Lue keskustelun säännöt.
Kovasti väitetään että Amerikassa kovat elämiskulut syö isojen palkkojen ja kevyen verotuksen hyödyt. Selittäkääpä nyt..
05.05.2021 |
..että paljonko sen vuositasolla yli 100,000$ ansaitsevan kalifornialaisen poliisin elämiskulut vuositasolla oikein ovat? Oletetaan että asuu single family homessa jossain 50km säteellä Los Angelesin keskustasta, vaimo on ammatiltaan esim. terveydenhoitaja ja perheellä on kaksi ala-asteikäistä lasta.
Väitän tässä ja nyt, että tuolla pollarilla jää pakollisten elinkulujen jälkeen käteen kulutettavaksi enemmän kuin suomalainen keskituloinen palkansaaja saa bruttona vuodessa.
Kommentit (1560)
Kelpo käyttäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpo käyttäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta isosta palkasta tosiaan maksetaan esim 2000 dollarin vuokra, mahdollisesti monta tonnia terveydenhuollon omavastuita, mahdollisesti kahden auton kulut ja vakuutukset, verot, säästetään eläkkeisiin, lasten lukukausimaksuihin, maksetaan omia vanhoja opintolainoja, maksetaan monista palveluista, tipit, autetaan omia vanhempia...
Ismo Leikola avasi tätä kirjassaan. He mm. käyttivät huomattavan summan rahaa pelkkiin joulubonuksiin talonmiehille, kampaajille ja koirantrimmaajille...
Ismo Leikola on Ismo Leikola. Minäkin maksan joulubonusta ja se on vitosesta kahteenkymppiin per henkilö. Kaikki omalla tasollaan. täällä ei ole mitään " Täytyy ainakin 20 antaa" juttuja. Ne " matalapalkkaiset" joita täälläkin säälitään keräävät asiakkailta joulubonusta yms. niiden tavistulojen lisäksi yleensä kymmeniltä asiakkailta ja ainakin Kaliforniassa ovat oikeutettuja ilmaiseen terveydenhuoltoon jos ovat virallisesti asukkaita ( löytyy osoite) . Mutta Ismon jutut ovat vielä siinä vaiheessa selkeästi ettei hän ole täysin integroitunut maahan eikä tiedä ihan kaikkea vaan puoliksi luulolla menee eteenpäin. Mutta selkeesti fiksumpi kuin moni muu ja ymmärtänyt asioita nopeammin kuin keskiverto-suomalainen.
Aika outoa on lukea tätä jankutusta että jos ei ole rahaa sairaalaan niin hoitoa kyllä saa julkiseltakin puolen ilmaiseksi. Saa ja ei saa. Ameriikassa putoat jopa äänestysoikeuksista jos sinulla ei ole vakituista osoitetta. Se 3kk väliaikainen osoite ei todellakaan kelpaa. Jotta voit esim työttömänä kävellä sairaalaan tahi hoitoon julkiselle puolelle et kävele jos asut autossa. Sadat tuhannet jenkit asuu autoissaa ja heitähän tämä julkisenpuolen sairaanhoito ei auta.
Tässä tyypillinen vassaripropagandan aivopesemä. oletko edes käynyt jenkeissä vai imenyt kaiken tuon vasemmalta kaistalta?
Suomessa on yli 4 000 koditonta. Suhteessa sama määrä kuin pari sataa tuhatta Jenkeissä Eikä heillä ole edes autoa missä asua. Myllypurossa on kilometrin ruokajona joka päivä näille köyhille.
Pysykäämme faktoissa eikä oteta sitä politiikkaa tähän höpöttämään. Miten lukemattomat kodittomat Suomessa kuuluu siihen voiko esim asunnoton Yhdysvalloissa mennä julkisen puolen hoitoon? Minähän koetin muistuttaa että USAn julkisen puolen sairaalakäynti vaatii vakituisen osoitteen, ei sinne marssita että käsi on poikki tehkää jotain. Varmaan tekevätkin mutta menee ohi settingkien. Mistä muuten revit tuon näkemyksen että faktoissa sinnittelevä singahtaa vassariksi? Olen lähes varma että varallisuuteni ja tilini on pikkasen isompi. OK, otetaan tuo pikkasen pois.
Miksi vänkäät tuota asunnoton juttua koko ajan, eihän se edes pidä paikkaansa esim. PO.box riittää. Toki muuttaessasi eri osavaltioon myös sairasvakuutuksen kotipaikka tulee olla siitä osavaltiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittavaa kun Trump selosti minimipalkoista kuin olisi omaa kokemusta niistä hommista eikä vain mällätty isukin rahoilla.
Onpas kiihkeä väittely.
Asukoon kukin missä haluaa. Turha kai tästä on tapella. Itse asun mielummin Suomessa, mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
Tämä ei sinänsä tuo keskusteluun kauheasti lisää, mutta tämä on suora omakohtainen kokemukseni kolmen vuoden takaa.
Vedän It-alan prokkiksia ja asun Suomalaisesta pikkukaupungissa. Minulla on vaimo ja 3 lasta ja nuorempana nörttinä aikoinaan yksi haaveeni olikin päästä asumaan ja työskentelemään Yhdysvaltoihin.
No sain työtarjouksen jenkeistä ja aloituspalkka olisi ollut 2x silloisen palkkani verran, ja erilaisten bonusten ja optioiden jälkeen palkka olisi lopulta ollut ehkäpä kolminkertainen suomipalkkaani nähden. Olin aivan täpinöissäni ja vaimokin innostui asiasta (ainakin jossain määrin). Siispä etenin prosessissa, eli kävin treenit ja loput hakuvaiheet läpi ja ennen lopullista suostumista kävin käytännön asioita läpi sikäläisen tulevan kollegan kanssa läpi ja teimme vaimon kanssa laskelmia ja suunnitelmia siitä miten elämä olisi jenkeissä mahdollista.
Lopulta nuo laskelmat olivat ne jotka saivat minut hylkäämään ns. unelmaduunin. Asuminen, eläminen ja työskentely Yhdysvalloissa on niin kallista ja raskasta, että siinä ei olisi ollut mitään järkeä.
Ensin elämisen ylimääräiset kulut leikkaavat ison osan palkasta ja vaikka jäjelle jäävä osuus olisi vielä hiukan suurempi kuin Suomessa niin selvästi suurempi ja raskaampi työaika ei vaan olisi ollut sen arvoista.
- Asuminen itärannikon suuren kaupungin alueella aivan saatanan kallista (niin vuokraaminen kuin ostaminenkin) ja kalleudesta huolimatta asut pitkän matkan päässä työpaikasta.
