Nyt tulee hölmö kysymys, kai. Uskonnoista ja siihen kuulumisesta.

Kirkolla ja perimällä ei ole mitään tekemistä uskon kanssa. Lapset olivat pieniä ja mies oli työmatkalla. Tunsin itseni tosi väsyneeksi. Illalla lapset nukkuivat viattoman ja luottavaisen näköisenä . Yhtä äkkiä tajusin, että he luottavat minuun täysin ja minä koen olevani heikko. Rupesin itkemään ja rukoilin Jumalaa. Sanoin, että jos olet olemassa, niin avaan raamatun ja uskon mitä sieltä sattuu tulemaan. " Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin teille kaikki muukin annetaan." Silloin sanoin Jumalalle kiitos ja pyysin anteeksi kaikkia pahoja tekojani. Lupasin etsiä. Siinä ei ollut mitään tekemistä yhdelläkään organisaatiolla. Se oli minun ja Jumalan välinen asia. On edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnot ovat aivopesulaitoksia ja käytännössä sinut kaapataan sen lahkon riistettäväksi, jonka

vaikutus on voimakkain alueellasi. Historialliset, kulttuurilliset, aatteelliset, poliittiset, suvun ja perheen vaikutus, nämä kaikki vaikuttavat "valintaasi". Uskonnon varjolla on tehty, ja tehdään, yhdet suurimmista rikoksista ihmiskuntaa kohtaa. Kirjotukseni kritiikki kohdistuu ainoastaan järjestäytyneiden uskontojen olemukseen sekä erityisesti niiden pappissäädyn vastenmieliseen toimintaan ihmisten orjuuttamiseksi. Jumala on täysin kritiikkini ulkopuolella.

Olet vissiin aika lapsellinen ihminen kun et ymmärrä että ihan mitä tahansa asiaa voidaan käyttää massojen hallintaan. Kun ns. uskonto kuopataan, sinut on aivopesty johonkin uuteen sen uskonnon korvikkeeseen. Se voi olla politiikka, tiede, vakaumus, ihan mitä vain. Ihmismassojen suhtautuminen pysyy samana, eli pohjimmiltaan he ovat edelleen hyvin, hyvin uskonnollisia vaikka muuta haluavat itsestään ajatella. Tämä johtuu siitä että normi-ihminen haluaa ulkoistaa raskaimman vastuun eli asioiden perinpohjaisen selvittämisen. Sen tekeminen vain on liian rankkaa yksin, joten kone autopilotille ja kruisataan sen aallon mukana mikä milläkin hetkellä on helppo seurata.

Ei, en ole lapsellinen ihminen.

Me uskomme ja aamen. :D Tässä esimerkki uskonnosta parhaimmillaan.

Vierailija kirjoitti:

Kirkolla ja perimällä ei ole mitään tekemistä uskon kanssa. Lapset olivat pieniä ja mies oli työmatkalla. Tunsin itseni tosi väsyneeksi. Illalla lapset nukkuivat viattoman ja luottavaisen näköisenä . Yhtä äkkiä tajusin, että he luottavat minuun täysin ja minä koen olevani heikko. Rupesin itkemään ja rukoilin Jumalaa. Sanoin, että jos olet olemassa, niin avaan raamatun ja uskon mitä sieltä sattuu tulemaan. " Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin teille kaikki muukin annetaan." Silloin sanoin Jumalalle kiitos ja pyysin anteeksi kaikkia pahoja tekojani. Lupasin etsiä. Siinä ei ollut mitään tekemistä yhdelläkään organisaatiolla. Se oli minun ja Jumalan välinen asia. On edelleen.

Kirkolla ei ainakaan ole mitään tekemistä miehesi työmatkan kanssa. Olen kirkon puolesta, mutta luettuani kommenttini tunsin myötähäpeää ja melkein toivoin että en olisi. Olet esimerkki niistä uskovista joiden leiriin en haluaisi.

Onneksi on se oikeasti tietävä ja ajatteleva ydin myös kirkossa, jota viitsii edes kuunnella...

Vierailija kirjoitti:

Ei uskoon tarvitse kirkkoja. Monella se on lapsuuden perintö, määrätty, jota lapsi ei ole itse saanut valita.

