4v. täyttävän aamuitkut päiväkodissa.
Kaipailen vertaistukea ja kokemuksianne, ja kyselenkin, onko muilla ollut vastaavaa. Meidän melkein 4v. ja 2,5v. olivat jo viime talvena pk:ssa, mutta samassa ryhmässä. Nyt esikoinen on ollut isompien ryhmässä ja loman jälkeen hoidon aloitus takkuilee melkoisesti. Pienempi jää vanhaan ryhmään hoitoon ihan mielellään, vaikka suurin osa lapsista on uusia ja hoitajistakin yksi on uusi.
Mutta esikoinen takertuu kaulaan melkein joka aamu, ja jää lohduttomasti itkemään perään. Hoitajan syliin pääsykään ei auta. Viime talvena hänellä ei ollut mitään itkuja, kuopus sen sijaan itkeskeli alussa.
Olin luullut, että isommat lapset eivät yleensä itke tuolla tavoin pk:iin jätettäessä, vaan että on enemmän pienempien ongelma. Olenkin vähän neuvoton sen suhteen, mitä voisin tehdä. Kyllähän tämä varmaan ajan kanssa menee ohi, mutta silti tuntuu tosi kurjalta esikoisen puolesta. Mikä uudessa ryhmässä on niin pelottavaa? Suurin osa lapsista on tietysti kokonaan uusia, ja hoitajat kaikki. Hoitajia kuitenkin tapasi jonkin verran jo viime talvena, koska kaikki ovat vanhoja työntekijöitä. Nyt on jo kolmas viikko menossa. Hakiessa hän on yleensä ihan aurinkoinen ja hoitajat kertovat leikkien sujuneen.
Mikä avuksi? Onko muilla ollut vastaavia itkuja ' isojen' lasten kanssa?
Kommentit (4)
Nyt vasta 4 v täytettyään on alkanut itkemään aina kun jätän hoitoon. Mä en osaa sanoa miksi eikä tyttökään kun häneltä kysyn.. Vuoden vaihteessa vaihtoi päiväkotia mutta itkut tulivat vasta 4 v synttäreiden aikoihin ja on jatkunut koko kesän. Parin viikon tauko oli kun oli toisessa päiväkodissa (siellä oli kyllä oman päiväkodin väki) kun oma päiväkoti oli säästösyistä heinäkuun kiinni. Nyt taas on itkut jatkuneet..
mutta sitten tulikin mieleen, että olihan silloin just 4-vuotiaana tytöllä hetken aikaa sellainen vaihe, että tosi raastavia itkuja itkettiiin. Lähinnä taisi kuitenkin olla hoidosta hakiessa, ei olisi millään halunnut lähteä kun leikit jäi kesken. Meillä tuo tuommoinen itkuisuus meni kyllä aika nopeasti ohi. Oli se aika hämmentävää, kun aiemmin hoitoon tuonti ja hoidosta haku oli mennyt ilman hammasten kiristystä. Keskustelemalla tytön kanssa tuokin selvisi ja loppui lopulta.
juuri siksi, että tuntuu, että isommalla lapsella voi olla joku ' oikea' syy itkuisuuteen. Ja oikealla tarkoitan, että päiväkodissa olisi joku syy miksi ei enää viihdykään, en vain yleistä ' äiti-menee-nyt-pitää-itkeä' niin kuin pienillä joskus.
Juttelin aiheesta ryhmän hoitajan kanssa. Hänen neuvonsa oli, että lähden vaan nopeammin pois, ettei lähtö veny. Ihan hyvä neuvo, mutta tuntuu vaan, että se auttaa lähinnä noilla pienillä, jotka nopeasti rauhoittuvat äidin/isän hävittyä näkyvistä. Kertoivat, että tyttö oli eilenkin sitten jonkinaikaa itkenyt hoitajan sylissä, ennen kuin oli rauhoittunut aamupalalle. Sääliksi käy - ajatella jos itse pitäisi aloittaa jokainen työpäivä itkulla. Tosin aloitankin nyt välillä :-(.
Toivottavasti on tosiaan joku ohimenevä vaihe.
Kiitos vastanneille ja erittäin mielellään otan lisääkin kommentteja/ neuvoja/ kokemuksia vastaan.
Meidän 3,5 v. tyttö aloitti leikkikoulun tällä viikolla (ollut kotihoidossa tähän asti) ja huuto on ollut joka aamu kamala. Käytiin ennen lomia viikon verran harjoittelemassa. Ensimmäisenä päivänä ei ollut suostunut menemään ruokapöytään eikä mihinkään yhteisiin touhuihin. Eilen oli jo sentään istunut ruokapöydässä, ei tosin syönyt mitään ja sitten hakiessa ei olisi malttanut lähteä pois. Tänään kuitenkin taas sama huuto aamulla.
Illalla kertoo leikkikoulussa olleen ihan kivaa ja leikkineensä sen ja sen kanssa jne. Uskoisin siis, että ajan kanssa suostuu sovinnolla jäämäänkin. Toivottavasti!!