En ymmärrä miksi lääkikseen hakiessa mitataan pelkästään luonnontieteellistä osaamista

Kommunikointi- ja kuuntelutaitoa pitäisi testata ja opettaa vielä opintojen aikanakin. Tämä tuli taas mieleen, kun jouduin käymään joku aika sitten päivystyksessä, kun koronaroketteen haittavaikutukset osoittautuivat pahoiksi. Nuori lääkäri ei esitellyt itseään. Tuli tunne, että tämä lääkäri ei edes kuunnellut, mitä sanoin ja miten kuvasin vaivojani. Jankkasi vain flunssaoireista ja ainakin puolet vastaanottoajasta puhui puhelimessa, kun jonkun hoitolaitoksen asukas tarvitsi lääkettä. Ei puhettakaan, että olisi pyytänyt anteeksi keskeytystä. No tutki sitten jollain tavoin minua ja määräsi kipulääkettä, kun normaalit käsikauppalääkkeet eivät auttaneet. Ei auttanut määrätty lääkekään! Parhaat ohjeet sain apteekista: kipugeeli ja kylmäpakkaus. 

PS En tiedä,oliko päivystäjä valmis lääkäri vai kandi. Täällä on ainakin aikaisemmin ollut viikonloppuisin kandeja päivystämässä, mutta tämä kokemukseni on keskeltä viikkoa iltapäivästä.

Vierailija kirjoitti:

Miettikää vaikka fiktiivistä hahmoa Sheldon Cooper (Rillit Huurussa sarjasta). Hän on nero fysiikassa ja muissa luonnontieteissä, ja todennäköisesti pääsisi ensi yrittämällä lääkikseen, saisi pääsykokeesta täydet pisteet. Toisaalta hän pyörtyy jos näkee verta, ei osaa yhtään asettua toisten ihmisten saappaisiin, eikä halua koskea ihmisiä ja on loputtoman itsekäs. Haluaisitko hänet lääkäriksi?

Miksi tuollainen ihminen hakeutuisi lääkäriksi?

Vierailija kirjoitti:

Miettikää vaikka fiktiivistä hahmoa Sheldon Cooper (Rillit Huurussa sarjasta). Hän on nero fysiikassa ja muissa luonnontieteissä, ja todennäköisesti pääsisi ensi yrittämällä lääkikseen, saisi pääsykokeesta täydet pisteet. Toisaalta hän pyörtyy jos näkee verta, ei osaa yhtään asettua toisten ihmisten saappaisiin, eikä halua koskea ihmisiä ja on loputtoman itsekäs. Haluaisitko hänet lääkäriksi?

Miksi Sheldon Cooperin kaltainen ihminen haluaisi edes hakeuta lääkäriksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää vaikka fiktiivistä hahmoa Sheldon Cooper (Rillit Huurussa sarjasta). Hän on nero fysiikassa ja muissa luonnontieteissä, ja todennäköisesti pääsisi ensi yrittämällä lääkikseen, saisi pääsykokeesta täydet pisteet. Toisaalta hän pyörtyy jos näkee verta, ei osaa yhtään asettua toisten ihmisten saappaisiin, eikä halua koskea ihmisiä ja on loputtoman itsekäs. Haluaisitko hänet lääkäriksi?

Miksi Sheldon Cooperin kaltainen ihminen haluaisi edes hakeuta lääkäriksi?

Miksi nyt kukakin haluaa mitäkin? Esimerkiksi statuksen, suvun painostuksen tms. Ja voihan hänkin ajatella erikoistuvansa suoraan johonkin tutkija rooliin. Siinä on vaan ainakin Suomessa se paha, että kun pitää tk-palvelu olla suoritettuna niin pakosti joutuu suoraan potilaiden kanssa tekemisiin.

Kyllä näitä "väärässä" ammatissa toimiva on ollut aikojen alusta asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää vaikka fiktiivistä hahmoa Sheldon Cooper (Rillit Huurussa sarjasta). Hän on nero fysiikassa ja muissa luonnontieteissä, ja todennäköisesti pääsisi ensi yrittämällä lääkikseen, saisi pääsykokeesta täydet pisteet. Toisaalta hän pyörtyy jos näkee verta, ei osaa yhtään asettua toisten ihmisten saappaisiin, eikä halua koskea ihmisiä ja on loputtoman itsekäs. Haluaisitko hänet lääkäriksi?