- Lasten päivähoito kallista, ja työlästä (eli hyvät ja kalliit päivähoitopaikat kaukana, niihin kuskataan lapsia autolla)(
- Autossa / liikennevälineissä vietetty aika olisi moninkertaistunut (lasken suoraan työajaksi luonnollisesti)
- Vaadittuja työtunteja enemmän kuin Suomessa.
- Lomaedut naurettavan huonot jopa asiantuntijatasolla.
- Pakollinen saavutettavuus tiettyinä aikoina työajan ulkopuolella ilman erikorvausta.
- Vanhanaikainen työkulttuuri, Suomessa jo tuolloin ennen koronaa oli etätyömahdollisuudet varsinkin it-alalla hyvät, jenkeissä ne oli rajattu paljon tarkemmin.
- Terveydenhuollon kalleus jopa hyvillä vakuutuksilla. Tämä oli se suurin yllätys, eli vaikka työnantaja pistää vuositasolla paljon rahaa vakuutuksiin, niin silti omavastuut huimia esim. insuliinipumpuissa ja antureissa jne.
- Vaikka lapset olisi kuuluneet mun vakuutukseen, olis niissäkin suuria omavastuita ja sairauksia joita se ei kattaisi täysin.
- Ruoka-aineet kalliita ja saatavuus huono. Siinä missä meillä jokainen marketti myy ok ruoka-aineita, jenkeissä ei-prosessoitu ruoka on premiumia ja joissain kaupoissa ei ole juuri ollenkaan mitään kunnon ruoka-aineita. Ja ne missä valikoimat hyvät, niin ne saa meilläpäin tosi kalliin Citymarketin näyttämään halvalta.
- Autoilu ja sen pakollinen vittumaisuus, tätä ei voi korostaa liikaa. Jenkeissä sen päätyön lisäksi olisi tullut toinen työhön verrattava rasitus joka vie arvokasta aikaa joka päivä eli autossa istuminen milloin minkäkin asian takia. Helposti viikossa olisi tullut 15-20 tuntia ylimääräistä autossa istumista suhteessa Suomeen.
- Lasten harrastaminen kallista ja vaihtoehdot niukkoja ja työläitä ja taas lisää autoilua.
Kun käytiin mahdollisen kollegan kanssa näitä arjen käytännön asioita läpi, niin oli aidosti kateellinen siitä kuinka helppoa ja vaivatonta elämä meillä Suomessa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpo käyttäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matalapalkka-alojen ihmiset ei jää koskaan eläkkeelle jenkeissä. Siellä paiskitaan töitä hautaan asti. Ysikymppisiä ihmisiä kaupan kassalla.
Osa ihmisistä yksinkertaisesti haluaa tehdä jotain hyödyllistä, eikä haittaa vaikka siitä saa palkkaa, USA:ssa se on mahdollista, Suomessa töitä ei eläkeikäinen edes saa.
Aina näiltä jenkkifaneilta löytyy "selitys" asiaan kuin asiaan :D
Ei tarvitse olla mikaan "jenkkifani" jos haluaa korjata suomalaisten vaarinkasityksia USAsta. Mutta ei nayta uppoavan, vuodesta vuoteen samat vaarat mantrat joihin luotetaan kuin Jumalan sanaan.
No onhan tässäkin ketjussa monikin oikaissut näitä väitteitä ja silti jotkut vääntää että onhan se ihana maa. Voi olla mutta jos 300 miljoonan ihmisen maasta annetaan linkki palkkavertailuun jossa 10 osallista niin miksi edes tarjota tai onhan se vaikkakin hellyttävää. Ja kuten tuo tuhansien eläkeläisten työnteko Walmarin kassalla pussittamassa ihmisten ostoksia osoittaa niin paljon siellä ihmisiä putoaa systeemistä. Palkka lienee laputettuja hedelmiä päivän päätteeksi?
Nämäkin on valintoja. Pitää muistaa, että maassa on esim. miljoonia laittomia maahan muuttajia, joilla ei luonnollisestikaan ole vastaavia oikeuksia tai sosiaaliturvaa, kuin laillisilla asukkailla. Toisekseen koska vastuu ensi sijassa on yksilöllä huolehtia eläkepäiviensä varallisuudesta, niin aina on ihmisiä, jotka sen sössivät. Kolmannekseen amerikkalaiset eivät arvosta eläkettä vastaavasti kuin suomalaiset. Se koetaan usein jopa loukkaavana ja halutaan työtä tekemällä olla edelleen tuottavia yhteiskunnan osia.
Tämähän näkyy kaikissa tosi-tv sarjoissa. Moniko Suomessa on nähnyt harmaapäisen insinöörin, kaivurikuskin, rekkamiehen, tai minkä tahansa remppamiehen sähkö-, putki- tai kirvesmiehen?
Et taida paljoa tietää. Kannattaa lopettaa TV-shaiban katselu. Mene katsomaan todellista elämää niin opit sinäkin lapsonen jotakin. Minulla itselläni on harmaata ohimoilla ins. 55 v. Meidän konepaja (Suomen suurimpia) kutsuu eläkkeellä olevat entiset hitsarit ja asentajat hommiin kun tulee iso tilaus ja tarvitaan osaavaa porukkaa. Tulevat aina mielellään. Mökillä kun tarvitsen kaivuria putkia kaivamaan niin tilaan naapurista koneyrittäjän, kaivurikuski -johtaja täytti 78 v. viime suvena ja apumies/putkimes poika 57 v, Harmaapäitä ovat molemmat.
Voi kuule. Itse olen 55 v ja kokemuksesta kerron, että suunnilleen kaikki tuttavat ovat alle 60 vuotiaana jääneet eläkkeelle. Ja ketään on turha itkeä jotain satunnaista duunia tekemään. Näin aivan opettajista sairaanhoitajien ja sähkäreihin ja raksa- ja paperimiehiin. Itsellä toki yrittäjänä eläkeikä tällä hetkellä on 65 v. Toisaalta ,eipä ole vielä itsellä ensimmäistäkään harmaata hiusta, että ei sillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on kouluttamattomille tai vähän koulutetuille, suorittavaa työtä tekeville, työttömille, sairaille, syrjäytyneille jne. ehkä maailman paras maa. Samoin pikkulapsiperheet hyötyvät Suomen kulurakenteesta.
Koulutettu ja melko korkeassa asemassa oleva nettoveronmaksaja hyötyy suuresti muuttamisesta muualle, esim. juuri Jenkkeihin. Erityisesti jos on lapseton tai lapsensa jo aikuiseksi kasvattanut.
