Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tunnen syyllisyyttä siitä, että olen edennyt urallani ja taitavammat kaverini kituuttavat pätkätöissä
30.04.2021 |
Olen töissä alalla, joka on laajalti vaikeuksissa. Kokopäivätyön saaminen on vaikeaa. Minulla on monta vanhaa opiskelukaveria, jotka ovat samoissa paikoissa töissä, mutta heillä on kuukauden, muutaman kuukauden, tai maksimissaan vuoden, parin pätkiä. Olen joutunut sanomaan monet heipat sellaisille ihmisille, jotka olivat vuosikurssini priimuksia ja selkeästi paljon minua luovempia, taitavampia ja fiksumpia.
Itse sain vakityön aika lailla heti valmistumisen jälkeen - minun piti toisin sanoen kiirehtiä gradu ulos, koska minut haluttiin heti töihin. Olen edennyt sieltä nopeasti keskijohtoon. En kiellä, ettenkö itsekin ole varmasti ollut ihan hyvä työntekijä ja tehnyt monia asioita oikein, mutta tiedän myös sen, että olen ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Oikea työ sattui tulemaan vastaan juuri oikeassa kohdassa, ja varsinkin jos puhutaan talon sisäisistä rekryistä, niin joskus sitä ulkopuolelta tulevaa ei vain voida niin helposti palkata kyseiseen hommaan.
Tästä syystä tunnen usein syyllisyyttä ja jopa huonommuutta siitä, että olen päässyt pidemmälle ja turvatumpaan asemaan kuin monet lahjakkaammat kaverini. Välillä tuntuu, että en ansaitse olla tässä. Järjen ääni sanoo minulle että kyllä ansaitsen, ihan yhtä lailla kuin kuka tahansa muukin, mutta tästä tunteesta on tosi vaikea päästä eroon.
Painiskeleeko kukaan muu samanlaisten fiilisten kanssa työelämässä?
Kommentit (12)
1/12
|
30.04.2021 |
Lakkaa murehtimasta ja tee työsi niin hyvin kuin osaat. Se riittää.
Hyvää vappua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työssä menestymisessä lahjakkuus ja muodollinen osaaminen on vain yksi aspekti. Se että on ns hyvä tyyppi voi usein olla paljon tärkeämpää. Onko kanssasi helppo tehdä yhteistyötä, osaatko esiintyä ja johtaa, saatko aikaiseksi, onko sinulla hyvä tasapaino elämässä työn ja vapaa-ajan välillä. Itse olen huomannut näiden ennustavan pärjäämistä paremmin kuin huippuosaaminen. :)
Vierailija kirjoitti:
Työssä menestymisessä lahjakkuus ja muodollinen osaaminen on vain yksi aspekti. Se että on ns hyvä tyyppi voi usein olla paljon tärkeämpää. Onko kanssasi helppo tehdä yhteistyötä, osaatko esiintyä ja johtaa, saatko aikaiseksi, onko sinulla hyvä tasapaino elämässä työn ja vapaa-ajan välillä. Itse olen huomannut näiden ennustavan pärjäämistä paremmin kuin huippuosaaminen. :)
Tämä on kyllä hyvä pointti. Entinen pomoni sanoi, että suurimpia vahvuuksiani on, että olen niin joustava ja utelias, aina valmis oppimaan enkä koskaan puhu pahaa muista. Tätä en ajattele lahjakkuutena vaan tämä on enemmän juuri ihmisten kanssa toimimista ja asennetta maailmaan. Uskon ja toivon, että kanssani on helppo tehdä töitä.
Ehkäpä toisaalta keskijohto voi olla hyväkin paikka sellaiselle "hyvälle tyypille", joka vetelee langoista ja on paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Lahjakkaimmat voivat olla parhaimmillaan sellaisissa tehtävissä, joissa vaaditaan enemmän näkyviä yksilösuorituksia.