Miksi Sheldon Cooperin kaltainen ihminen haluaisi edes hakeuta lääkäriksi?

Miksi nyt kukakin haluaa mitäkin? Esimerkiksi statuksen, suvun painostuksen tms. Ja voihan hänkin ajatella erikoistuvansa suoraan johonkin tutkija rooliin. Siinä on vaan ainakin Suomessa se paha, että kun pitää tk-palvelu olla suoritettuna niin pakosti joutuu suoraan potilaiden kanssa tekemisiin.

Kyllä näitä "väärässä" ammatissa toimiva on ollut aikojen alusta asti.

Esimerkkisi oli todella kehno. Toki ihmisiä on aina hakeutunut itselleen sopimattomille aloille. Lääkärin ammatti on yksi niistä, jotka kulkivat suvussa.

Samoin pappi. Mutta jos on läpäissyt tentit ja saanut diplomin, ei voi väittää, ettei olisi teoriassa pätevä ammattiinsa.

Taidot kehittyvät vuosien mittaan. Moni suuntautuukin sitten sellaiselle erikoisalalle, joka sopii paremmin itselle.

Lääkärin pitää pystyä kuuntelemaan potilaita ja osoittamaan peruskohteliaisuutta, mutta empatia on kyllä ihan turha taito siinä ammatissa.

Jokainen lääkäri on ihminen, ja jokainen ihminen tekee virheitä. Empaattinen lääkäri luhistuu virheidensä alle. En minä halua että lääkärini alkoholisoituu hintana siitä, että hän välittää minusta.

T. Se, joka ottaisi aivokirurgikseen psykopaatin.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin pitää pystyä kuuntelemaan potilaita ja osoittamaan peruskohteliaisuutta, mutta empatia on kyllä ihan turha taito siinä ammatissa.

Jokainen lääkäri on ihminen, ja jokainen ihminen tekee virheitä. Empaattinen lääkäri luhistuu virheidensä alle. En minä halua että lääkärini alkoholisoituu hintana siitä, että hän välittää minusta.

T. Se, joka ottaisi aivokirurgikseen psykopaatin.

Joo joo, olet tosi cool ja edgy. Tajuttiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin pitää pystyä kuuntelemaan potilaita ja osoittamaan peruskohteliaisuutta, mutta empatia on kyllä ihan turha taito siinä ammatissa.

Jokainen lääkäri on ihminen, ja jokainen ihminen tekee virheitä. Empaattinen lääkäri luhistuu virheidensä alle. En minä halua että lääkärini alkoholisoituu hintana siitä, että hän välittää minusta.

T. Se, joka ottaisi aivokirurgikseen psykopaatin.

Joo joo, olet tosi cool ja edgy. Tajuttiin

En ole yhtään cool enkä edgy. Mutta en halua että tuntemattomille tulee tunnekuormaa vuokseni.

Myöskään poliisien tai pelastajien ei tarvitse olla empaattisia, riittää että ovat paikalla hädän tullen ja ovat asiallisia.

Oikein hyvä pointti. Ja sellaose tbimb ot jotka preppaa iskän ja äiskän rahoilla preppauskursseilla jot just ja just pääsee sisään. Ko on niin mageeta olla lääääkäri ja saada paljon hunajaa. Yäks näitä nykylääkäreit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki vastaajat tuntuvat ajattelevan että luonnontieteiden osaaminen ja empatiakyky jotenkin sulkisivat toisensa pois?

Koska aina riittää näitä ihmettelijöitä, jotka mielestään olisivat paljon parempia lääkäreitä kuin olemassa olevat lääkärit, vaikka ovat pyrkineet viisi kertaa lääkikseen pääsemättä.

Ainakaan minä en haluaisi suurin surminkaan lekurille, jolle on aikanaan kestänyt viisi vuotta pyrkiä opiskelemaan. Diagnoosin tekoon näillä empatian ihmeillä kun menee todennäköisesti niin kauan, että potilas ehtii kuolla.

Tässähän ei ollut kyse siitä kuinka monta kertaa joku on hakenut ja onko päässyt vai ei, vedit tuon ihan hatusta.  Luetun ymmärtämisessä ongelmia?

