Palasin töihin pitkän sairasloman jälkeen ja en vaan pysty tähän. Järkyttävä ahdistus.
Olin sairauslomalla monta kuukautta, lähemmäs puoli vuotta. Palasin töihin joku aika sitten, ja tämä on ihan kamalaa. Työyksikköni vaihtui sairausloman aikana. Kaikki on uutta, olen ihan sekaisin, teen ylitöitä joka päivä, en nuku öisin, olen puolikuntoinen edelleen ja ahdistaa ihan järkyttävästi. Kukaan ei tiedä, että olen ollut pois näin kauan. Ihan kamalaa olla uudessa paikassa, jossa en tunne ketään. Kukaan ei ole toivottanut tervetulleeksi takaisin töihin tai kysellyt kuulumisiani. Yhtäkään pomoa ei ole kiinnostanut jutella kanssani, eikä ketään kiinnosta, miten on lähtenyt sujumaan. Tuntuu, että olen ihan turha ihminen.
Helpottaako tämä koskaan vai irtisanoudunko tai lähden takaisin sairauslomalle? Toivon joutuvani onnettomuuteen, ettei tarvitse mennä töihin. Tai hyppään sillalta alas, niin loppuupahan tämäkin miettiminen.
Kommentit (39)
Osa-aikatyöstä ei ollut mitään puhetta, enkä itse älynnyt ottaa puheeksi.
Ap.
Itselläkin melkein puolen vuoden saikku alla ja kohta töihin, jännittää todella paljon sillä en koe olevani työkykyinen. Tänäänkin maannut vaan sängyssä, aivan karmea voimaton olo (sairastan siis masennusta). Tajutonta ajatella että kohta pitäisi olla töissä vaikka pääsenkin alkuun tekemään puolikasta päivää, sekin tuntuu aivan liian pitkältä... Pelkään epäonnistumista ja mahdollista uutta sairauslomaa. Mitä jos en enää ikinä kykene töihin?
Minulla sama syy ja ymmärrän tunteesi. Minäkin jännitin aivan hirveästi töihin paluuta ja nyt koen olevani maailman epäonnistunein ihminen. Sain sairaslomalla nukkumisen ja kaiken kuntoon ja voin kaikin puolin paremmin. Nyt olen taas samassa lähtöpisteessä.
Tsemppiä ja voimia sinulle. Jospa se tästä.
Ap.
Uskon että tarvitset ihan kokonaan uuden työympäristön. Olitko itse ehtinyt uudistua puolessa vuodessa ja voit hyvin ollessasi poissa työpaikalta?
Jos työ/työpaikka ahdistaa siinä ei auta minkään mittainen sairasloma.
Täällä yksi joka vaihtoi työrumbasta todella pienimuotoiseen ja rajattuun työtehtävään. Mikään ei vyöry yli, ei työtoverit, ei asiakkaat eikä olotilat koska olen ympäristössä ja tehtävässä josta pidän ja johon SOVIN.
Jos olisin jäänyt opintojeni mukaiseen ammattiin jossa voin todella huonosti olisin ihmisraunio tänä päivänä. Lopetin jo 10 vuotta sitten enkä ole katunut yhtään hetkeä.
Kävipä kamalasti tuon vaihdoksen kanssa :( Nyt heti yhteys takaisin työterveyteen tilanteestasi, ja selvitätte mahdollisuuden osa-aikaiseen sairauslomaan - sitä nyt olisi pitänyt muutenkin heidän ehdottaa noin pitkän saikun jälkeen. Lisäksi uuden esimiehen ja HR:n kanssa pitäisi saada tilanteesi selvitettyä. Tähän on mahdollisuus ns. kolmikantana jossa työterveyden lääkäri on mukana ja keskustellaan miten työtehtävien järjestäminen tukee toipumistasi.
Sairauslomalle siitä kuntoutustuella ja päämääränä eläke. Harkitse . Vakuutusyhtiö sulla hoitaa niin ei mene tappeluksi kelan kanssa
Elämää kannattaa elää eikä valittaa joka asiasta
Minulla siis esimies ja työnantaja ovat edelleen samat, mutta siirryin eri yksikköön/osastolle samoihin hommiin. Täällä on kaikki ihan outoja minulle. Harmilliseen aikaan tuli tämä vaihdos, mutta itsepähän suostuin. En ajatellut sillä hetkellä sen pidemmälle.
