Minulla on epätavallinen fetissi, kannattaako kumppanille kertoa?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on fetissi, jota naiseni ei voi toteuttaa. 

Ja voin kertoa, että siitä kertominen ei todellakaan parantanut seksielämää, vaan ennemminkin siitä tuli semmoinen jokapäiväinen naljailun aihe: "Ai niin sä haaveilit vain semmoisesta".

Todella ikävää. 

Tämäkin kokemus kertoo, että seksistä kannattaisi puhua jo hyvin aikaisessa vaiheessa suhdetta, että fetissien paljastumista tai kertomista ei tarvitse jännittää sen vuoksi mitä toinen niistä ajattelee.

Naljailu ei ole hyväksyttävää, mutta fetissi voi vaikuttaa suhteeseen kielteisesti, jos fetissi inhottaa puolisoa. Itselleni sellainen olisi vaikkapa, jos mies haluaisi pukeutua naiseksi. Se on seksuaalisessa mielessä puistattavaa, vaikka ei olekaan mitään sitä vastaan, että joku muu tekee sellaista. Se vain veisi halut, pelkkä ajatuskin, joten voisi olla jopa este suhteen jatkolle - fetissihän on hyvin voimakas, joten sitä halutaan toteuttaa joka tapauksessa. Siksi olisi hyvä kertoa jo alussa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos et kerro, voi olla että jäät paitsi monesta myönteisestä kokemuksesta. Lisäksi salaisuus sisälläsi kasvaa ja vaivaa koko ajan jatkossa. Anna mennä vaan. Mutta ei kannata heti ehdottaa mitään juttuja hänen kanssaan, vaan antaa hänen rauhassa mutustella ko tietoa...

Seurustelin pitkään miehen kanssa, jolla oli tosi vahva fetissi, jonka hän kertoi kun olimme vähän paremmin tutustuneet. Minä olin ok asian kanssa ja itse asiassa tykkäsinkin siitä. Ajan kanssa minulle tuli kuitenkin sellainen olo, että hän oli kanssani vain saadakseen toteuttaa sitä fetissiään. Eli koin olevani väline. Tämä tunne vaivasi tosi paljon ja lopulta erosimme. Jotenkin tuntui, että se fetissi oli hänellä loppupeleissä _koko ajan_ mielessä, ja minä olin hänelle tärkeä sen toteuttamisen vuoksi. Tämä nyt ei liity tuohon kysymykseesi mitenkään, mutta voi olla hyvä tiedostaa, että tällainen riski on olemassa.

Riski siitä, että vaimo sekoaa, ja ottaa eron. Fetissiähän voi toteuttaa muidenkin kanssa, vaikka ammattilaistenkin. Ei siihen vaimoa tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fetissit eivät ole hyviä. Kannattaa keskittyä enemmän seksiin ja antautua kunnolla seksiin fetissien tilalle. Minullakin oli fetissi mutta en ole enää sen parissa.

Riippuu varmaan fetissistä ja siitä miten sitä toteutetaan.

Onko elämä ja suhde pelkkää miehen kiihottamista? Tuollaiseen en lähtisi.

Enkä mihinkään mikä vahingoittaisi terveyttä, esim läskifetissi. Tai joku syöttämisjuttu. Se olisi ok että välillä söisin jotain miehen mieliksi muttei niin että koko ajan tungettaisiin suuhun leivoksia.

Voisin pitää miehen toivomia vaatteita/asusteita mutten haluaisi kulkea niissä koko ajan.

Suostuisin johonkin pissajuttuunkin jos se tapahtuisi suihkussa eikä siihen liittyisi minun suuni mitenkään. Haluaisin silti käydä usein suihkussa rauhassa ettei se menisi siihen että mies änkeäisi joka suihkureissulle mukaan.

Fetissejä on varmasti mitä ihmeellisempiä ja uskon että useammalle ne ovat ihan ok jos ne ei tosiaan vaaranna terveyttä, nolaa (esim. kulkea talutushihnassa, varsinkaan julkisesti) tai liity jonkin ällöttävän asian syömiseen jonka se jonka fetissi se ei ole joutuu sen tekemään.

Ei tietenkään ole mutta tarviihan jotain kiihoketta olla miehen aktivoimiseen.

Tarkoitin juurikin sitä että jollain se fetissi menee kaiken edelle.

Johan tuolla yksi vastaaja kirjoitti että erosi kun tuli fiilis että suhde oli pelkkää miehen fetissin toteuttamista.

Okei tää nyt on elokuva mutta fifty shades of gray on hyvä esimerkki siitä.

