännien mahdollistajaa, monologien kuuntelijaa ja egon pönkittäjää vailla.
Olen joutunut tekemään saman ihmiselle joka oli aiemmin hyvä ystäväni ja pitkään olin jopa ihastunut häneen. Alkoholi on kuitenkin vienyt hänet mennessään. Ei mitään kontrollia enää vuosiin. Jutut muuttuivat kokoajan typerimmiksi ja jonkinlaista apua oli vailla vähän väliä. Seksiäkin olisi pitänyt saada vaikka ei enää vaivautunut huolehtimaan hygieniastaan. Yhteydenotot olivat lähes päivittäisiä, koska asumme samassa talossa.
Lopulta sanoin suoraan, että en jaksa jatkuvia yhteydenottoja. Suuttui ja ilmoitti, ettei sitten ota enää yhteyttä ollenkaan. Pari kertaa on tämän jälkeen kysynyt viestillä kuulumisia. Viimeiseen en enää vastannut. Olen helpottunut, kun ei tarvitse enää vierestä katsoa hidasta itsemurhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastata tapaamispyyntöön?
Ei tarvitse vastata mitään minun mielestäni. En jaksaisi lukea mitään tekosyitä tai "katsellaan myöhemmin".
Ei kaverisuhde ole mikään työsuhde jossa pitäisi käydä esimiehen exit interview lopettamisen syistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tuollaista ghostaamista. Toinen voi olla ihan ymmällään missä mennään. Miksi et kertoisi suoraan ettet halua tavata enää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitokset kaikille vastauksista.
Mietin, että selvänä tapaamista on turha laittaa ehdoksi kun hän on ennenkin rikkonut sopimusta. Ja rehellisesti sanottuna en halua nähdä häntä edes selvänä, koska silloinkin puhuu vain omista miesdraamoistaan. Ja jos haluatte tietää juttujen tason niin saan enemmän syvällisyyttä katsomalla jakson jotain Au pairit Miamissa kuin että menisin varta vasten niitä kuuntelemaan.
Eli minun puolelta "kaveruus" on ohi. Mietin vielä miten hoidan yksityiskohdat mutta ohi on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ette ole läheisiä ettäkä kovin paljon tekemisissä toistenne kanssa, niin voit antaa kaveruuden vähitellen hiipua pois. Jos et ota itse yhteyttä etkä kovin innokkaasti vastaa viesteihin tai tapaamispyyntöihin, niin kaveruus varmaan alkaa hiipua.
Jotkut kaverisuhteethan voivat hiipua aivan vähitellen kuten jos toinen muuttaa eri paikkakunnalle tai häneen ei muuten vain törmää samalla tavalla kuin aiemmin esimerkiksi työn tai opiskelun merkeissä. Ei siihen välttämättä liity mitään erityistä dramatiikkaa, se on vain ihmissuhteiden luontaista evoluutiota ja eroosiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ette ole läheisiä ettäkä kovin paljon tekemisissä toistenne kanssa, niin voit antaa kaveruuden vähitellen hiipua pois. Jos et ota itse yhteyttä etkä kovin innokkaasti vastaa viesteihin tai tapaamispyyntöihin, niin kaveruus varmaan alkaa hiipua.
Jotkut kaverisuhteethan voivat hiipua aivan vähitellen kuten jos toinen muuttaa eri paikkakunnalle tai häneen ei muuten vain törmää samalla tavalla kuin aiemmin esimerkiksi työn tai opiskelun merkeissä. Ei siihen välttämättä liity mitään erityistä dramatiikkaa, se on vain ihmissuhteiden luontaista evoluutiota ja eroosiota.
Mutta entä jos toinen jatkaa kyselyä kun toisen kiinnostus hiipuu?
Vierailija kirjoitti:
"Pitääkö" kaverille perustella, jos en halua enää nähdä?
Ei pidä eikä "pidä".
Alue: Aihe vapaa
Minusta on rehtiä kertia syy, jos toinen kysyy sitä. Muuten sitä ei tarvitse kenenkään naamaan hieroa.
Sen verran kumminkin pitää ihmisellä olla "munaa", että jos toinen kysyy, miksi et ole vastannut yhteydenottoihin, ettå kerrot, että sinusta teillä ei ole juurikaan yhteistä ja koet, että ystävyys on ollut yksipuolista, eikä kaveria ole kiinnostanut sinun kuulumisesi. Että mitään erityistä loukkaantumisen aihetta ei sinänsä ole, muttei myöskään motivaatiota jatkaa.
Jos ikinä ei kenellekään anna palautetta, inhimillistä kehittymistäkään ei tapahdu. Totta kai on aika todennäköistä, että tyyppi vaan karistaa kritiikkisi harteiltaan kuin hanhi veden selästään, mutta on siinä ainakin se rehellinen puoli, että hän tietää, mitä sinä asiasta ajattelit, eikä jää ihmettelemään, mitä tapahtui.