Olisin kaivannut jonkunlaista keskustelua esimiehen kanssa ja esimiehen tukea. Se olisi varmasti helpottanut töihinpaluuta. Nyt tuntuu, ettei ketään edes kiinnosta, olenko töissä vai en.
Lääkäri olisi jatkanut sairauslomaani edelleen, mutta ajattelin, jos pystyisin jo töihin. Ja tunsin syyllisyyttä pitkästä poissaolostani.
Oloni oli parempi sairasloman aikana. Nukuin hyvin, ruoka maistui, jaksoin tehdä jotain kotona. Paranin jatkuvista päänsäryistä ja stressimahavaivoista yms. En ole kaikin puolin tyytyväinen työhöni ja työnantajaani. Rehellisesti sanottuna suunnittelin lopettavani kokonaan, mutta olen vähän hukassa kaiken kanssa.
Ap.
Savuton kirjoitti:
Sairauslomalle siitä kuntoutustuella ja päämääränä eläke. Harkitse . Vakuutusyhtiö sulla hoitaa niin ei mene tappeluksi kelan kanssa
Toivoisin jotain muuta ratkaisua, vaikka työelämä ahdistaakin.
Ap.
Haluan vain toivottaa sinulle ap todella paljon jaksamista ja voimia. Vaikka nyt on raskasta, kaikki on vielä varmasti jonain päivänä hyvin.
Olisiko sinulla mahdollista vaihtaa kokonaan johonkin täysin eri työhön? Toinen ehdotus on aivan ehdottomasti osa-aikatyö, mutta miksei kokonaan eri työkin. Jokin ratkaisu varmasti löytyy ja voit sitten paremmin. Tosi paljon tsemppiä sinulle vaikean ajan keskellä, kyllä se siitä varmasti vielä!
Olen itsekin pohtinut työpaikan vaihtoa. Oikeastaan koko alan.
Tuntuu ihan mahdottoman huonoilta nykyiset sote-resurssit. Tulevaisuudeltani haluan jotain ihan muuta kuin sotea.
Ei se osa-aikatyö mitään auta, jos joutuu tekemään samoissa oloissa töitä ja hyvässä lykyssä enemmän suhteessa työaikaan.
Kurja kuulla mutta en osaa kuin lähettää sinulle voimia ja myötätuntoa.Itse palasin osasairausloman jälkeen töihin äsken ja minua yritetään nyt savustaa pihalle. Kohta varmasti joudun joko sanomaan itseni irti (ei tule tapahtumaan) tai yritettävä saada uutta sairauslomaa jota en usko saavani.Työterveyslääkäri on työnantajan puolella.Tämä ei varmasti auta sinua mutta halusin vain kertoa että et ole yksin.
Jos lääkäri oli valmis muutenkin jatkamaan sairauslomaasi, saat varmasti sieltä lisää apua tilanteesi selvittämiseen ja toipumiseen, kun vaan hakeudut mahdollisimman pian vastaanotolle. Voimia siihen saakka ja sen jälkeen.
Ehdotan, että puhut esimiehesi kanssa.
Mulla oli samaa. Usean kk sairauslomia useampi ja kokeiltiin osa aikatyötäkin. Olin hoito alalla ja ahdisti aina töihin meno. Lopulta kuntoutustuella useammaksi kK ja sitten työnantaja irtisanoi. Nyt ollut useamman vuoden kotona. Eihän tämäkään kivaa ole ja rahaa on vähän mutta voittaa työstressin.
Ei kai kukaan voi olettaa, että palaat pitkältä saikulta täydellä höyryllä heti takaisin?!?!! Ihan järjetöntä. Pehmeän laskun kautta takaisin pikkuhiljaa ja osa-aikatyö nyt on vähintä mitä voidaan aluksi kokeilla. Painostavatko muut sinua tähän ylisuorittamiseen vai piiskaatko itse itseäsi ja oletat, että sinulta odotetaan tuplatehoja, kun olet ollut kauan "lepäämässä"?
Mikään työpaikka ei ole sen arvoinen, että terveys (henkinen tai fyysinen) romuttuu. Se aina pohjimmaisena ohjenuorana.
Entä hyvä, psykoterapiakoulutettu työnohjaaja? Heitä on, googlaa alueesi. 3-5 tapaamisen sijoitus kannattaa,itse sain paljon asioita auki ja ajattelua muuttumaan tuotakin kautta.
Eikö sinulle ehdotettu alkuun osasairauslomaa?