43-vuotias entinen kaunotar, miltä nyt tuntuu?
Itse olen 43v täyttänyt ja tuntuu, että joka päivä tulee jotain uutta takapakkia ulkonäköön, siis ikääntymisen aiheuttamaa.
Olen ollut koko ikäni tunnettu kauneudestani, vaikka tuntuu tyhmälle sanoa noin itsestään. Mutta ulkopuolelta sen on aina kuullut. Aina vain sitä kaunis, kaunis, kun olet niin kaunis.
No, en ole enää. Kyllä ainakin omaan silmään näyttää, että se kauneus on nyt mennyttä. Vielä reilu laihtuminen, vaikkakin maltillisesti ja terveellisesti, sekä liikunta, hyvät elintavat tuntui vain vanhentavan ja rupsauttavan.
Tämä ikä tuntuu olevan se käännekohta. Tähän saakka ollut aina melko tyytyväinen peilikuvaan ja on ollut kiva näyttää hyvältä. Nyt ei enää tunne omaa kuvaansa peilistä, eikä tunne itseään kauniiksi, sillä lailla, että siitä voisi iloita.
Alkaa näyttää.. niin, vanhalta ja jotenkin väsähtäneeltä. Jotain pitäisi tehdä hyvien elintapojen lisäksi. Ne ei enää riitä. Syyllinen oli, kun en vieläkään käytä mitään ryppyvoiteita ym. rahallisesti ei ole vara oikein mihinkään. Varmasti pitäisi jo ottaa jotain täyteaineita ym. jos mielisi vielä olla kauniinmpi, mutta se raha.. On tylsää olla vanheneva ja köyhä vielä. Ei paljon vaihtoehtoja, kuin rupsahtaa vaan?
Mitä te muut samanikäiset naiset tunnette tai ajattelette ulkonäöstänne? Oletteko tyytyväisiä ikääntyviä vai niin, kuin minä vähän hämillään ja huolestunut, kun ikä alkanut näkymään ensimmäistä kertaa elämässä.
Kommentit (94)
Vihdoinkin saa olla rauhassa. Kukaan ei ahdistele. Hienoahan tuo on.
Itse olen juuri samanikäinen, kauniina pidetty nainen. Myönnän, että olen myös ollut hyvin huolissani "rupsahtamisesta". Olen myös turhamainen ja ulkonäkö on minulle tärkeää, vaikka minulla on myös hyvä työ, ihanat lapset ja kiva koti. Niistä olen kiitollinen joka ikinen päivä.
Usein kuitenkin näen ympärilläni naisia, jotka ovat itseäni reilusti vanhempia, ja edelleen todella kauniita. Yksi kauneimmista tuntemistani naisista on viisikymppinen. Se lisää luottamustani siihen, etteivät kauniit kasvonpiirteet ja kaunis hymy mihinkään häviä. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Kannattais jo hankkia elämään jotain muutakin sisältöä kuin ulkonäkö? Sama tyyppikö näitä aloituksia tekee, monta päivää peräkkäin olen täältä lukenut samanlaisen aloituksen.
Luulen että joku mies tehtailee näitä aloituksia. Kuulostavat usein niin epäuskottavilta pohdiskeluilta.
Varmasti tietynlainen elämään turtuminen, arkiset velvoitteet ja ehkä ne hormonimuutokset saavat oman mielen matalammaksi, joka vaikuttaa myös siihen miten oman peilikuvan näkee. Nuorena oli helpompi olla tyytyväinen, koska sisäinen maailmakin oli erilainen. Mä en usko, että kaunis ei olisi enää kaunis tuon ikäisenä. Sä näet maailman ja itsesi eri tavalla kuin ennen. Siihen ei taida ryppyvoide auttaa.
Tuoltahan se varmasti tuntuu, kun iso osa identiteetistä on rakentunut ulkonäön varaan. Itse olen joutunut aina pelaamaan muilla avuilla, joten ikääntyminen ei aiheuta niin paljon kärsimystä. Toki näen poskipussit ja suupielen juonteet, mutta ensimmäiseen vain ajattelen, että ”no voi nyt vttu, tuollainenkin”, ja jatkan elämääni.
N. 45
Mä olen tuossa ikähaarukassa ja ehkä keskiverto, mutta yllättäen en ollut todellakaan kaunis joskus parikymppisenä, en ainakaan nykyistä juurikaan paremman näköinen omaan ikäryhmääni suhteutettuna ja jopa päinvastoin eli olen ikäisteni parissa nostanut tasoani. Musta on joskus saanut otettua ihan näpsäkän näköisiä kuvia kyllä eli kuvissa olen ollut ok, mutta livenä olen olla yhtäläisen keskiverto kuin nykyisinkin.
Ehkä olen joidenkin mielestä kovinkin rupsahtanut, mutta se ei edes ole totta, kun siis ne useimmat muut vertaavat nykyminääni pelkkiin valokuviin, jotka puolestaan eivät kerro koko totuutta. Miesonneni on ollut myöskin huonohko aina, myös nuorempanakin, joten mitään suurta pudotusta en ole siinäkään mielessä koskaan kokenut.
