Lue keskustelun säännöt.
Meri, metsä vai vuoret. Missä sielusi lepää
Kommentit (62)
Kroatian rannikkolla, Splitistä etelään on paikkoja, joissa on metsää turkoosin meren läheisyydessä ja takana ovat vuoret.
Maisemien ja ilmaston puolesta voisin asua siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnko meri vähän kapitalistinen näkemys maailmasta siinä vapaudessa?
Kapitalismisssa pärjää varmaan parhaiten narsistisen persoonallisuushäiriöiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnko meri vähän kapitalistinen näkemys maailmasta siinä vapaudessa?
Kapitalismisssa pärjää varmaan parhaiten narsistisen persoonallisuushäiriöiset.
Koska meri eii armahda. Pitää olla vain kylmän looginen ajattelija.
Metsä ehdottomasti. Ja kaunista järvimaisemaa katsellessa sielu lepää myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnko meri vähän kapitalistinen näkemys maailmasta siinä vapaudessa?
Kapitalismisssa pärjää varmaan parhaiten narsistisen persoonallisuushäiriöiset.
Koska meri eii armahda. Pitää olla vain kylmän looginen ajattelija.
Vuorta mä en ymmmärrä. Se norjalainen ibsenhän istui vuorilla ja kirjoittti siellä sen peer gyntin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnko meri vähän kapitalistinen näkemys maailmasta siinä vapaudessa?
Kapitalismisssa pärjää varmaan parhaiten narsistisen persoonallisuushäiriöiset.
Koska meri eii armahda. Pitää olla vain kylmän looginen ajattelija.
Vuorta mä en ymmmärrä. Se norjalainen ibsenhän istui vuorilla ja kirjoittti siellä sen peer gyntin.
Onnko vuori vähän niinkuin etttä mies on niinkuin lapsellinen ja leikkkisä aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Metsä on turvallinen ympäristö, jossa viihdyn todella hyvin, mutta vuorissa on jotain sieluani ylentävää.
Järvimaisemissa viihdyn ja uin paljon, mutta meri ei itseäni sykähdytä oikein ollenkaan. Kunnioitan merta, totta kai, mutta maisemallisesti se ei kiehdo enkä ole ikinä pitänyt rannalla makoilusta tai etelän kuumuudesta.
Ei varmaan missään noissa, koska pelkään merta (en ole hyvä uimaan), vuoria (pelkään korkeitapaikkoja) ja metsää (pelkään eksyväni metsään) :I
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mereen loivasti laskeva kallio. Vielä kuumana päivän auringosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnko meri vähän kapitalistinen näkemys maailmasta siinä vapaudessa?
Kapitalismisssa pärjää varmaan parhaiten narsistisen persoonallisuushäiriöiset.
Koska meri eii armahda. Pitää olla vain kylmän looginen ajattelija.
Vuoristohan noista vaihtoehdoista on se karuin. Metsästä ja merestä ihminen sentään löytää ruokaa. Vuoriston ilmasto ei anna mitään anteeksi, ja yksikin harha-askel voi kirjaimellisesti koitua kuolemaksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta varmaan puuttuu joku osa tai se on mennyt rikki, koska ei noilla ole muhun mitään vaikutusta. Siis saatan katsoa, että onpa kiva maisema. Ja siinä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Metsä. Jos voisin valita missä kuolen, istuisin viime hetkelläni nojaten selkäni vanhaan puuhun. Katselisin oksien läpi taivasta ja kuuntelisin tuulen huminaa. Mutta ei muurahaisia, kiitos.
Varmaan joku luontopolku tai puutarha olisi ihan ok
Ei mikään noista vaan sielu lepää poolilla mistä näkee hiekkarannan ja meren sitten kauempana.
Pohjois-pohjalainen peltomaisema.
Suo.
Tähtitaivas.
Meri. Kyllä kaunis järvimaisemakin kelpaa, mutta vettä pitää olla.
Metsä 🌲🪵🌿 ja etenkin Suomen luonnot.