Entinen talonmies-siivooja valmistui lukiosta 47-vuotiaana ja lääkäriksi 53-vuotiaana

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että näitä on todella pieni osuus. Hieno saavutus kieltämättä, mutta näissä olisi hyvä olla aina realismia mukana. Tässäkin on tietyt speksit eli (vain) yksi lapsi joka aikuistumisen kynnyksellä. Ei miestä. Ei velkaa joten mahdollista opiskella, en osaa sanoa pystyykö lääkiksen ohessa työskentelemään täysipäiväisesti vai onko eletty tukien avulla. Eli ei vastuita joten iso elämänmuutos on mahdollinen ja suhteellisen helppo kun aikaa on vaikka muille jakaa.

No näkyi sillä kuvituskommentit mukaan mies olevan kun tarkemmin katsoin, no sittenhän se on ollut vielä helpompaa kun mies elättää opiskelun ajan. Toivotaan ettei tule ero kun rouva valmistuu unelma-ammattiinsa. Ei olisi ensimmäinen kerta.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse n. 50-vuotias ja minulla on opinto-oikeus lääkikseen. Leikittelin joku aika sitten ajatuksella, että pitäisiköhän lähteä opiskelemaan tuonne. Yksi vanha kaverini on nykyisin ylilääkäri ja kyselin häneltä mielipidettä että kannattaisikohan, niin hän ei kyllä pahemmin kannustanut lähtemään... Kyllä se työmäärä vain olisi kuulemma niin suuri kaiken kaikkiaan ennen kuin oikeasti saavuttanut ammatillisen kompetenssin että 50 on jo liikaa. 40-vuotiaana ehkä vielä saattaisi kannattaa jos kiinnostaa tosi paljon.

Mutta ehkä jotkut ovat tosi nopeita oppimaan ja virtaa riittää muutenkin ja heille voi onnistua vähän myöhemminkin.

No, se on sun kaverin mielipide. Jos sulla on oikeasti halu ja motivaatio, niin silloin ei muiden mielipiteillä ole mitään väliä.

Itse en ole kovin korkeasti koulutettu, mutta nykyisin johtotehtävissä. Jos olisin kaveriani kuunnellut, olisin aika todennäköisesti työtön. Olen itse suhtautunut erilaisiin työtehtäviin avoimin mielin enkä "se on ihan paskaa duunia" mentaliteetilla, niin tässä sitä porskutellaan ja on edetty uralla vastuullisempaan koko ajan, eikä ole tarvinnut työttömänä olla.

Korkeasti koulutettu duuneja arvottava kaveri on ollut vuosia työttömänä kun pitäisi päälliköksi heti päästä ja alalle josta ei ole mitään työkokemusta. Edetä voi niin monella tavalla, jokainen toki omien arvojensa mukaan, ei siinä mitään, mutta suosittelen ettei ajateltaisi liian suppeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että näitä on todella pieni osuus. Hieno saavutus kieltämättä, mutta näissä olisi hyvä olla aina realismia mukana. Tässäkin on tietyt speksit eli (vain) yksi lapsi joka aikuistumisen kynnyksellä. Ei miestä. Ei velkaa joten mahdollista opiskella, en osaa sanoa pystyykö lääkiksen ohessa työskentelemään täysipäiväisesti vai onko eletty tukien avulla. Eli ei vastuita joten iso elämänmuutos on mahdollinen ja suhteellisen helppo kun aikaa on vaikka muille jakaa.

No näkyi sillä kuvituskommentit mukaan mies olevan kun tarkemmin katsoin, no sittenhän se on ollut vielä helpompaa kun mies elättää opiskelun ajan. Toivotaan ettei tule ero kun rouva valmistuu unelma-ammattiinsa. Ei olisi ensimmäinen kerta.

Positiivista päivän jatkoa vaan sullekin.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että näitä on todella pieni osuus. Hieno saavutus kieltämättä, mutta näissä olisi hyvä olla aina realismia mukana. Tässäkin on tietyt speksit eli (vain) yksi lapsi joka aikuistumisen kynnyksellä. Ei miestä. Ei velkaa joten mahdollista opiskella, en osaa sanoa pystyykö lääkiksen ohessa työskentelemään täysipäiväisesti vai onko eletty tukien avulla. Eli ei vastuita joten iso elämänmuutos on mahdollinen ja suhteellisen helppo kun aikaa on vaikka muille jakaa.

Eihän tuossa iässä mitään velkaa enää pidäkkään olla. Velkahan otetaan kun ensimmäinen asunto ostetaan eli 18 vuotiaana.

Lapset on yleensä jo aikuisia tuossa iässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieno!

Minusta on hineoa että joku viitsii ja jaksaa vielä keski-ikäisenä opiskella kokonaan uuden alan.