Extrabonuksena jotkut minua oikeasti tuntemattomat ilmeisesti luulevat minua rupsahtaneeksi kolmekymppiseksi (tai kuulemani mukaan jopa hieman alle kolmekymppiseksi, sillä varteni ja yleisolemukseni on edelleen sorja), mikä on eräänlainen kohteliaisuus, sillä olen oikeasti paljon vanhempi.
Täytän tänä keväänä 44 ja juuri tänä keväänä on peilistä alkanut katsoa ihan erinäköinen ihminen. Kirkas aurinko oikein paljastaa kaiken, mitä en ehkä ole pimeän talven aikana huomannut. Tuntuu että joka päivä huomaa jonkun uuden rypyn. Se minua ehkä eniten kauhistuttaa, että jos tämä jatkuu tällaista vauhtia niin miltä mahdan näyttää vuoden, parin päästä. Saati sitten 50 tai 60-vuotiaana?
En usko tuohon nuorena kaunis -aina kaunis -ajatukseen. Joillain pitää varmasti paikkansa. Minulla pyöreäkasvoisena ei taida pitää koska kun kasvot putoavat alaspäin niin ei sitä enää pelasta oikein mikään eikä ne kauniit piirteet näy sieltä roikkuvien ihopoimujen alta.
Olen tässä alkanut pikkuhiljaa ymmärtää ettei tässä ole muuta tehtävissä kuin hyväksyä asia. Jos saisinkin jollain hoidolla tms. kasvojani kohotettua, ei niiden tulokset kestä kuin kuukausia / vuosia. Vuosihan menee hujauksessa tässä iässä! Tuon urakan epätoivoisuus näyttäytyy kaikessa raadollisuudessaan jo samantien, en voi lähteä siihen. En vain tiedä, miten se hyväksyntä tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattais jo hankkia elämään jotain muutakin sisältöä kuin ulkonäkö? Sama tyyppikö näitä aloituksia tekee, monta päivää peräkkäin olen täältä lukenut samanlaisen aloituksen.
Luulen että joku mies tehtailee näitä aloituksia. Kuulostavat usein niin epäuskottavilta pohdiskeluilta.
Näin uskon itsekin. Aloitus ei kuulosta loogiselle. Ei löydy naista, joka ei käyttäisi voiteita, mutta olisi kiinnostunut ulkonäöstä noin paljon. Tarkoitus on yrittää alentaa kauniita naisia. Moni 40-vuotias nainen on varoissaan, eikä voiteet maksa juuri mitään.
Satsaa ne vähät rahasi hyviin ihonhoitotuotteisiin joita saa kohtuuhinnallakin (esim. ordinaryt) ja kun vaihdevuodet estrogeenivajeineen tulevat niin heti estrogeenikorvaushoito. Ihonhoitoa ei kannata lykätä. Seerumi ja voide ainakin, puhdistuksen ei tarvitse olla niin kallis. Voit ottaa sitten rahatilanteen sallitessa jonkun hoitolasarjan, vaikka rf-hoitoa ja mikroneulausta. Opettele kasvojumppia. Sitten mietit mikä olisi nuorekas hiusmalli. Luonnollinen tai "luonnollinen":), keskipitkä ja suora joka on päältä vähän kevennetty - en osaa selittää, sori. Ei liian tätimäinen tai laitettu.
Oon eri mutta saako tuon estrogeenikorvaushoidon ihan terveysasemalla? Täytyykö varata ehkåisyneuvolaan aika? Oon myös 43 ja kasvot alkaa rupsahtaa.
Itse en malta odottaa että minusta tulee vanhus. Minulla on kauheat ulkonäköpaineet nyt nuorena ja tuntuu että kun olen vanhempi kaikki on rumia, joten on normaalia näyttää rumalta. Olen 19v tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattais jo hankkia elämään jotain muutakin sisältöä kuin ulkonäkö? Sama tyyppikö näitä aloituksia tekee, monta päivää peräkkäin olen täältä lukenut samanlaisen aloituksen.
Luulen että joku mies tehtailee näitä aloituksia. Kuulostavat usein niin epäuskottavilta pohdiskeluilta.
Näin uskon itsekin. Aloitus ei kuulosta loogiselle. Ei löydy naista, joka ei käyttäisi voiteita, mutta olisi kiinnostunut ulkonäöstä noin paljon. Tarkoitus on yrittää alentaa kauniita naisia. Moni 40-vuotias nainen on varoissaan, eikä voiteet maksa juuri mitään.
Jotkut palstamiehet varmaan luulee, että kosteusvoide maksaa satasia.
Vierailija kirjoitti:
Satsaa ne vähät rahasi hyviin ihonhoitotuotteisiin joita saa kohtuuhinnallakin (esim. ordinaryt) ja kun vaihdevuodet estrogeenivajeineen tulevat niin heti estrogeenikorvaushoito. Ihonhoitoa ei kannata lykätä. Seerumi ja voide ainakin, puhdistuksen ei tarvitse olla niin kallis. Voit ottaa sitten rahatilanteen sallitessa jonkun hoitolasarjan, vaikka rf-hoitoa ja mikroneulausta. Opettele kasvojumppia. Sitten mietit mikä olisi nuorekas hiusmalli. Luonnollinen tai "luonnollinen":), keskipitkä ja suora joka on päältä vähän kevennetty - en osaa selittää, sori. Ei liian tätimäinen tai laitettu.