Olen eri, mutta juuri siitähän tässä on kyse. Halutaan, että osa nykyisillä kriteereillä sisäänpääsevistä ei pääsisi sisään vaan tilalle otettaisiin muita hakijoita. Ts. niitä, joiden osaaminen ei nykyvaatimuksilla riitä sisäänpääsyyn.

Nykylääketiede on kemiallosta diipadaapaa, jolla laitetaan omat hormonit ja puolustusjärjestelmät sekaisin. Niin kauam kum ei pillerin pilleriä, allekirjoittanut oli terve kuin pukki.

Lääketeollisuuden ideana on sairastuttaa ihmiset jq pitää heidät sairaina. Lääkärit vat vain kauppamiehiä yhtiöille. Joilta pokkaavat ylisuuret palkkiot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua miten yhtälöiden ratkaiseminen auttaa siinä että pitää opetella ulkoa eri taudinkuvauksia.

Matematiikka vaatii loogista ajattelu-ja päättelykykyä. Toivottavasti lääkäri pystyy diagnoosiaan tehdessään samaan.

Matemaattinen päättely on eri asia kuin se päättely jolla diagnoosia tehdään.

Minä väitän, että monella kirurgilla on lieviä psykopaatin piirteitä eli empatia ei ole rakentunut aivan samalla tavalla kuin keskimääräisellä ihmisellä. Toisaalta, väitän ettei keskimääräisestä ihmisestä ole psyykkisten ominaisuuksiensa puolesta kirurgiksi. Jos rankataan kirurgian aloilta pois kaikki vähänkään epätavallisen psyyken omaavat ja korvataan superempaattisilla maailmanhalaajilla, niin minä en ainakaan osaa sanoa mikä on lopputulos. Onko meillä kasa kirurgeja, joiden pää ei kestä tehdä paineessa rankkoja päätöksiä? Vai löytyykö ihmisiä, joilla on sekä vahva empatia, taito pitää pää kylmänä vaikka ihmishenki on vaakalaudalla, eikä tunnu edes missään viiltää ihminen auki ja operoida suolenpätkiä? Ja jos löytyy, niin miten paljon näitä superihmisiä on, ja miksi he eivät jo nyt ole kirurgin työssä nykyisten kirurgien tilalla - eikö työ kiinnosta, vai eikä älyllinen kapasiteetti kuitenkaan riitä?

Ei minulla ole näihin kysymyksiin vastauksia, kunhan pohdin.

Lääkärit tarvitsevat itseäänkin kohtaan empatiaa. Minusta ei olisi lääkäriksi, potilaita joutuu monissa tk:issa tekemään sarjatyönä lyhyessä ajassa eikä todellakaan ole aikaa ylimääräisiin lässynlässytyksiin. Myös mitä enemmän kohtaa ihmisiä, sitä enemmän tarvitaan parkkiintunutta nahkaa kun kuulee taas kerran stereotyyppisiä saikunkinuajia tai muita hankaluuksia joita pitäisi kohdella asiallisesti vaikka päässä tekisi mieli määrätä eutanasialääkkeet.

Tällä hetkellä lääkäreiksi otetaan ne, keillä on vahvin laskurutiini. Silti välillä lääkärit laskevat väärin, koska hekin ovat ihmisiä.

Täällä vaadittiin erään traagisen tarinan kohdalla, että laskuvirheen tehneen lääkärin olisi pitänyt lopettaa työnteko loppuiäkseen, ja oltiin suorastaan pöyristyneitä siitä, että hän edelleen käytti kallista koulutustaan työntekoon.

Jos haluamme lääkärikuntaan enemmän empatiaa laskurutiinin kustannuksella, pitäisikö meillä olla myös enemmän empatiaa vakavia virheitä tehneitä lääkäreitä kohtaan?

Niin, ja komppaan edellistä: itse harkitsin lääkärin ammattia mutta luovuin juuri edellä olevien kaltaisten mietteiden vuoksi.

Mun mielestä lääkikseen pitäisi olla soveltuvuuskoe, ellei se seikka olisi hankaloittamassa asiaa, että joillain erikoisaloilla persoonallisuudella ei ole merkitystä, esim patologia ja tieteellinen tutkimus.

Tämä on erinomainen ehdotus.

Lääkäreiden ihmissuhdetaidot ovat aivan onnettomia.

Opettakaa sitä potilaan kohtaamista enemmän lääkiksessä.