Miksi suomalaiset raureskelevat ja sanovat aina, että "joku tulee maitojunalla takaisin"?

Lähes varma merkki siitä, että sanoja ei ole itse menestynyt elämässään, jos sanoo jonkun tulleen maitojunalla takaisin.

Mollaajiin kannattaa suhtautua varauksella koska siinä paketissa on muutakin....

Samahan se on kun jotain uutta rakennetaan. Heti ollaan ilkkumassa, että kohta se on homeessa. Huom ilkkujat ovat sellaisia, jotka itse eivät koskaan ole saaneet aikaan yhtään mitään.

Eivät nämä erilaiset ilkkujat ole itse mitään menestyjiä.

Kyllähän tuo ”tulee maitojunalla takaisin” kommentti on alunperin koskenut kaikkia epäonnistujia, mutta ei sitä mielestäni enää käytetä kuin näihin itsensä hehkuttajiin jotka tulevatkin korvat luimussa takaisin yhteiskunnan elätettäväksi.

Eikös tämä sanonta ole alun perin jostain armeijan käytöstä, kun pääsee esimerkiksi reserviupseerikoulutukseen/aukkiin ja sitten syystä tai toisesta joutuu palaamaan edelliseen sijoituspaikkaansa, eli olikin kelvotonta ainesta vaativampiin tehtäviin?!

Se maitojunakin oli ymmärtääkseni oikeasti jossain ollut olemassa josta sanonta on lähtenyt liikkeelle.

Taasko ne suomalaiset kiusaa ja tekee sitä ja tätä. Vain suomalaiset, nih.

Aika yleismaailmallisia ova nuo sanonnat: 'tulla maitojunalla takaisin' (siis maitojuna oli se varhaisin juna, ei juuri matkustajia, tavarajuna oikeastaan, saattoi hissuksiin ja huomaamatta palata kotiseudulleen, häntä koipien välissä) tai samantyyppinen 'kyllä routa porsaan kotiin ajaa', joka on jollakin tapaa elämää ymmärtävä ja hössöttämätön sanonta. Tarkoittihan se sitä, että maatilan possu tai possut oli kipaissut lähimetiköön kesäloman viettoon ja aateltiin, että olkoot ja tonkikoot siellä sydämensä kyllyydestä (possujenhan pitäisi päästä tonkimaan ja kaivamaan), ja että kyllä kun maa routaantuu syksyllä, niin possutkin älykkäinä elukoina muistavat, että ai niin, siellä karsinassa sitä on ruokaa, mennäänpäs takaisin. Ihmisten ei siis tarvinnut vaivautua possuja ajamaan takaisin possulaan, routa ajoi.

Vierailija kirjoitti:

Tuo sanontahan liittyy yleensä siihen, jos ollaan lähdetty ovet paukkuen, halveksien sitä lähtöpaikkaa. Jos esimerkiksi valitetaan, että Suomessa ei ymmärretä oikeita lahjakkuuksia ja missä tahansa muualla menestystä tulee ovista ja ikkunoista. Eikö esimerkiksi Forsbergille käynyt vähän näin. Tai en minä ole asiaan varsinaisesti perehtynyt, mutta mediassa ainakin hehkutettiin, että nyt suomityttö pääsi sinne, mihin kuuluu. 

Tää on kyllä totta.

Joissain maissa epäonnistuminen kuuluu osaksi kulttuuria, esim Amerikassa jotain tämän suuntaista että yrittäjä on oikea yrittäjä vasta ekan konkurssin jälkeen. Täällä sitä pitäisi elinikäisesti hävetä, jos on kerran muokannut jossain.

Mutta Saara kyllä itki nolosti somessa kun hänellä on niin rankkaa evättyjen lupiensa kanssa. Ihan kuin hänelle olisi joku etukäteen luvannut paapomista ja erityiskohtelua noissa asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo sanontahan liittyy yleensä siihen, jos ollaan lähdetty ovet paukkuen, halveksien sitä lähtöpaikkaa. Jos esimerkiksi valitetaan, että Suomessa ei ymmärretä oikeita lahjakkuuksia ja missä tahansa muualla menestystä tulee ovista ja ikkunoista. Eikö esimerkiksi Forsbergille käynyt vähän näin. Tai en minä ole asiaan varsinaisesti perehtynyt, mutta mediassa ainakin hehkutettiin, että nyt suomityttö pääsi sinne, mihin kuuluu. 

Mediahan näitä menestystarinoita luo ja mielikuvia että joku lähtee ovet paiskoen maailmalle "kun Suomessa ei ymmärretä". Itse artisti ei ehkä näin ajattele ollenkaan mutta kun kansalaiset lukee vain ne klikkiotsikot niin käsitys on ihan väärä. Forsbergille ei käynyt näin  että olisi ovet paukkuen lähtenyt. Lähti innoissaan kokeilemaan josko maailmalta löytyisi paikka. Tuli "maitojunalla" kotiin koska töitä ei silloin ollutkaan ja olisi nyt lähdössä uudelleen jos vaan saisi luvan siihen. On musiikin tekijä ja tekee sitä varmasti edelleen Suomessakin.  Huomaa taas tässäkin että ihmisten todella pitäisi opetella medianlukutaitoa.