Eikä edes minkä tahansa alan! Lääkis on jo aivan mahtava suoritus. On kyllä tahdonvoimainen ihminen! Mikähän hänen aiemman alisuoriutumisen taustalla on ollut?

Mikä "alisuoriutuminen"?

Jos se tykkäsi olla talonmies-siivooja?

Tiedätkö että monissa älykkyysteissäkin huipputuloksia ovat saaneet ihmiset, joilla ei ole juuri mitään koulutusta.

Hyviä pointteja. Olen itsekin useamman laudaturin ylioppilas ja menin lukiosta suoraan yliopistoon alalle, jolle on kova tunku. Mulla oli silloin tavoitteet korkealla. Jouduin kuitenkin opiskeluaikoinani vakavaan onnettomuuteen, jossa miesystäväni kuoli ja kävin itsekin lähellä kuolemaa. Se pisti arvomaailmani uusiksi ja päätin pitää taukoa opinnoista, joiden mielekkyys ja merkityksellisyys oli kadonnut. Päädyin tekemään töitä, joihin ei vaadita edes ammatillista koulutusta, ja sille tielle jäin. Olen viihtynyt perusduunarina oikein hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että näitä on todella pieni osuus. Hieno saavutus kieltämättä, mutta näissä olisi hyvä olla aina realismia mukana. Tässäkin on tietyt speksit eli (vain) yksi lapsi joka aikuistumisen kynnyksellä. Ei miestä. Ei velkaa joten mahdollista opiskella, en osaa sanoa pystyykö lääkiksen ohessa työskentelemään täysipäiväisesti vai onko eletty tukien avulla. Eli ei vastuita joten iso elämänmuutos on mahdollinen ja suhteellisen helppo kun aikaa on vaikka muille jakaa.

Lääkiksessä opiskelevat pääsee kandivaiheen jälkeen kesätöihin, joissa tienaa suht mukavasti. 

Kun luin kirjoituksen, ilon kyyneleet nousi silmiin. Niin rohkeaa ja sisukasta. Parasta on, että hän kuunteli itseään, eikä antanut ennakkoluulojen musertaa.

Vallalla on ollut pitkään ikärasismi ja hokema, kuinka vaikeaa viisikymppisellä on päästä sinne ja tänne, että viisikymppisenä pitää luovuttaa.

Kuitenkin samaan aikaan hallitus nostaa eläke- ikää, niin mikä ettei ihminen lähtisi vanhempanakin tavoittelemaan työllistävää ammattia. Jos siihen vain on taloudelliset resurssit, siitähän se monella on kiinni.

Tuo on minusta perseestä, että vanhalla ylioppilastodistuksella voi pyyhkiä persettä, samoin kuin vanhentuneilla ammattikoulu- tai ammattikorkeakouluopinnoilla, jotka ovat jääneet kesken. Onko yhteiskunnalla siihen varaa, että sen myötä syrjäytyy ihmisiä pois työelämästä ? Vaikka aika muuttuu, ei se tieto NIIN paljon muutu ja se taito oppia uutta sitten työelämässä. Se, että olet joskus käynyt koulua ja samoja opintosisältöjä saanut suoritetuksi osoittaa sinusta vain sen, että osaat oppia. Suomalainen yhteiskunta tuijottaa ihan sokeana VALMISTUMISPAPERIIN. Monenlaiset asiat saattavat estää lopullisen valmistumisen, ja on epäinhimillistä saattaa opiskelija siihen tilanteeseen, että hänen vanhoilla opinnoillaan voi pyyhkiä persettä. Työelämässäolo on se lopullinen korkeakoulu, joka käydään. SE VALMISTUMISPAPERI on vaan se avain , millä sinne päästään.

Siinäpä teille BUDJETTIRIIHEEN MIETITTÄVÄÄ ; PYKÄLÄ, ETTÄ OPINNOT EIVÄT VANHENE KOSKAAN. Se, jos mikä olisi sivistysvaltiollinen teko, työllisyyspoliittinen terve ratkaisu, nyt kun ulkomailtakin työvoimaa tänne aletaan roudata ja osatyökykyisiä ( onko niissäkin näitä vanhentuneiden opintojen uhreja ? ) työmarkkinoille patistamaan. Ja lisäkysymys:

SAAKO NYT SELLAINEN, JONKA LUKIO- OPINNOT JA  LUKION PÄÄSTÖTODISTUS OVAT VANHENTUNEET HAKEA UUDESTAAN LUKIOON LUKIO- OPINNOT SUORITTAMAAN  eli päivittämään itsensä ?