Ja nämä henkilökohtaisesta konkurssista kauhukuvia maalaavat kommentoijat aina kätevästi unohtavat, että myös kymmeniä vuosia Jenkeissä asunut Suomen kansalainen voi aivan vapaasti palata Suomeen valtion elätettäväksi, jos konkurssi tai muu köyhyyteen suistava katastrofi siellä Jenkeissä iskee omalle kohdalle. Ei ole pakko päätyä sillan alle Kaliforniaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tyypillinen vassaripropagandan aivopesemä. oletko edes käynyt jenkeissä vai imenyt kaiken tuon vasemmalta kaistalta?
Suomessa on yli 4 000 koditonta. Suhteessa sama määrä kuin pari sataa tuhatta Jenkeissä Eikä heillä ole edes autoa missä asua. Myllypurossa on kilometrin ruokajona joka päivä näille köyhille.
En ole sama, mutta pakko kysyä; oletko sinä? Olen sekä asunut USA:ssa kahdessa eri osavaltiossa Itärannikolla, että viettänyt työn puolesta aikaa länsirannikon suuressa kaupungissa. Päihdeongelmaiset ovat kaduilla kaikkialla maailmassa (pl ehkä Singapore, siellä raivattu yhteen kaupunginosaan), mutta USA:ssa sydäntäsärkevää on kaduilla elävät vanhukset, mieleltään sairaat ja perheet. En ole nähnyt sellaista missään muualla, Etelä-Amerikka ja Intia on tosin käymättä, ehkä niissä on samoin kuin maailman suurimmassa (ja velkaantuneimmassa)talousmahdissa.
Olen ollut jenkkilässä töissä ja osa suvusta asuu siellä. Olen koko ikäni kiertänyt maailmalla työn perässä joten vertailukohtia löytyy. Käy ihmeessä aasian maissa ja etelä amerikassa.
Et tainnut vaivautua lukemeen referoimaasi viestiä ollenkaan? Hän viittasi päihdeongelmaisiin, asunnottomiin kadulla asujiin USAssa ja sinä viittaat asunnottomiin kodittomiin Aasiassa ja E-Ameriikassa?
Tarkoitus lienee puhua elämästä 100tonnilla ja yli/alle USAssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
it-nörtti kirjoitti:
Tämä ei sinänsä tuo keskusteluun kauheasti lisää, mutta tämä on suora omakohtainen kokemukseni kolmen vuoden takaa.
Vedän It-alan prokkiksia ja asun Suomalaisesta pikkukaupungissa. Minulla on vaimo ja 3 lasta ja nuorempana nörttinä aikoinaan yksi haaveeni olikin päästä asumaan ja työskentelemään Yhdysvaltoihin.
No sain työtarjouksen jenkeistä ja aloituspalkka olisi ollut 2x silloisen palkkani verran, ja erilaisten bonusten ja optioiden jälkeen palkka olisi lopulta ollut ehkäpä kolminkertainen suomipalkkaani nähden. Olin aivan täpinöissäni ja vaimokin innostui asiasta (ainakin jossain määrin). Siispä etenin prosessissa, eli kävin treenit ja loput hakuvaiheet läpi ja ennen lopullista suostumista kävin käytännön asioita läpi sikäläisen tulevan kollegan kanssa läpi ja teimme vaimon kanssa laskelmia ja suunnitelmia siitä miten elämä olisi jenkeissä mahdollista.
Lopulta nuo laskelmat olivat ne jotka saivat minut hylkäämään ns. unelmaduunin. Asuminen, eläminen ja työskentely Yhdysvalloissa on niin kallista ja raskasta, että siinä ei olisi ollut mitään järkeä.
Ensin elämisen ylimääräiset kulut leikkaavat ison osan palkasta ja vaikka jäjelle jäävä osuus olisi vielä hiukan suurempi kuin Suomessa niin selvästi suurempi ja raskaampi työaika ei vaan olisi ollut sen arvoista.- Asuminen itärannikon suuren kaupungin alueella aivan saatanan kallista (niin vuokraaminen kuin ostaminenkin) ja kalleudesta huolimatta asut pitkän matkan päässä työpaikasta.
- Lasten päivähoito kallista, ja työlästä (eli hyvät ja kalliit päivähoitopaikat kaukana, niihin kuskataan lapsia autolla)(
- Autossa / liikennevälineissä vietetty aika olisi moninkertaistunut (lasken suoraan työajaksi luonnollisesti)- Vaadittuja työtunteja enemmän kuin Suomessa.
- Lomaedut naurettavan huonot jopa asiantuntijatasolla.
- Pakollinen saavutettavuus tiettyinä aikoina työajan ulkopuolella ilman erikorvausta.
- Vanhanaikainen työkulttuuri, Suomessa jo tuolloin ennen koronaa oli etätyömahdollisuudet varsinkin it-alalla hyvät, jenkeissä ne oli rajattu paljon tarkemmin.
- Terveydenhuollon kalleus jopa hyvillä vakuutuksilla. Tämä oli se suurin yllätys, eli vaikka työnantaja pistää vuositasolla paljon rahaa vakuutuksiin, niin silti omavastuut huimia esim. insuliinipumpuissa ja antureissa jne.
- Vaikka lapset olisi kuuluneet mun vakuutukseen, olis niissäkin suuria omavastuita ja sairauksia joita se ei kattaisi täysin.
- Ruoka-aineet kalliita ja saatavuus huono. Siinä missä meillä jokainen marketti myy ok ruoka-aineita, jenkeissä ei-prosessoitu ruoka on premiumia ja joissain kaupoissa ei ole juuri ollenkaan mitään kunnon ruoka-aineita. Ja ne missä valikoimat hyvät, niin ne saa meilläpäin tosi kalliin Citymarketin näyttämään halvalta.
- Autoilu ja sen pakollinen vittumaisuus, tätä ei voi korostaa liikaa. Jenkeissä sen päätyön lisäksi olisi tullut toinen työhön verrattava rasitus joka vie arvokasta aikaa joka päivä eli autossa istuminen milloin minkäkin asian takia. Helposti viikossa olisi tullut 15-20 tuntia ylimääräistä autossa istumista suhteessa Suomeen.- Lasten harrastaminen kallista ja vaihtoehdot niukkoja ja työläitä ja taas lisää autoilua.
Kun käytiin mahdollisen kollegan kanssa näitä arjen käytännön asioita läpi, niin oli aidosti kateellinen siitä kuinka helppoa ja vaivatonta elämä meillä Suomessa on.
Sen verran monta Nokia-kaveria on ollut jenkeissä töissä ja on siellä vieläkin perheineen ja pärjää eriomaisesti, joten en kykene uskomaan tuota höpinääsi. Itsekin olin siellä expattina, kunnes työsuhde loppui.