Kaikki oli pelkkää miehen kiihottamista ja koko ajan piti olla valmiudessa tyyydyttämään miehen halut.

Tuo on bestseller kirja, koska NAISET rakastavat sitä. Ei kirja eikä elokuva ole miehille suunnattu, eikä miehet niitä lue tai katso. Se on silkkaa pornoa naisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on fetissi, jota naiseni ei voi toteuttaa. 

Ja voin kertoa, että siitä kertominen ei todellakaan parantanut seksielämää, vaan ennemminkin siitä tuli semmoinen jokapäiväinen naljailun aihe: "Ai niin sä haaveilit vain semmoisesta".

Todella ikävää. 

Tämäkin kokemus kertoo, että seksistä kannattaisi puhua jo hyvin aikaisessa vaiheessa suhdetta, että fetissien paljastumista tai kertomista ei tarvitse jännittää sen vuoksi mitä toinen niistä ajattelee.

Naljailu ei ole hyväksyttävää, mutta fetissi voi vaikuttaa suhteeseen kielteisesti, jos fetissi inhottaa puolisoa. Itselleni sellainen olisi vaikkapa, jos mies haluaisi pukeutua naiseksi. Se on seksuaalisessa mielessä puistattavaa, vaikka ei olekaan mitään sitä vastaan, että joku muu tekee sellaista. Se vain veisi halut, pelkkä ajatuskin, joten voisi olla jopa este suhteen jatkolle - fetissihän on hyvin voimakas, joten sitä halutaan toteuttaa joka tapauksessa. Siksi olisi hyvä kertoa jo alussa. 

Fetissit herättää häpeää, siksi niistä on vaikea puhua suhteen alussa.

Eiköhän lähes kaikilla meillä ole jonkinlainen fetissi tai mieltymys, joka tuottaa seksuaalista mielihyvää. Hyvähän niistä on jutelle parisuhteessa, pitäisi olla niin hyvä luottamus että toiselle voi kertoa omia toiveitaan vapaasti - ei asia sitten on haluaako toinen niihin suostua.

Minun mieheni kiihottuu jaloista, varpaista, stay-up sukkiin verhotuista sääristä. Silloin tällöin hänen(kin) mielikseen pukeudun sellaisiin ja hän hipelöi jalkojani itseään tyydyttäen. Minua kiihottaa nähdä, miten kovasti hän siitä kiihottuu ja nautin kun hän saa mielihyvää minua koskettaessaan. Usein johtaa seksiin, mutta välillä hän laukeaa siihen jaloillenikin. En pidä tätä omituisena ja on minulla omat juttunikin

Minun mielestä kannattaa, koska en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka reagoi kovin negatiivisesti minun fantasioihin ja toiveisiin. Se olisi minun mielestä huono suhde, ja olisin mielummin yksin. En siis sano, että kumppanin olisi pakko jokaista fantasiaani toteuttaa, mutta nk GGG, Good, Giving, Game, täytyy olla. Kuten minäkin olen. Muuten on pahemmanlaatuinen asennevika.

Kannattaa kertoa. Itse kerroin omani vaimolle, vaikka kesti kauan ennen kuin uskalsin. Ensinnäkin tuntuu paremmalta, kun vaimo tietää kaikki mieltymykseni, enkä salaa mitään. Toisekseen pääsin toteuttamaan fetissiäni (pissaleikkejä), joka ei vaimoa ihmeemmin kiihota, mutta ei ole myöskään vastenmielinen, joten sitä voidaan joskus tehdä minun mielikseni. Ja jos ei käy näin hyvin, niin kai sitten vain käy niin, että ei toteuteta, koska kaikkia kumppanin toiveita ei tietysti ole pakko toteuttaa, jos on itselle vastenmielistä. Jos jonkun kumppani fetissin kertomisen takia naljailee tai jopa uhkaa erota, niin sitten lienee jotain pielessä itse suhteessa. Harmittomiahan nämä kuitenkin ovat ja minusta omalle kumppanille pitää voida ja kannattaa kertoa.

Ei se ainakaan toteudu jos et ota asiaa puheeksi. Itse otin sen että haluaisin että tyttöystävä pukeutuisi seksikkäästi tai suorastaan pornahtavasti, eli stay-uppeihin avo rintsikoihinntai latexiin ja saisin kiinnittää hänet sänkyyn, tuoliin tai pöytään niinnettä hän olisi pitkään täysin hyväksikäytettavissäni. No hänpä innostui aiheesta ja kertoi että on aina haaveillut vastaavasta. No nyt on toteuteltu toistemme seksifantasioita 5 vuotta.