Ap
Täällä on näköjään alapeukuttelija heti töissä :) Sullekin toivotan hyvää vappua! Paina alapeukku, jos olet lukenut tämän viestin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työssä menestymisessä lahjakkuus ja muodollinen osaaminen on vain yksi aspekti. Se että on ns hyvä tyyppi voi usein olla paljon tärkeämpää. Onko kanssasi helppo tehdä yhteistyötä, osaatko esiintyä ja johtaa, saatko aikaiseksi, onko sinulla hyvä tasapaino elämässä työn ja vapaa-ajan välillä. Itse olen huomannut näiden ennustavan pärjäämistä paremmin kuin huippuosaaminen. :)
Tämä on kyllä hyvä pointti. Entinen pomoni sanoi, että suurimpia vahvuuksiani on, että olen niin joustava ja utelias, aina valmis oppimaan enkä koskaan puhu pahaa muista. Tätä en ajattele lahjakkuutena vaan tämä on enemmän juuri ihmisten kanssa toimimista ja asennetta maailmaan. Uskon ja toivon, että kanssani on helppo tehdä töitä.
Ehkäpä toisaalta keskijohto voi olla hyväkin paikka sellaiselle "hyvälle tyypille", joka vetelee langoista ja on paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Lahjakkaimmat voivat olla parhaimmillaan sellaisissa tehtävissä, joissa vaaditaan enemmän näkyviä yksilösuorituksia.
Ap
just näin, parhaimmillaan työelämässä on monenlaisia rooleja joihin tarvitaan monenlaisia tyyppejä omine vahvuuksineen :)
Tulitko julkisesti ensin haukkumaan ja sitten kehumaan anonyymina itseäsi siinä toivossa, että joku noista lahjakkaista kavereista sattuisi lukemaan ja tunnistamaan? Ajattelisi ensin että onpas se nöyrä tyyppi ja sitten että niinhän se tosiaan onkin paljon parempi kuin me.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulitko julkisesti ensin haukkumaan ja sitten kehumaan anonyymina itseäsi siinä toivossa, että joku noista lahjakkaista kavereista sattuisi lukemaan ja tunnistamaan? Ajattelisi ensin että onpas se nöyrä tyyppi ja sitten että niinhän se tosiaan onkin paljon parempi kuin me.
Jos tähän pyrkisin, niin keksisin kymmenen helpompaa tapaa kuin avautua anonyymina Vauva-foorumilla.
Muutenkin tuo logiikka on jännä. En hauku itseäni sanoessani, että kaverini ovat lahjakkaampia. Se on vain fakta. Esim. jo opiskeluaikoina he pärjäsivät selvästi paremmin ja saivat jo opettajilta kiitosta. En myöskään pidä itseäni heitä parempana kun kerron, mitä vahvuuksia pomoni on sanonut minulla olevan. Parempiko olisi vain haukkua itseni maanrakoon ja väittää, että ihan pelkästään huijaamalla päässyt asemaani?
Se, että minä olen pomo(je)ni mielestä ihan kiva tyyppi ja hyvä ihmisten kanssa, ei tarkoita sitä etteivätkö myös kaverini ole - sen lisäksi että he ovat myös taitavampia. Ja sattumalla ja ajoituksella oli osansa pelissä siinä, että olemme kaikki missä nyt olemme. Tulevaisuudessa tuolit voivat vielä vaihtaa paikkaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole vain onnellinen, että sinua on siunattu tuollaisella lottovoitolla. Keskity siihen, äläkä mieti mitä muut ajattelevat.
Itselläni valmistumisesta on jo kaksi vuotta enkä ole päässyt vielä yhteenkään työhaastatteluun. En oman enkä minkään muunkaan alan. Tasan eivät mene nallekarkit.
Voi teitä naisia.
Annan neuvon: kun päähän pälkähtää tällaisia ajatuksia, kuin nyt aapeelle, kysykää itseltänne mitä mies tekisi. Mies paukuttelisi tyytyväisenä henkseleitään varmana siitä, että on ansainnut kaiken menestyksen mikä hänen tielleen on tullut. Ei syyllisyyttä, ei pähkäilyä. Näin. Ottakaa opiksi.
Alue: Aihe vapaa