Laita nyt sitä exeliä, niin nauretaan, tokihan sinulla sellainen on kun olet laskenutkin (NOT).
Itse olin aikoinani jonkun vuoden teollisuuden asiantuntijatehtävissä insinöörinä USAssa ja Kanadassa. Sain kerättyä siellä talorahat Espoossa ja toin muuttoauton jollaiseen ei olisi ollut Suomessa ikinä varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tyypillinen vassaripropagandan aivopesemä. oletko edes käynyt jenkeissä vai imenyt kaiken tuon vasemmalta kaistalta?
Suomessa on yli 4 000 koditonta. Suhteessa sama määrä kuin pari sataa tuhatta Jenkeissä Eikä heillä ole edes autoa missä asua. Myllypurossa on kilometrin ruokajona joka päivä näille köyhille.
En ole sama, mutta pakko kysyä; oletko sinä? Olen sekä asunut USA:ssa kahdessa eri osavaltiossa Itärannikolla, että viettänyt työn puolesta aikaa länsirannikon suuressa kaupungissa. Päihdeongelmaiset ovat kaduilla kaikkialla maailmassa (pl ehkä Singapore, siellä raivattu yhteen kaupunginosaan), mutta USA:ssa sydäntäsärkevää on kaduilla elävät vanhukset, mieleltään sairaat ja perheet. En ole nähnyt sellaista missään muualla, Etelä-Amerikka ja Intia on tosin käymättä, ehkä niissä on samoin kuin maailman suurimmassa (ja velkaantuneimmassa)talousmahdissa.
Olen ollut jenkkilässä töissä ja osa suvusta asuu siellä. Olen koko ikäni kiertänyt maailmalla työn perässä joten vertailukohtia löytyy. Käy ihmeessä aasian maissa ja etelä amerikassa.
Selvä, minä kasvatan sivistystäni hakemalla Yhdysvaltojen sosiaaliseen hyvinvointiin ja oikeudenmukaisuuteen vertailukohtia sitten Intiasta ja Meksikosta.
Verrataan sillä aikaa me tätä Suomen hyvinvointia mieluummin vaikka Tanskaan ja Sveitsiin, joihin nähden meillä jopa saattaisi olla oikeasti kirittävää.
Kommenteistasi paistaa läpi, että väitteesi asumisesta Yhdysvalloissa ei joko pidä paikkaansa, tai kokemuksesi on kertynyt joko kesäduunista Minnesotassa sukulaisten nurkissa tai expattisopimuksesta Fort Worthissa, am I right :D :D :D
Minä puolestani ny poikkeuksellisesti arvaan että olen tehnyt pidempään töitä maailmalla kuin sinä pikku punikki työntänyt paskaa tähän maiilmaan ensin peräpäästäsi ja nyt yläpäästäsi. Yleensä en arvaile enkä keksi asioita päästäni kuten sinä.
No sinä paljastitkin sivistyksesi tason juuri nyt, enkä taida enempää työaikaani tuhlata sinun kanssasi väittelyyn. Kas kun ei riitä, että käy siellä 'ulkomailla' näkemässä jos puuttuu taustalta tieto myös ymmärtää näkemäänsä. Ja tulojeni perusteella olen todellakin nettoveronmaksaja tässä vaiheessa elämääni, mutta kapasiteettini riittää hahmottamaan, että saamani koulutuksen velkaa, mm, maksan tälle yhteiskunnalle vielä vuosia. Sinä toki maksaisit senkin peruskoulun oppimääräsi kustannukset mieluummin jollekin rahoituslaitokselle korkoineen. Pääasia, ettei kukaan muu vain saa mitään mitä sinä olisit mahdollisesti ollut maksamassa (ymmärrys ei vaan riitä tiedostamaan, että siinä vakuutuspohjaisessa systeemissä myös sinä maksat muiden sairauksia jos itse pysyt terveenä).
BTW, tunnen menestyneen yrittäjän, jonka perheenjäsen joutui vakavaan onnettomuuteen ja tehohoitoon sekä kuukausien kuntoutukseen. Ko hlö vannoi, ettei koskaan enää valita verotuksesta Suomessa. Kai hänestäkin tuli punikki sitten hetken rysäyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Onpas kiihkeä väittely.
Asukoon kukin missä haluaa. Turha kai tästä on tapella. Itse asun mielummin Suomessa, mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
Ei tämä ole väittelyä, jotkut vaan elää harhoissaan. Toki jokainen voi halutessaan hakeutua ihan mihin paratiisiin haluaa asumaan.
Jos itse harkitsisin Suomesta muuttoa valitsisin kyllä ennemmin Tanskan tai Saksan. Kaukaisemmista kohteista Uuden-Seelannin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olin aikoinani jonkun vuoden teollisuuden asiantuntijatehtävissä insinöörinä USAssa ja Kanadassa. Sain kerättyä siellä talorahat Espoossa ja toin muuttoauton jollaiseen ei olisi ollut Suomessa ikinä varaa.
Ja mikä olikaan se syy, miksi päätti palata tänne sosialististen persläpeen etkä jatkanut elämää ja tienaamista unelmaparatiisissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpo käyttäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matalapalkka-alojen ihmiset ei jää koskaan eläkkeelle jenkeissä. Siellä paiskitaan töitä hautaan asti. Ysikymppisiä ihmisiä kaupan kassalla.
Osa ihmisistä yksinkertaisesti haluaa tehdä jotain hyödyllistä, eikä haittaa vaikka siitä saa palkkaa, USA:ssa se on mahdollista, Suomessa töitä ei eläkeikäinen edes saa.
Aina näiltä jenkkifaneilta löytyy "selitys" asiaan kuin asiaan :D
Ei tarvitse olla mikaan "jenkkifani" jos haluaa korjata suomalaisten vaarinkasityksia USAsta. Mutta ei nayta uppoavan, vuodesta vuoteen samat vaarat mantrat joihin luotetaan kuin Jumalan sanaan.
No onhan tässäkin ketjussa monikin oikaissut näitä väitteitä ja silti jotkut vääntää että onhan se ihana maa. Voi olla mutta jos 300 miljoonan ihmisen maasta annetaan linkki palkkavertailuun jossa 10 osallista niin miksi edes tarjota tai onhan se vaikkakin hellyttävää. Ja kuten tuo tuhansien eläkeläisten työnteko Walmarin kassalla pussittamassa ihmisten ostoksia osoittaa niin paljon siellä ihmisiä putoaa systeemistä. Palkka lienee laputettuja hedelmiä päivän päätteeksi?