Tuskin olisi kumpikaan koskaan saanut toteuttaa omaans ellei olisi otettu puheeksi. Aloitin siis keskustelun että mikä olisi seksifantasia minkä ehkä joskus haluaisi toteuttaa. Hän pyysi että kertoisin ensin omani.

Voihan keskustelun aloittaa hieman lievimmällä seksifantasialla esim että olisi kiva kokeilla miltä tuntuu harrastaa seksiä silmät peitettynä. Ja pyytää sitten toista kertomaan omansa jne...

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin pitää muumikuvioisia kumisaappaita jalassa seksin aikana 😞

M34

Ihanaa! Kumisaapas typy ilmoittautuu myös. Tykkään pitää niitä ja nuolla niitä. Et ole yksin.

ukm48 kirjoitti:

Itse haluisin imeä tissiä vauvana plugi pepussani.. ehkä "joutua" joskus myös vaippaan. Joskus vihjasin aiheesta vaimolleni... hän nauroi paskaisesti. Ei ole sen jälkeen tullut tarvetta avautua :(

Alapeukku vaimolle. Sinulle❤️

Tää fetissihomma osuu pahasti naisen "tahdon olla erityinen" -syndroomaan. Eli jos miestä kiihottaa eniten vaikka, että naisella on seksin aikana korkkarit jalassa, niin nainen alkaa helposti kokea, että kuka tahansa, jolla on korkkarit seksin aikana, kelpaa miehelle. Ongelma tulee, jos nainen alkaa vierastaa ajatusta (fetissiä). Oikeastihan tuo fetissi voi olla parisuhteen "välissä" hiertämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fetissit eivät ole hyviä. Kannattaa keskittyä enemmän seksiin ja antautua kunnolla seksiin fetissien tilalle. Minullakin oli fetissi mutta en ole enää sen parissa.

Riippuu varmaan fetissistä ja siitä miten sitä toteutetaan.

Onko elämä ja suhde pelkkää miehen kiihottamista? Tuollaiseen en lähtisi.

Enkä mihinkään mikä vahingoittaisi terveyttä, esim läskifetissi. Tai joku syöttämisjuttu. Se olisi ok että välillä söisin jotain miehen mieliksi muttei niin että koko ajan tungettaisiin suuhun leivoksia.

Voisin pitää miehen toivomia vaatteita/asusteita mutten haluaisi kulkea niissä koko ajan.

Suostuisin johonkin pissajuttuunkin jos se tapahtuisi suihkussa eikä siihen liittyisi minun suuni mitenkään. Haluaisin silti käydä usein suihkussa rauhassa ettei se menisi siihen että mies änkeäisi joka suihkureissulle mukaan.

Fetissejä on varmasti mitä ihmeellisempiä ja uskon että useammalle ne ovat ihan ok jos ne ei tosiaan vaaranna terveyttä, nolaa (esim. kulkea talutushihnassa, varsinkaan julkisesti) tai liity jonkin ällöttävän asian syömiseen jonka se jonka fetissi se ei ole joutuu sen tekemään.

Ei tietenkään ole mutta tarviihan jotain kiihoketta olla miehen aktivoimiseen.

Tarkoitin juurikin sitä että jollain se fetissi menee kaiken edelle.

Johan tuolla yksi vastaaja kirjoitti että erosi kun tuli fiilis että suhde oli pelkkää miehen fetissin toteuttamista.

Okei tää nyt on elokuva mutta fifty shades of gray on hyvä esimerkki siitä.

Kaikki oli pelkkää miehen kiihottamista ja koko ajan piti olla valmiudessa tyyydyttämään miehen halut.

Tuo on bestseller kirja, koska NAISET rakastavat sitä. Ei kirja eikä elokuva ole miehille suunnattu, eikä miehet niitä lue tai katso. Se on silkkaa pornoa naisille.

Eiköhän tuossa se naisen porno ole tuossa ylivertaisin resurssein varustetussa miehessä, joka vie eikä vikise. Tuskin niillä sitomisilla tuossa on monillekaan kiihottavaa merkitystä. Alfauros on naisen pornonnälkään sama kuin megahottis miehelle. Ihan sama mitä se megabeibe hommailee, jos antaa miehelle, johon katsoja mies voi samaistua jollain tasolla. Siksihän miehille suunnatussa pornossa miehet ovat, talkkareita, taksikuskeja, ruokalähettejä tms. eli uskotellaan että megabeibe syttyy alemman statuksen miehestä, kunhan riittävän juhlava meisseli töjöttää.

