Antaisitko anteeksi jos kumppani repisi menehtyneen vauvasi valokuvan "ettet murehtisi menneitä" ?
Minulla oli vauvasta ainoastaan yksi kuva. Elettiin aikaa reilusti ennen kännyköitä ja kameroitakin oli harvassa. Sairastuttuani masennukseen, nyt vanhemmiten tuo muisto tulee usein mieleen. Mies näki usein kuinka katselin kuvaa ja itkin. Hän järkeili asian niin, että jos kuvaa ei ole en enää surisi. Minusta tuntuu etten voi antaa anteeksi.
Kommentit (17)
No en antaisi ja se ukko lentäisi niska-perse-otteella kadulle samalla hetkellä, takaisin ei olisi asiaa ikinä.
Jos tuosta on jo kymmeniä vuosia aikaa ja ollaan edelleen yhdessä, niin sitten ehkä olisi paikallaan mennä terapiaan ja käsitellä tuota asiaa siellä kunnes se tomppeli ymmärtää mitä on tehnyt ja on oikeasti vilpittömästi pahoillaan.
En voisi jatkaa elämää sellaisen ihmisen kanssa joka ei mitään katumusta esittäisi.
Mikä lie mammojen taso, kun tällaisista helmistä saa lukea palstalta päivittäin.
Antaisin koska erehdyksiä sattuu, olisin kyllä kauan vihainen. Mies luuli että se auttaisi ja yritti auttaa.
En, koska jokainen suree omalla tavallaan. On kauheaa, jos joku ei sitä ymmärrä.
Onko trollausta?
Jos ei, suosittelen menemistä terapiaan, myös perheterapiaan selvittämään tätä asiaa yhdessä miehen kanssa, esim. seurakunnatkin tarjoavat palveluja.
Katuuko mies, onko lapsen isä jne. - anteeksianto vapauttaa.
Vauva on aina sydämessäsi, voitko piirtää kuvan tms. tai tehdä itsellesi jotain muuta vauvasta muistuttavaa. Tehdä jonkun symbolisen eleen yhdessä miehen kanssa, jossa hän lapsen isä tms.
Näet vauvan taivaassa, Jeesuksen luona - tartu uskon mahdollisuuteen, ja elä jälleennäkemisen ihanassa toivossa!
Olisin luultavasti harkinnut murhaa tai ainakin vakavaa väkivallantekoa. Ei kai noin tyhmää ihmistä voi olla olemassakaan 😳
Nyt kannattaisi ihan miettiä sitä että miltä sinusta tuntuu. Älä kysy täällä neuvoa noinkin arkaan ja läheiseen asiaan. Tuo on sinun oma henk.koht. murheesi.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kannattaisi ihan miettiä sitä että miltä sinusta tuntuu. Älä kysy täällä neuvoa noinkin arkaan ja läheiseen asiaan. Tuo on sinun oma henk.koht. murheesi.
Miksi ei kysyisi, kaikilla ei ole ystäviä - ja joskus haluaa kuulla myös anonyymien näkemyksiä, ehkä vertaistukeakin. Lapsensa menettäneitä on muitakin.
En antaisi IKINÄ ANTEEKSI ja tuon jälkeen mies olisi entinen mies. Tajuatko miten röyhkeä ja itsekäs miehesi on? Asettaa itsensä kaikessa etusijalle. Jätä se sika. Tuo oli törkeistä törkein sikatemppu.
Toisaalta mihin menehtynyt vauva sitä valokuvaa enää tarvitsee?
Ap. Tiedät mitä tehdä. Sianjättöaika.
Mies teki oikein, en ole koskaan ymmärtänyt tätä kuvien palvontaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies teki oikein, en ole koskaan ymmärtänyt tätä kuvien palvontaa.
Onko katseleminen yhtä kuin palvontaa? Palvotko televisiota?
Ihan hirveä teko!
En tiedä pystyisinkö antamaan anteeksi tai unohtamaan.
Toisaalta ymmärrän miestä. Varsinkin jos vauvan kuolemasta on vaikka 20 vuotta aikaa ja vauva kuollut synnytyksessä tai kohtuun.
On ajatellut juurikin niin kuin sanoi että jos ei kuvaa et murehdi.
Ei ole silti oikein toiminut että repi kuvan.
Oikea tapa olisi ollut että menet terapiaan. Se on totta että menneitä vatvomalla et koskaan parane masennuksesta ja nuo ajatukset vaan ruokkii sitä pahaa oloa.
Kuvan repiminen ei silti poista sitä surua ja kaipausta, päinvastoin kenties?
Terapia on varmasti joka tapauksessa hyvä asia jos et jo ole.
Voisiko sulla olla jossain negatiivia tallella?
Onko sulla muita lapsia vai oliko tuo ainoa? Katsoin kerran telkkarista kamalaa ohjelmaa kahden vanhan naisen elämästä Intiassa. Toinen ei pystynyt kävelemään. Sisaruksia. Asuivat yhdessä. Kummallakaan ei lapsia, mutta toisella oli ollut vauva. Sen tavaroita ja vaatteita hän oli vaalinut kunnes sisko heitti ne kylmästi pois. Jalaton ei pystynyt estämään.
Jos tuo vauva ei ollut nykyisen miehesi lapsi, häntä ehkä ärsyttää, että muistelet jonkun muun miehen kanssa tehtyä vauvaa. Miehesi kokee mustasukkisuutta ja ärsytystä, kun et päästä irti jonkun toisen kanssa tehdystä. Tämä on mieheltä väärin ajateltu.
Silti miehesi teki erittäin väärin. Olisi äärettömän vaikeaa antaa anteeksi.
En antaisi anteeksi.