Nämäkin on valintoja. Pitää muistaa, että maassa on esim. miljoonia laittomia maahan muuttajia, joilla ei luonnollisestikaan ole vastaavia oikeuksia tai sosiaaliturvaa, kuin laillisilla asukkailla. Toisekseen koska vastuu ensi sijassa on yksilöllä huolehtia eläkepäiviensä varallisuudesta, niin aina on ihmisiä, jotka sen sössivät. Kolmannekseen amerikkalaiset eivät arvosta eläkettä vastaavasti kuin suomalaiset. Se koetaan usein jopa loukkaavana ja halutaan työtä tekemällä olla edelleen tuottavia yhteiskunnan osia.
Tämähän näkyy kaikissa tosi-tv sarjoissa. Moniko Suomessa on nähnyt harmaapäisen insinöörin, kaivurikuskin, rekkamiehen, tai minkä tahansa remppamiehen sähkö-, putki- tai kirvesmiehen?
Et taida paljoa tietää. Kannattaa lopettaa TV-shaiban katselu. Mene katsomaan todellista elämää niin opit sinäkin lapsonen jotakin. Minulla itselläni on harmaata ohimoilla ins. 55 v. Meidän konepaja (Suomen suurimpia) kutsuu eläkkeellä olevat entiset hitsarit ja asentajat hommiin kun tulee iso tilaus ja tarvitaan osaavaa porukkaa. Tulevat aina mielellään. Mökillä kun tarvitsen kaivuria putkia kaivamaan niin tilaan naapurista koneyrittäjän, kaivurikuski -johtaja täytti 78 v. viime suvena ja apumies/putkimes poika 57 v, Harmaapäitä ovat molemmat.
Voi kuule. Itse olen 55 v ja kokemuksesta kerron, että suunnilleen kaikki tuttavat ovat alle 60 vuotiaana jääneet eläkkeelle. Ja ketään on turha itkeä jotain satunnaista duunia tekemään. Näin aivan opettajista sairaanhoitajien ja sähkäreihin ja raksa- ja paperimiehiin. Itsellä toki yrittäjänä eläkeikä tällä hetkellä on 65 v. Toisaalta ,eipä ole vielä itsellä ensimmäistäkään harmaata hiusta, että ei sillä.
En ymmärrä miksi ihmiset haluavat jäädä aikaisin eläkkeelle. Eivätkö he ole kiinnostuneita siitä työstä mitä tekevät vai ovatko niin huonokuntoisia etteivät kykene. Onko tämä jokin tietty kolkka Suomessa missä näin on? Itse olen työssä ja harrastan ja matkustan ja niin tekevät tuntemani ihmiset. Kaikilla kova tohina päällä. En ymmärrä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin aikoinani jonkun vuoden teollisuuden asiantuntijatehtävissä insinöörinä USAssa ja Kanadassa. Sain kerättyä siellä talorahat Espoossa ja toin muuttoauton jollaiseen ei olisi ollut Suomessa ikinä varaa.
Ja mikä olikaan se syy, miksi päätti palata tänne sosialististen persläpeen etkä jatkanut elämää ja tienaamista unelmaparatiisissa?
Sain mitä halusin. Minulla on hyvä elämä ja hyvä elintaso täällä Suomessakin.
Vierailija kirjoitti:
Kelpo käyttäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpo käyttäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta isosta palkasta tosiaan maksetaan esim 2000 dollarin vuokra, mahdollisesti monta tonnia terveydenhuollon omavastuita, mahdollisesti kahden auton kulut ja vakuutukset, verot, säästetään eläkkeisiin, lasten lukukausimaksuihin, maksetaan omia vanhoja opintolainoja, maksetaan monista palveluista, tipit, autetaan omia vanhempia...
Ismo Leikola avasi tätä kirjassaan. He mm. käyttivät huomattavan summan rahaa pelkkiin joulubonuksiin talonmiehille, kampaajille ja koirantrimmaajille...
Ismo Leikola on Ismo Leikola. Minäkin maksan joulubonusta ja se on vitosesta kahteenkymppiin per henkilö. Kaikki omalla tasollaan. täällä ei ole mitään " Täytyy ainakin 20 antaa" juttuja. Ne " matalapalkkaiset" joita täälläkin säälitään keräävät asiakkailta joulubonusta yms. niiden tavistulojen lisäksi yleensä kymmeniltä asiakkailta ja ainakin Kaliforniassa ovat oikeutettuja ilmaiseen terveydenhuoltoon jos ovat virallisesti asukkaita ( löytyy osoite) . Mutta Ismon jutut ovat vielä siinä vaiheessa selkeästi ettei hän ole täysin integroitunut maahan eikä tiedä ihan kaikkea vaan puoliksi luulolla menee eteenpäin. Mutta selkeesti fiksumpi kuin moni muu ja ymmärtänyt asioita nopeammin kuin keskiverto-suomalainen.
Aika outoa on lukea tätä jankutusta että jos ei ole rahaa sairaalaan niin hoitoa kyllä saa julkiseltakin puolen ilmaiseksi. Saa ja ei saa. Ameriikassa putoat jopa äänestysoikeuksista jos sinulla ei ole vakituista osoitetta. Se 3kk väliaikainen osoite ei todellakaan kelpaa. Jotta voit esim työttömänä kävellä sairaalaan tahi hoitoon julkiselle puolelle et kävele jos asut autossa. Sadat tuhannet jenkit asuu autoissaa ja heitähän tämä julkisenpuolen sairaanhoito ei auta.
Tässä tyypillinen vassaripropagandan aivopesemä. oletko edes käynyt jenkeissä vai imenyt kaiken tuon vasemmalta kaistalta?
Suomessa on yli 4 000 koditonta. Suhteessa sama määrä kuin pari sataa tuhatta Jenkeissä Eikä heillä ole edes autoa missä asua. Myllypurossa on kilometrin ruokajona joka päivä näille köyhille.
Pysykäämme faktoissa eikä oteta sitä politiikkaa tähän höpöttämään. Miten lukemattomat kodittomat Suomessa kuuluu siihen voiko esim asunnoton Yhdysvalloissa mennä julkisen puolen hoitoon? Minähän koetin muistuttaa että USAn julkisen puolen sairaalakäynti vaatii vakituisen osoitteen, ei sinne marssita että käsi on poikki tehkää jotain. Varmaan tekevätkin mutta menee ohi settingkien. Mistä muuten revit tuon näkemyksen että faktoissa sinnittelevä singahtaa vassariksi? Olen lähes varma että varallisuuteni ja tilini on pikkasen isompi. OK, otetaan tuo pikkasen pois.