Itselläni on fetissi kertakäyttökäsineisiin, etenkin vinyylisiin näyttää ihanilta naisen käsissä. Saisipa joskus kunnon hoidon. 

Haluaisin laittaa vaimolleni (tai jollekn toiselle naiselle) käsiraudat ja hinata kädet ylös purjeveneeni spinaakkerin nostimella ja piiskata kiinnitysköysillä. Mieluiten jossain luonnonsatamassa, ei esim. Nauvon satamassa heinäkuisena sunnuntaina. Vene on tässä se fetissi. Vaimon jo sain suostumaan seksiin veneessä, mutta olkoon loppu yllätyksenä.

Mä olin eksälleni täysin yhdentekevä seksuaalisesti, ellen pukenut päälleni hänen fetissin mukaisesti. Totesin hänelle kerran, että meillä ei taida olla seksiä ikinä, ellen niin pukeudu. Hän sanoi että olet varmaan oikeassa. En vaan kestänyt sitä, etten tullut halutuksi omana itsenäni, vaikka siitä ei kuulemma ollut kysymys. No siltä se kuitenkin tuntui. 

Olen vähän ujo ja arka. En käytä alkoholia. Oma fantasia olisi "olla umpihumalainen nainen" jota mies käyttää hyväkseen. Jotain alkoholia voisi pirskotella vaatteille. Ongelma on siinä, ettei ole poikakaveria. Ja vieraalle ihmiselle ei uskalla ehdottaa, ettei tule väärinkäsitystä. En halua tulla pahoinpidellyksi ja oikeasti raiskatuksi.

Tunnet ehkä puolisosi paremmin kuin me ja näinollen tiedät mitä ja miten ja minkälaisia asioita hänelle voi esittää. Oma näkökulmani olisi pari kertaa jutella vähän asioiden ympäriltä ja tunnustella hänen mieltään niistä ja jos olo tuntuu varmemmalta hänen positiiviseen suhtautumiseen, kysyisin että mitäs mieltä jos joskus/nyt tehtäisiin näin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et kerro, voi olla että jäät paitsi monesta myönteisestä kokemuksesta. Lisäksi salaisuus sisälläsi kasvaa ja vaivaa koko ajan jatkossa. Anna mennä vaan. Mutta ei kannata heti ehdottaa mitään juttuja hänen kanssaan, vaan antaa hänen rauhassa mutustella ko tietoa...

Seurustelin pitkään miehen kanssa, jolla oli tosi vahva fetissi, jonka hän kertoi kun olimme vähän paremmin tutustuneet. Minä olin ok asian kanssa ja itse asiassa tykkäsinkin siitä. Ajan kanssa minulle tuli kuitenkin sellainen olo, että hän oli kanssani vain saadakseen toteuttaa sitä fetissiään. Eli koin olevani väline. Tämä tunne vaivasi tosi paljon ja lopulta erosimme. Jotenkin tuntui, että se fetissi oli hänellä loppupeleissä _koko ajan_ mielessä, ja minä olin hänelle tärkeä sen toteuttamisen vuoksi. Tämä nyt ei liity tuohon kysymykseesi mitenkään, mutta voi olla hyvä tiedostaa, että tällainen riski on olemass

Riski siitä, että vaimo sekoaa, ja ottaa eron. Fetissiähän voi toteuttaa muidenkin kanssa, vaikka ammattilaistenkin. Ei siihen vaimoa tarvita.

Miksi sitä eroa tarvitsee pelätä, jos suhde on niin huono ettei siinä voi omana itsenään olla? Ihme läheisriippuvaisuutta.

Mulla on sidonta fetissi eli tykkään sitoa naisen pantavaksi, vibrattavaksi ja dildotettavaksi. Tämän kun kerroin tyttöystävälle niin ei mennyt tuntiakaan kun oli tilattu sänkykahleet, suupalli ja kaulapanta. Oli ihan pähkinöissä ideasta että sitoisin hänet tuoliin tai sänkyyn kiinni kiusattavaksi. Harmittaa todella ettei tullut puheeksi jo aiemmin. Oltiin yli vuosi jo oltu yhdessä,meli suurin seksikiihko oli jo ohi, mutta saihan tästä sitä sitten lisää. 

Nykyään hän on oikeinkin kiva sub vaimo ja lelu arsenaalia on kertynyt valtavasti lisää. Eli avatkaa suunne tai viekää fetissinne hautaan.

Fetissi ja fantasia ovat eri asioita.