Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Alkuinnostuksen laannuttua yli puolet korkeakouluopiskelijoista uupuu"
03.05.2021 |
Aika hurjia lukuja.
https://voimaaopiskeluun.diak.fi/2019/03/07/alkuinnostuksen-laannuttua-…
Kommentit (88)
Itse uuvuin vasta työelämässä gradua kirjoittaessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmettele. Mä masennuin ja uuvuin jo lukiossa. Siinä on yksi syy, miksi en hakenut korkeakouluun. Onneksi löysin oman alani, joka ei sitä vaadi ja olen tyytyväinen näin, vaikka en voikaan sanoa olevani korkeakoulutettu....
"Uupumusta voi ennaltaehkäistä huolehtimalla hyvin omista perustarpeistaan – syömällä hyvin ja monipuolisesti, lepäämällä ja nukkumalla riittävästi, pitämällä huolta fyysisestä kunnosta ja tapaamalla kavereita."
Mikään näistä asioista ei vaikuta eikä auta uupumuksen juurisyyhyn.
Juu siinä kohtaa uuvuin kun tajusin, että niistä kahdesta työpaikasta kilpailee 100 muuta tyyppiä, jotka ovat vähintään yhtä fiksuja ja ahkeria kuin meikäläinen.
Eipä ihme että esim. USA:ssa opiskelijat käyttävät keskittymiseen am-fetamiinipohjaisia adhd-lääkkeitä. Ja ties mitä muuta. Lääkkeiden käyttäjien määrä on lähes 100% mitä pidemmällä opiskelijat opinnoissaan ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse uuvuin vasta työelämässä gradua kirjoittaessa
En ihmettele. Katselen sivusta, kun oma lapsi tekee pitkää työpäivää ja kasaa samalla gradua. Ei ole sellainen ilosilmä kuin yleensä, vaan aika apea. Kunpa saisi homman nopeasti kasaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. lääketieteen opiskelijoista joka vuosi muutama sairastuu psykoosiin, kun ei vaan pää kestä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään uuvutaan aivan kaikesta.
Onko se ihme? Työmarkkinat ovat täysin sirpaloituneet, vaatimukset nousseet niin opinnoista kuin töissä, infoähkyä tulee joka puolelta yms. Ennen pääsi helposti yksinkertaisiin duuneihin loppuiäksi. Nykyään se on lottovoitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään uuvutaan aivan kaikesta.
Ja aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään uuvutaan aivan kaikesta.
TÄMÄ!! Ja meidän elämä on tässä maassa helpompaa kuin koskaan maailmanhistorian aikana. Ehkä just siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä ihme että esim. USA:ssa opiskelijat käyttävät keskittymiseen am-fetamiinipohjaisia adhd-lääkkeitä. Ja ties mitä muuta. Lääkkeiden käyttäjien määrä on lähes 100% mitä pidemmällä opiskelijat opinnoissaan ovat.
USA:ssa on vielä pakko vetää opinnot läpi, kun lukuvuosi maksaa kymppitonneja. Ei ole varaa jäädä saikulle, joten huu-meilla pusketaan eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään uuvutaan aivan kaikesta.
TÄMÄ!! Ja meidän elämä on tässä maassa helpompaa kuin koskaan maailmanhistorian aikana. Ehkä just siksi.
Perustelisitko väitteesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään uuvutaan aivan kaikesta.
TÄMÄ!! Ja meidän elämä on tässä maassa helpompaa kuin koskaan maailmanhistorian aikana. Ehkä just siksi.
Koulumaailma ja työelämä on nykyään aivan poskettoman paljon vaativampaa kuin minun aikoinani. Ei käy kateeksi nuoria eikä työikäisiä. Ja sairaammaksi vaan menee. Itse olen ollut jo hyvän aikaa eläkeläinen, onnekas siinä mielessä. Ei minusta olisi nykymaailman menossa pärjäämään. Surulla kuuntelen nuorten läheisten kuulumisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään uuvutaan aivan kaikesta.
Onko se ihme? Työmarkkinat ovat täysin sirpaloituneet, vaatimukset nousseet niin opinnoista kuin töissä, infoähkyä tulee joka puolelta yms. Ennen pääsi helposti yksinkertaisiin duuneihin loppuiäksi. Nykyään se on lottovoitto.
Meillä on kyllä opinnoissa vaatimukset laskeneet. Tiedän näin olevan monella alalla. Töitä voi kyllä olla hankala saada ja infoähky on nykyään kamalaa.
Ennen oli selkeämpää kun kurssimateriaali oli kansien välissä ja siinä se. Nyt pitää ”itseohjautua” ja käyttää googlea apuopettajana🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään uuvutaan aivan kaikesta.
Onko se ihme? Työmarkkinat ovat täysin sirpaloituneet, vaatimukset nousseet niin opinnoista kuin töissä, infoähkyä tulee joka puolelta yms. Ennen pääsi helposti yksinkertaisiin duuneihin loppuiäksi. Nykyään se on lottovoitto.
Meillä on kyllä opinnoissa vaatimukset laskeneet. Tiedän näin olevan monella alalla. Töitä voi kyllä olla hankala saada ja infoähky on nykyään kamalaa.
Toisaalta opintoaikoja on rajattu rajusti ja nykyään et ole mitään ilman tutkintoa. Ennen pelkkä korkeakouluun pääsy takasi lähes poikkeuksetta työpaikan ja urapolun vaikka ei sitten olisi valmistunutkaan. Poikkeuksena tietysti ne lailla säädellyt alat jotka vaativat tietyn tutkintopätevyyden.
Turhaa kitinää, jos ei pää kestä opiskelua on väärällä alalla.
Opiskelu on loppupeleissä aika leppoisaa puuhaa, halutaan vaan selittää kuinka rankkaa on, snif ja nyyh.
Ja puhun kokemuksesta, useamman lapsen äitinä täysipäiväisen työn ohessa opiskelin yliopistotutkinnon tavoiteajassa, ihan ok keskiarvolla.
Ja lusmuilin tuostakin ajasta vuoden, puolitoista tekemättä mitään.
Minulle uupumus tuli sen jälkeen, kun tajusin, että menin lankaan ja tulin huijatuksi opintosuuntaan, jossa työllistyminen oli ja on epätodennäköistä. Ennen kuin päästiin sisään, väitettiin pokerinaamalla, että meidät tullaan repimään töihin, ja saamme valita työpaikkamme monesta monesta tarjokkaasta. Aika äkkiä tuli ilmi, että se on juuri päin vastoin. Minulla kävi tuuri, pääsin töihin, moni ei ole päässyt vieläkään oman alan töihin (meidän porukan valmistumisesta jo neljä vuotta). Ai niin, palkasta maalailtiin niin ikään ihania kuvia: 3000 euroa on itsestäänselvyys, moni saisi enemmänkin. Saan 2100 euroa... Harkitsen uudelleenkouluttautumista, mutta mistä sen tietäisi, mihin oikeasti kannattaisi hakea? Minulla nimenomaan oli haaveissa varma työ, mitä tämä nykyinen ei todellakaan ole.
Alue: Aihe vapaa
Itelleni kävi just näin.