Miksi vänkäät tuota asunnoton juttua koko ajan, eihän se edes pidä paikkaansa esim. PO.box riittää. Toki muuttaessasi eri osavaltioon myös sairasvakuutuksen kotipaikka tulee olla siitä osavaltiosta.
Täällä on kyllä useampikin viitannut siihen että vakinainen osoite vaaditaan. Kuten esim äänestystä varten. Ja mitä ihmettä tähän vänkäämiseen kuuluu sairausvakuutuksen kotipaikka kun heillä ei sitä sairausvakuutusta ole-))? Ja kuten pykälät sanoo julkinen puoli vaatii osoitteen ei Boxeja. Ei ole minun vikani-))!
Vierailija kirjoitti:
it-nörtti kirjoitti:
Tämä ei sinänsä tuo keskusteluun kauheasti lisää, mutta tämä on suora omakohtainen kokemukseni kolmen vuoden takaa.
Vedän It-alan prokkiksia ja asun Suomalaisesta pikkukaupungissa. Minulla on vaimo ja 3 lasta ja nuorempana nörttinä aikoinaan yksi haaveeni olikin päästä asumaan ja työskentelemään Yhdysvaltoihin.
No sain työtarjouksen jenkeistä ja aloituspalkka olisi ollut 2x silloisen palkkani verran, ja erilaisten bonusten ja optioiden jälkeen palkka olisi lopulta ollut ehkäpä kolminkertainen suomipalkkaani nähden. Olin aivan täpinöissäni ja vaimokin innostui asiasta (ainakin jossain määrin). Siispä etenin prosessissa, eli kävin treenit ja loput hakuvaiheet läpi ja ennen lopullista suostumista kävin käytännön asioita läpi sikäläisen tulevan kollegan kanssa läpi ja teimme vaimon kanssa laskelmia ja suunnitelmia siitä miten elämä olisi jenkeissä mahdollista.
Lopulta nuo laskelmat olivat ne jotka saivat minut hylkäämään ns. unelmaduunin. Asuminen, eläminen ja työskentely Yhdysvalloissa on niin kallista ja raskasta, että siinä ei olisi ollut mitään järkeä.
Ensin elämisen ylimääräiset kulut leikkaavat ison osan palkasta ja vaikka jäjelle jäävä osuus olisi vielä hiukan suurempi kuin Suomessa niin selvästi suurempi ja raskaampi työaika ei vaan olisi ollut sen arvoista.- Asuminen itärannikon suuren kaupungin alueella aivan saatanan kallista (niin vuokraaminen kuin ostaminenkin) ja kalleudesta huolimatta asut pitkän matkan päässä työpaikasta.
- Lasten päivähoito kallista, ja työlästä (eli hyvät ja kalliit päivähoitopaikat kaukana, niihin kuskataan lapsia autolla)(
- Autossa / liikennevälineissä vietetty aika olisi moninkertaistunut (lasken suoraan työajaksi luonnollisesti)- Vaadittuja työtunteja enemmän kuin Suomessa.
- Lomaedut naurettavan huonot jopa asiantuntijatasolla.
- Pakollinen saavutettavuus tiettyinä aikoina työajan ulkopuolella ilman erikorvausta.
- Vanhanaikainen työkulttuuri, Suomessa jo tuolloin ennen koronaa oli etätyömahdollisuudet varsinkin it-alalla hyvät, jenkeissä ne oli rajattu paljon tarkemmin.
- Terveydenhuollon kalleus jopa hyvillä vakuutuksilla. Tämä oli se suurin yllätys, eli vaikka työnantaja pistää vuositasolla paljon rahaa vakuutuksiin, niin silti omavastuut huimia esim. insuliinipumpuissa ja antureissa jne.
- Vaikka lapset olisi kuuluneet mun vakuutukseen, olis niissäkin suuria omavastuita ja sairauksia joita se ei kattaisi täysin.
- Ruoka-aineet kalliita ja saatavuus huono. Siinä missä meillä jokainen marketti myy ok ruoka-aineita, jenkeissä ei-prosessoitu ruoka on premiumia ja joissain kaupoissa ei ole juuri ollenkaan mitään kunnon ruoka-aineita. Ja ne missä valikoimat hyvät, niin ne saa meilläpäin tosi kalliin Citymarketin näyttämään halvalta.
- Autoilu ja sen pakollinen vittumaisuus, tätä ei voi korostaa liikaa. Jenkeissä sen päätyön lisäksi olisi tullut toinen työhön verrattava rasitus joka vie arvokasta aikaa joka päivä eli autossa istuminen milloin minkäkin asian takia. Helposti viikossa olisi tullut 15-20 tuntia ylimääräistä autossa istumista suhteessa Suomeen.- Lasten harrastaminen kallista ja vaihtoehdot niukkoja ja työläitä ja taas lisää autoilua.
Kun käytiin mahdollisen kollegan kanssa näitä arjen käytännön asioita läpi, niin oli aidosti kateellinen siitä kuinka helppoa ja vaivatonta elämä meillä Suomessa on.
Sen verran monta Nokia-kaveria on ollut jenkeissä töissä ja on siellä vieläkin perheineen ja pärjää eriomaisesti, joten en kykene uskomaan tuota höpinääsi. Itsekin olin siellä expattina, kunnes työsuhde loppui.
Laita nyt sitä exeliä, niin nauretaan, tokihan sinulla sellainen on kun olet laskenutkin (NOT).
Kyllä, Suomalaisyritykset tarjosivat melleviä expat-sopimuksia vielä 2000-luvun alussa. Moni kävi Kiinassakin vaurastumassa, Meksikossa, Brasiliassa, Intiassa, Unkarissa myös. Näiden insinöörien kokemukset ovat aukoton todiste näiden valtioiden asukkaiden taloudellisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, eikö niin.
Et ole keskustelussa ainoa ex-Nokialainen...
Mikäs siinä muuten on, että expatit pääosin palasivat takaisin Suomeen synnyttämään ja kun lapset tulivat kouluikään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa on tietty jo aikaa sitten menetetty kaikki kosketuspinta mihinkään todellisuuteen, mutta on täällä kyllä uskomaton kuva Yhdysvalloista. Voisiko olla, että molemmat väitteet (hyvät palkat ja hyvä elintaso vs hyvät palkat ja huono elintaso) ovat osin oikeassa?
Esimerkiksi Yhdysvaltojen valtion omien tilastojen mukaan kotitalouksien mediaanitulot huikentelevat siinä 65000$ paikkeilla. Se ei ole kovin paljoa se. Myös absoluuttisesti köyhiä eli alle 2$/henkilö päivässä toimeentulevia kotitalouksia on yli miljoona. 30% kaikista työikäisistä kotitalouksista on yhden onnettomuuden (sairaus, työttömyys, jne) päässä kriisistä. Pari vuotta sitten uutisoitiin, että 63% amerikkalaisista ei ole 500$ laittaa yllättävään kuluun. Ei siis kovin hohdokasta.
