Onko vappu muuttunut sinun aikanasi?

No eihän se ole. Muuttunut alkoholipitoisemmaksi.

Lapsena käytiin katsomassa kun ne kommunistit siellä marssivat. Muuten ne oli hyi hyi. Ei saa leikkiä niiden lasten kanssa.

Sen muistan, että kun olin lapsi, vappupäivä oli kaikkein ankein juhlapäivä.

Koko päivä radiossa soitettiin niitä työväen jollotuksia ja taistelulauluja.

Ei puhettakaan iloisesta tunnelmasta ja brunsseista.

Onneksi meillä oli äidin tekemää simaa ja maailman parhaita munkkeja.

Ei siis itse oltu kommunisteja ja juhlittu tätä punalipuin.

Me asuttiin maalla ja jostain kumman syystä meillä oli kevään polttopuuntekopäivä joka vuosi juuri vappuna.

Koko pitkän päivän sirkkeli lauloi.

Meilläkin lapsuudessa ei ollut vappua ollenkaan lapsille vaan aikuiset juhli sitä jossain kapakoissa ja meidät viskattiin vanhuksille hoitoon. Mihinkään huvipuistoihin ei viety koskaan eikä annettu rahaa. Murkkuiässä kavereiden kanssa vasta alettiin juhlimaan vappua hankkimalla alkoholipitoista juomaa, hilluttiin vappu torilla ja puistoissa. Siitä se alkoi vapun vietto ja opiskelija piireissä se juhliminen oli ihan ehdotonta ja kaikkein parasta aikaa. Kyllä ne parhaimmat vaput tuli vietettyä nuoruudessa opiskelija piireissä ryypätessä monta päivää ja kierrellessä ravintoloissa. Ei se näin vanhana vappu enää tunnu samanlaiselta muuta kuin syödessä ja juodessa kotona herkkuja ja fiilistellessä menneitä railakkaita aikoja. 

Hei!

Minä muistan vapusta oikeastaan sen, että silloin sai ensimmäisen kerran laittaa valkoiset polvisukat ja hameen. Oli sitten kylmä tai lämmin. Sain puuvartisen vappuhuiskan ja joskus myös pyörivän, värikkään, kepin päässä olevan hommelin.

Joskus ystävä tuli yöksi ja meillä oli aina kotitekoista simaa sekä tippaleipiä.

Ilmapalloja myös puhallettiin koko pussillinen.

Vapunpäivänä pukeuduttiin kivasti ja lähdettiin kävelylle.

Vappu on yksi iloisimmista juhlista nykyään, kevättä, vapautumista ja katukulttuurin avautumista juhliva tapahtuma.

Kaupungilla ihmisillä pikkuisen karnevaalimeininki:)

Muutama vuosikymmen sitten työväen sanoma ja taistelu ehkä olivat enemmän esillä.

On joo. Lapsena ryyppäsin vähemmän ja istuin lastenrattaissa ostoskärryjen sijaan. Puheen tuottaminen on tosin loppuillasta suunnilleen samalla tasolla kuin kaksivuotiaana, että jotain sentään on säilynyt samana.

Vierailija kirjoitti:

Hei!

Minä muistan vapusta oikeastaan sen, että silloin sai ensimmäisen kerran laittaa valkoiset polvisukat ja hameen. Oli sitten kylmä tai lämmin. Sain puuvartisen vappuhuiskan ja joskus myös pyörivän, värikkään, kepin päässä olevan hommelin.

 

Samoin! Sai pukea ne kevätvaatteet päälle ja hyppiä lätäköissä huulet sinisinä huiskujen kanssa.

12 v. isoveli meni vappumarssiin tajuamatta aatteen merkitystä ja kun isä sai kuulla siitä, niin isä jäädytti viikkorahat kuukaudeksi ja taisi antaa korvapuustinkin. Näin lapissa.

Sima oli juomana ja rosetteja. Pihapiirin aikuiset/vanhempani eivät hilluneet sen kummemmin; isäni oli absolutisti ja naapurusto muuten hillittyä sakkia.

Tutustuin riehakkaasempaan meininkiin ollessani töissä Hgin Vaakunassa, jossa perinteisesti sama pöytä oli varattu tietylle seurueelle tai suvulle. Se oli oikein snobbailua! Jotkut muuten kivat ihmiset muuttuivat vappuna vähemmän mukaviksi. "Mä haluun sen laakean kristallilasin, mikään muu ei käy!"

Mulle tuoppi sitä merkkiä, tai. Meillä ei myyty olutta tuopissa ja venkurat aiheutti aina harmaita hiuksia. Paitsi niillä oli keltaiset lakit, harvat hampaat ja harmaat hiukset jo ennestään.

Opin vihaamaan tarjoilijana vappuja. ja kerran vuodessa brassailua.