Lisään tähän vielä että maaliskuusta syyskuuhun aurinkosuoja 50 tai vähintään 30. Alle voit laittaa seerumin. Apteekeissa on hyviä hajustamattomia voiteita eikä tarvi olla kalliimpia naamavoiteitakaan. Talvella voi käyttää kosteusvoiteen lisäksi muutaman tipan kasvoöljyä. Hoida ihotyypin mukaan.
Yleensä kaunis nainen myös pysyy kauniina. Ellei esim. liho älyttömästi ja lakkaa pitämästä huolta itsestään.
Ei rypyt yms. ketään rumenna. Vanhentaa vain.
Vanha ei ole sama kuin ruma.
Minäkin olen ollut kaunis (saanut aina kehuja jne) mutta en ole sille laittanut painoarvoa tipn vertaa. Tiesin jo nuorena, kurjasta lapsuuskodista lähtöisin olevana, että aivot ja osaaminen on ainoa minkä varaan voin laskea.
Olen 46v ja rupsahtanut, mutta onnellinen ja ilmoinen, akateeminen hyvätuloinen toimitusjohtaja. Ei harmita rupsahdus yhtään! On niin paljon muuta kiinnostavaa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Siihen pitää vain totuttautua pienin askelin. Työstää peilikuvan aiheuttamia tunteita. Pitää löytää muuta merkitystä elämälleen, alkaa kehittää sisäistä kauneutta. Kohta alkaa tulla kaikenlaista pientä terveysongelmaa, johon mielenkiinto suuntautuu. 10 vuoden päästä kun katsot tänään otettuja kuvia, olet mielestäsi kaunis.
Ihanasti kirjoitettu ja varmasti totta. Hienosti ja ymmärrettävästi kokosit asian. Sain tästä ajatuksesta hyvin kiinni, Kiitos!
-Ap-
Olen 44-vuotias ja ihan tyytyväinen ulkonäkööni.
Tosin näytän ikäiseltäni, mutta se ei ole sama asia kuin rupsahtaminen.
Urheilen paljon ja olen tyytyväinen elämääni.
Oma mieheni rakastaa minua ja kertoo sen päivittäin ja minä kerron saman miehelleni.
Muiden miesten mielipiteillä tai katseilla ei sitten olekaan mitään väliä.
Tällä en tarkoita etten laittautuisi, kyllä laittaudun, joka ainoa päivä, ja miksi en tekisi niin?
Oman miehen huomio on ihanaa ja itselläkin mukava olla, kun on kivasti pukeutunut, laittanut hiukset nätisti ja ainakin sen ripsarin ja huulipunan meikannut paikoilleen.
Elämästä pitää ja saa nauttia kaikissa elämän vaiheissa:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei ihminen kauneuttaan menetä. vaikka vanhenee. tiedän erään yli 60 v naisen. joka on todella häikäisevän kaunis edelleen.
nuoremmat naiset ovat todella kateellisia hänelle... siis parikymppiset.
Eivät varmasti ole :D
Olen minä nähnyt kuvia jostain ranskalaisnaisesta, ikää varmaan 70 kieppeillä, joka oli niin kaunis etten minäkään pelkkää nuoruuttani ole kauniimpi. Ja kadehdin siinä mielessä, että olisi upeaa näyttää itsekin siltä vanhempana, mutta en kyllä tule näyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Satsaa ne vähät rahasi hyviin ihonhoitotuotteisiin joita saa kohtuuhinnallakin (esim. ordinaryt) ja kun vaihdevuodet estrogeenivajeineen tulevat niin heti estrogeenikorvaushoito. Ihonhoitoa ei kannata lykätä. Seerumi ja voide ainakin, puhdistuksen ei tarvitse olla niin kallis. Voit ottaa sitten rahatilanteen sallitessa jonkun hoitolasarjan, vaikka rf-hoitoa ja mikroneulausta. Opettele kasvojumppia. Sitten mietit mikä olisi nuorekas hiusmalli. Luonnollinen tai "luonnollinen":), keskipitkä ja suora joka on päältä vähän kevennetty - en osaa selittää, sori. Ei liian tätimäinen tai laitettu.
Lisään tähän vielä että maaliskuusta syyskuuhun aurinkosuoja 50 tai vähintään 30. Alle voit laittaa seerumin. Apteekeissa on hyviä hajustamattomia voiteita eikä tarvi olla kalliimpia naamavoiteitakaan. Talvella voi käyttää kosteusvoiteen lisäksi muutaman tipan kasvoöljyä. Hoida ihotyypin mukaan.
Kiitos hyvistä neuvoista!
-Ap-
Kannattais jo hankkia elämään jotain muutakin sisältöä kuin ulkonäkö? Sama tyyppikö näitä aloituksia tekee, monta päivää peräkkäin olen täältä lukenut samanlaisen aloituksen.