Samalla korkeastikoulutettujen palkat ovat hyvät jos löytää töitä. Jos työnantajan terveysvakuutus on hyvä, myös itselle maksettava osuus jää pieneksi. Monesti isot firmat myös tarjoavat erilaisia etuja, jotka entisestään helpottavat arkea. Rahaa voi tienata lyhyessä ajassa paljonkin ja uramahdollisuudet ovat ihan toista luokkaa kuin Suomessa. Satojen tuhansien jopa miljoonien ansiot eivät ole harvinaisuus. Siksi tämä on monelle suomalaiselle se amerikkalainen todellisuus, koska täältä harva lähtee sinne vaikkapa sairaanhoitajaksi.
Tuo $65000 on todella paljon jos sitä vertaa, suomalaisiin ansioihin, toki verovaroin saadut palvelut pitää saattaa samalle tasolle.
Tässä alla on oikea tieteellinen vertailu, jossa kaikki, myös verovaroin saadut palvelut on laskettu. Siinä USA:n keskiluokan mediaaniansiot ovat n. 28% korkeammat (nykyään enemmänkin, koska USAn talouskasvu on ollut kovaa) kuin suomalaisten, ero on siis todella iso.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disposable_household_and_per_capita_income
Ei voi olla luotettava vertailu (jos palvelutkin luotettavasti huomioitu). Esim. erikkoissairaanhoito on USA:ssa todella kallista. Vakuutuksetkaan eivät kata kaikkia kuluja.
Ja lisäksi vielä Suomessan on erilaisia tulonsiirtoja vaikka kuinka paljon.
On opintotuet, andiosidonnaiset tuet kuten työttömyyspäivärahat, sairauspäivärahat ja äitiyspäivärahat ym.
Vierailija kirjoitti:
it-nörtti kirjoitti:
Tämä ei sinänsä tuo keskusteluun kauheasti lisää, mutta tämä on suora omakohtainen kokemukseni kolmen vuoden takaa.
Vedän It-alan prokkiksia ja asun Suomalaisesta pikkukaupungissa. Minulla on vaimo ja 3 lasta ja nuorempana nörttinä aikoinaan yksi haaveeni olikin päästä asumaan ja työskentelemään Yhdysvaltoihin.
No sain työtarjouksen jenkeistä ja aloituspalkka olisi ollut 2x silloisen palkkani verran, ja erilaisten bonusten ja optioiden jälkeen palkka olisi lopulta ollut ehkäpä kolminkertainen suomipalkkaani nähden. Olin aivan täpinöissäni ja vaimokin innostui asiasta (ainakin jossain määrin). Siispä etenin prosessissa, eli kävin treenit ja loput hakuvaiheet läpi ja ennen lopullista suostumista kävin käytännön asioita läpi sikäläisen tulevan kollegan kanssa läpi ja teimme vaimon kanssa laskelmia ja suunnitelmia siitä miten elämä olisi jenkeissä mahdollista.
Lopulta nuo laskelmat olivat ne jotka saivat minut hylkäämään ns. unelmaduunin. Asuminen, eläminen ja työskentely Yhdysvalloissa on niin kallista ja raskasta, että siinä ei olisi ollut mitään järkeä.
Ensin elämisen ylimääräiset kulut leikkaavat ison osan palkasta ja vaikka jäjelle jäävä osuus olisi vielä hiukan suurempi kuin Suomessa niin selvästi suurempi ja raskaampi työaika ei vaan olisi ollut sen arvoista.- Asuminen itärannikon suuren kaupungin alueella aivan saatanan kallista (niin vuokraaminen kuin ostaminenkin) ja kalleudesta huolimatta asut pitkän matkan päässä työpaikasta.
- Lasten päivähoito kallista, ja työlästä (eli hyvät ja kalliit päivähoitopaikat kaukana, niihin kuskataan lapsia autolla)(
- Autossa / liikennevälineissä vietetty aika olisi moninkertaistunut (lasken suoraan työajaksi luonnollisesti)- Vaadittuja työtunteja enemmän kuin Suomessa.
- Lomaedut naurettavan huonot jopa asiantuntijatasolla.
- Pakollinen saavutettavuus tiettyinä aikoina työajan ulkopuolella ilman erikorvausta.
- Vanhanaikainen työkulttuuri, Suomessa jo tuolloin ennen koronaa oli etätyömahdollisuudet varsinkin it-alalla hyvät, jenkeissä ne oli rajattu paljon tarkemmin.
- Terveydenhuollon kalleus jopa hyvillä vakuutuksilla. Tämä oli se suurin yllätys, eli vaikka työnantaja pistää vuositasolla paljon rahaa vakuutuksiin, niin silti omavastuut huimia esim. insuliinipumpuissa ja antureissa jne.
- Vaikka lapset olisi kuuluneet mun vakuutukseen, olis niissäkin suuria omavastuita ja sairauksia joita se ei kattaisi täysin.
- Ruoka-aineet kalliita ja saatavuus huono. Siinä missä meillä jokainen marketti myy ok ruoka-aineita, jenkeissä ei-prosessoitu ruoka on premiumia ja joissain kaupoissa ei ole juuri ollenkaan mitään kunnon ruoka-aineita. Ja ne missä valikoimat hyvät, niin ne saa meilläpäin tosi kalliin Citymarketin näyttämään halvalta.
- Autoilu ja sen pakollinen vittumaisuus, tätä ei voi korostaa liikaa. Jenkeissä sen päätyön lisäksi olisi tullut toinen työhön verrattava rasitus joka vie arvokasta aikaa joka päivä eli autossa istuminen milloin minkäkin asian takia. Helposti viikossa olisi tullut 15-20 tuntia ylimääräistä autossa istumista suhteessa Suomeen.- Lasten harrastaminen kallista ja vaihtoehdot niukkoja ja työläitä ja taas lisää autoilua.
Kun käytiin mahdollisen kollegan kanssa näitä arjen käytännön asioita läpi, niin oli aidosti kateellinen siitä kuinka helppoa ja vaivatonta elämä meillä Suomessa on.
Sen verran monta Nokia-kaveria on ollut jenkeissä töissä ja on siellä vieläkin perheineen ja pärjää eriomaisesti, joten en kykene uskomaan tuota höpinääsi. Itsekin olin siellä expattina, kunnes työsuhde loppui.