Tällaisia tarinoita tarvitaan lisää. Työkkärin virkailijoiden pitää syyllistää ja häpäistä työttömiä niin, että nämä suostuvat toteuttamaan potentiaalinsa.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse n. 50-vuotias ja minulla on opinto-oikeus lääkikseen. Leikittelin joku aika sitten ajatuksella, että pitäisiköhän lähteä opiskelemaan tuonne. Yksi vanha kaverini on nykyisin ylilääkäri ja kyselin häneltä mielipidettä että kannattaisikohan, niin hän ei kyllä pahemmin kannustanut lähtemään... Kyllä se työmäärä vain olisi kuulemma niin suuri kaiken kaikkiaan ennen kuin oikeasti saavuttanut ammatillisen kompetenssin että 50 on jo liikaa. 40-vuotiaana ehkä vielä saattaisi kannattaa jos kiinnostaa tosi paljon.

Mutta ehkä jotkut ovat tosi nopeita oppimaan ja virtaa riittää muutenkin ja heille voi onnistua vähän myöhemminkin.

Juu samoilla linjoilla. Näin nelikymppisenä suunnitelmani on eläköityä 10v. kuluessa. Työmäärä on tod. suuri ja ihmisten asenne myös erilainen nykyään (ei kaikilla, mutta joillakin on niin hostiili asenne että menee työnteosta itsellä motivaatio). Teen siis nuoremmille tilaa melko piakkoinkin tässä, ja suunnitelmiin 50v. iän jälkeen ei työnteko enää kuulu.

Joo, ja sitten vielä se , että miten yhteiskunnalla on oikeasti varaa nollata opintoja vanhentuneeksi, esim. lukio- opintoja. Kun nyt hallituksen painopistekin on koulutuksessa ja syrjätymisen ehkäisyssä. Sitten vielä siinäkin, että miten saamme ihmiset nopeasti työelämään. Ei ainakaan sillä , että opintoja nollautetaan ja ihminen joutuu hakemaan taas uudelleen opiskelemaan ammattia.

Opintojen loppuun saattamiseen vaikuttaa moni asia. Moni ihminen on jäänyt työttömäksi pyörimään kun ei ole ollut sitä valmistumispaperia, millä töihin päästä. Moni fiksukin, mutta rahaton ihminen. Opintoetujakin saa vain tiettyyn pisteeseen asti.

Vääriä valintoja, muuttuvia elämäntilanteita, tuen puutetta, näköalattomuutta. Yhteiskunta kiittää opiskelijaa vanhentamalla hänen opintonsa. Kuka enää uskaltaa opiskella.

Kun opiskelee, pitää olla varma reitistään ja jaksamisestaan. Koska yhteiskunta on julma ja se tahtoo sen valmistumispaperin.

Ei oppi ojaan kaada, vai kaataako. ?

Artikkelin lääkärisankarinaisesta sanoisin sen, että hän teki juuri oikein. Silloin kun tiesi miksi aikoo, meni lukioon. Opiskeli motivoituneena ja ahkerasti tietäen päämääränsä.

Ei niinkuin opintovelvollinen nuori, menin lukioon kun johonkin piti mennä. Valmistuin huonoin paperein, en päässyt opiskelemaan sinne minne halusin, ja minne olisi kannattanut. Alisuoriuduin, lopulta päädyin työttömäksi pummiksi.

Oisko vaatimattomista oloista ettei ole kotona kannustettu aikoinaan lukioon. Kirjoitti vielä 5 laudaturia mm. 

Terveiset hallitukselle ! kirjoitti:

SAAKO NYT SELLAINEN, JONKA LUKIO- OPINNOT JA  LUKION PÄÄSTÖTODISTUS OVAT VANHENTUNEET HAKEA UUDESTAAN LUKIOON LUKIO- OPINNOT SUORITTAMAAN  eli päivittämään itsensä ?

Lukion päästötodistus ei vanhene. 

Aikuislukion kurssit on avoimia kaikille halukkaille, joten sinne voi mennä päivittämään osaamistaan ja korottamaan arvosanojaan. 

Jonkun on oltava tässä se realisti, joten otan ilonpilaajan roolin. 

Juuri millään muulla alalla kuin terveydenhuollossa (sis. hoitajat, lääkärit ja kaikki muut) tuo ei sitten onnistuisikaan. Koska ei yli 50-vuotiasta noviisia ikävä kyllä juuri mihinkään palkata. Terveydenhuollossa vain on niin pirullinen työvoimapula, että siellä työllistyy oli tausta tai tilanne mikä tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Yläikäraja kalliisiin ja suosituimpiin koulutuksiin pitäisi olla 40. En ite menis.

Ehkä jos itse maksais jonku ylimääräisen oppilaan paikan.

Mikä sua vaivaa? Siinä taas ei ole mikään vikaa, että jokut kermapersenuoret opiskelevat useammassa korkeakoulussa samaan aikaan, tai yo-tutkinnon jälkeen kouluttautuvat vuosikymmenien eli haahuilevat tutkinnoista toiseen, kaiken aikaa tietty yhteiskunnan tai vanhempiensa sponsoroimina, ja vievät opiskelupaikkoja monilta muilta?

Perheen tuki on suuri asia näissä jutuissa.

Hyvä