Lol no jos olet erakko erämaassa niin uskoon ei varmaan tarvitse kirkkoa. Mutta ne karismaattiset ei-kirkot ovat kyllä hirveämpiä kirkkoja kuin joku normaali luterilainen kirkko. Toki kannatan kirkon ja valtion täydellistä eroa suomessa.

Etsi vaikka sitä yhteistä perustaa, mikä eri uskonnoista löytyy. Uskonnoista löytyy paljon asiaa, mutta myös paljon harhauskomuksia, koska ne ovat vääristyneet tietämättömien uskonopettajien ja yksinkertaisten uskovien toimesta. Raamatussakin on paljon soopaa, mutta myös reilusti oikeaa tietoa ja -asiaa. Sokea usko tiettyihin oppeihin ja dokmeihin kannattaa unohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei uskoon tarvitse kirkkoja. Monella se on lapsuuden perintö, määrätty, jota lapsi ei ole itse saanut valita.

Lol no jos olet erakko erämaassa niin uskoon ei varmaan tarvitse kirkkoa. Mutta ne karismaattiset ei-kirkot ovat kyllä hirveämpiä kirkkoja kuin joku normaali luterilainen kirkko. Toki kannatan kirkon ja valtion täydellistä eroa suomessa.

En nyt saanut kiinni ajatuksestasi. (Lol tässä yhteydessä =??).

Asian käsittelyä hämmentää ehkä se, että toiset puhuvat uskosta toiset kirkosta tai uskonnosta.

Usko on yksilön oma suhde Jumalaan. Ei siihen tarvita virallisia tai epävirallisia organisaatioita eikä niiden jäsenyyksiä.

Joillekin uskonto tai kirkko ovat kuin harrastuksia. Suomalaiset perinteisesti tykkäävät kaikenmaailman yhdistystoiminnasta. Ja monet tykkäävät harrastaa yhdessä toisten kanssa.

Noissa "firmoissa" on kumminkin omat paineensa sopeutua ja sulautua. Toiset tykkäävät, että siellä kerrotaan suoraan, miten uskoa ja miten asiat (muka) ovat.

Toisia tämä kiusaa, ja he eivät purematta niele kaikkea kirkon opetusta.

Uskoa voi kyllä ihan yksinkin, vaikka ei asuisi erakkona autiomaassa.

Silloin ei tule manipuloiduksi, kun ottaa opetuksen ilman epäilyttäviä välikäsiä suoraan Pyhältä Hengeltä.

eebeniisekeese kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapauskovainen ei tarvitse temppeleitä, eikä kultaisia ikooneja.Oma mielenrauha ja hengellisyys loytyy jokaisesta itsestään. Emme välttämättä tarvitse pappeja ja saarnamiehiä käskyttämään, miten meidän pitäisi uskoa. Jokainen voi halutessaan lukea uskonnollista tekstiä ja löytää omasta sydämestään sen oikean tien.

Hieno saarna. Not.

Jos ihmiset on näin itseohjautuvia, miksi he ei saa itseään töihin tai ulos toksisista ihmissuhteista tai saa laihdutettua sitä 50 kg ylipainoa? Kuka sinä olet julistamaan ihmiset jotenkin automaattisesti optimaalisiksi olennoiksi? Ihan älytön ajatus, jota et vissiin ole ajatellut edes puoliväliin asti.

Monet saavat itsensä töihin/työllistettyä itsensä tai laihdutettua 50 kg. Miksi siis uskomisessa tarvitsisi paimentajaa? Vai onko vaara, että osa uskoo väärin ja kyseenalaistaa asioita, jotka on olleet yleisesti nieltyjä vain, koska ne ovat "perinteitä". 

Itse en kuulu mihinkään kirkkoon, mutta jumalani on usein vastannut rukouksiini, esimerkiksi sain sellaisen työn, josta tykkään. Löysin myös kirpputorilta kovasti himoitsemani koristetavaran, kun olin sitä pari viikkoa sitten rukoillut. Sattumaa, kenties, mutta itse herkkäuskoisena olin heti hämmästynyt : D

Tukevatko tilastojen luvut sanavalintaasi "monet"?

Meidän täytyy valita kahdesta täysin käsittämättömästä vaihtoehdosta: tämä kaikki on tyhjästä pöllähtänyt, eikä tätä ole kukaan suunnitellut eikä missään ole mitään tämän takana. Tai sitten on, joku tai jotain. Ihan käsittämättömiä vaihtoehtoja kumpikin. Siitä vain valitsemaan.