Laita nyt sitä exeliä, niin nauretaan, tokihan sinulla sellainen on kun olet laskenutkin (NOT).
Moni nuori insinööriperhe lähti 2000 luvun alussa USAhan. Näin ainakin omista työ- ja opiskelukavereista. Siellä tehtiin pitkää päivää, rahaa ja väitöskirjoja. Osa jäi ja osa tuli Suomeen takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
it-nörtti kirjoitti:
Tämä ei sinänsä tuo keskusteluun kauheasti lisää, mutta tämä on suora omakohtainen kokemukseni kolmen vuoden takaa.
Vedän It-alan prokkiksia ja asun Suomalaisesta pikkukaupungissa. Minulla on vaimo ja 3 lasta ja nuorempana nörttinä aikoinaan yksi haaveeni olikin päästä asumaan ja työskentelemään Yhdysvaltoihin.
No sain työtarjouksen jenkeistä ja aloituspalkka olisi ollut 2x silloisen palkkani verran, ja erilaisten bonusten ja optioiden jälkeen palkka olisi lopulta ollut ehkäpä kolminkertainen suomipalkkaani nähden. Olin aivan täpinöissäni ja vaimokin innostui asiasta (ainakin jossain määrin). Siispä etenin prosessissa, eli kävin treenit ja loput hakuvaiheet läpi ja ennen lopullista suostumista kävin käytännön asioita läpi sikäläisen tulevan kollegan kanssa läpi ja teimme vaimon kanssa laskelmia ja suunnitelmia siitä miten elämä olisi jenkeissä mahdollista.
Lopulta nuo laskelmat olivat ne jotka saivat minut hylkäämään ns. unelmaduunin. Asuminen, eläminen ja työskentely Yhdysvalloissa on niin kallista ja raskasta, että siinä ei olisi ollut mitään järkeä.
Ensin elämisen ylimääräiset kulut leikkaavat ison osan palkasta ja vaikka jäjelle jäävä osuus olisi vielä hiukan suurempi kuin Suomessa niin selvästi suurempi ja raskaampi työaika ei vaan olisi ollut sen arvoista.- Asuminen itärannikon suuren kaupungin alueella aivan saatanan kallista (niin vuokraaminen kuin ostaminenkin) ja kalleudesta huolimatta asut pitkän matkan päässä työpaikasta.
- Lasten päivähoito kallista, ja työlästä (eli hyvät ja kalliit päivähoitopaikat kaukana, niihin kuskataan lapsia autolla)(
- Autossa / liikennevälineissä vietetty aika olisi moninkertaistunut (lasken suoraan työajaksi luonnollisesti)- Vaadittuja työtunteja enemmän kuin Suomessa.
- Lomaedut naurettavan huonot jopa asiantuntijatasolla.
- Pakollinen saavutettavuus tiettyinä aikoina työajan ulkopuolella ilman erikorvausta.
- Vanhanaikainen työkulttuuri, Suomessa jo tuolloin ennen koronaa oli etätyömahdollisuudet varsinkin it-alalla hyvät, jenkeissä ne oli rajattu paljon tarkemmin.
- Terveydenhuollon kalleus jopa hyvillä vakuutuksilla. Tämä oli se suurin yllätys, eli vaikka työnantaja pistää vuositasolla paljon rahaa vakuutuksiin, niin silti omavastuut huimia esim. insuliinipumpuissa ja antureissa jne.
- Vaikka lapset olisi kuuluneet mun vakuutukseen, olis niissäkin suuria omavastuita ja sairauksia joita se ei kattaisi täysin.
- Ruoka-aineet kalliita ja saatavuus huono. Siinä missä meillä jokainen marketti myy ok ruoka-aineita, jenkeissä ei-prosessoitu ruoka on premiumia ja joissain kaupoissa ei ole juuri ollenkaan mitään kunnon ruoka-aineita. Ja ne missä valikoimat hyvät, niin ne saa meilläpäin tosi kalliin Citymarketin näyttämään halvalta.
- Autoilu ja sen pakollinen vittumaisuus, tätä ei voi korostaa liikaa. Jenkeissä sen päätyön lisäksi olisi tullut toinen työhön verrattava rasitus joka vie arvokasta aikaa joka päivä eli autossa istuminen milloin minkäkin asian takia. Helposti viikossa olisi tullut 15-20 tuntia ylimääräistä autossa istumista suhteessa Suomeen.- Lasten harrastaminen kallista ja vaihtoehdot niukkoja ja työläitä ja taas lisää autoilua.
Kun käytiin mahdollisen kollegan kanssa näitä arjen käytännön asioita läpi, niin oli aidosti kateellinen siitä kuinka helppoa ja vaivatonta elämä meillä Suomessa on.
Sen verran monta Nokia-kaveria on ollut jenkeissä töissä ja on siellä vieläkin perheineen ja pärjää eriomaisesti, joten en kykene uskomaan tuota höpinääsi. Itsekin olin siellä expattina, kunnes työsuhde loppui.
Laita nyt sitä exeliä, niin nauretaan, tokihan sinulla sellainen on kun olet laskenutkin (NOT).
Kyllä, Suomalaisyritykset tarjosivat melleviä expat-sopimuksia vielä 2000-luvun alussa. Moni kävi Kiinassakin vaurastumassa, Meksikossa, Brasiliassa, Intiassa, Unkarissa myös. Näiden insinöörien kokemukset ovat aukoton todiste näiden valtioiden asukkaiden taloudellisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, eikö niin.
Et ole keskustelussa ainoa ex-Nokialainen...
Mikäs siinä muuten on, että expatit pääosin palasivat takaisin Suomeen synnyttämään ja kun lapset tulivat kouluikään?
Tämä.
Ei noilla expateilla ole mitään käsitystä siitä mitä normikansalaisen elämä on tuolla USA:ssa. Sama kuin NHL-pelaaja tulisi kertomaan kuinka hieno maa USA on. BTW NHL-peleihin liput on niin kalliita, että keskiverto-amerikkailaisella tuskin varaa edes käydä kuin parissa pelissä vuodessa jos sitäkään. Myöskin kulttuuripuolen tapahtumiin liput on erittäin kalliita siellä.
Arghhh! tottakai USA:lla on suurin ulkomainen velka onhan se GDP:ltä toiseksi suurin heti kiinan jälkeen suhteellinen osuus on se tärkein...
Tuolta voit niitä vilkaista
https://www.thebalance.com/who-owns-the-u-s-national-debt-3306124
Ulkomaalaista velkaa on 25%
Ja edelleenkin velan suhteen maksukyky on tärkein asia, ei velan absoluuttinen määrä.