Miten kehtaatte julkisesti ostaa kaupasta olutlaatikon?

Tilataan juomat suorana autotalliin, halpaa ja helppoa. Kuski tuo suoraan sisälle.

Miten se piilottelu olisi fiksua? Perustele.

Siis kyylääkö joku oikeesti muitten ostoksia kaupassa?

Hyvä fanttasia!

Vierailija kirjoitti:

Siis kyylääkö joku oikeesti muitten ostoksia kaupassa?

Aivan!

Ihan sama mitä muut ostaa.

Ja ostan vaikka kaks koppaa,se ei kuulu muille.

paitsi yöllä kjähh kjähh

Meen kauppaan, pistän sen kärryy tai koriin, maksan, kannan kotiin. En edes juo olutta, mutta silti kehtaan ostaan sen muille. Pitkään se miehellä kestää kyllä. 

No aika paljon helpommin, kuin vaimolle paketin tamppooneja?

-Äijä

Ap eiks sun kannattais hakea apua noihin sun itsetunto-ongelmiin? Miksi sä kuvittelet että ihmisiä ees kiinnostaa muiden ostokset? Tai sä? Haloo?

Miksi en kehtaisi?

Asia voisi nolottaa sitten, kun laatikoita kantaa jatkuvasti, eli alkoholismista kyse.

Ei olutlaatikon ostaminen ole rehvastelua. Aika paljon on ap:n ajattelu pielessä jos noin miettii. Naurettavaa.

Mä kehtaan ostaa mitä vaan kaupassa on myynnissä ja mitä ostoslistalle on laitettu. 

"Toi jätkä ostaa terveyssiteitä ja kortsuja, heheheh"

"Niinpä ostankin, terävä havainto! Ei jäänyt sullakaan turhaan koulut kesken."

Kun kehtaan juoda kaljaa, kehtaan sitä myös ostaa. Ihan julkisesti.

Helposti. Kun asuu Helsingissä, saa käydä kaupassa rauhassa ilman kyttääviä ihmisiä.

Mitä sitten, ostan aina laatikon kerralla ja se sitten säilyykin kuukaudesta pariin kolmeen kuukauteen. On hyvä olla varastossa aina juomista jos vaikka tekeekin mieli saunaolutta enemmän.

Ei alkoholistit mitään häpeile.

Tulee mieleen joku permanentti- ja rillipäinen mummeli joka valitsee kaupasta jonkun jota "vaivihkaa" seurata. Jos tämä seurattu sattuu katsomaan, niin äkkiä katse johonkin tuotteeseen muka tarkastellakseen sitä, mutta heti kun seurattu jatkaa matkaansa, niin mummeli menee perään. Välillä kuikuilee hyllyjen välissä. Oikein odottaa, että joku ostaa jotain mehukasta, kuten kortsuja tai kaljaa. Sitten voi juoruta ja paheksua kotona rappukäytävässä naapureille, joita ei kiinnosta vttuakaan, että mitä randomit on tänään ostaneet kauppareissullaan. Mutta jos mummeli törmääkin kaupassa juuri tähän naapuriin, niin sehän on lottovoitto! Sitten seuraavalla kerralla voikin sitten katsoa merkitsevästi ja kyherrellä itsekseen nolataksensa naapuriin että aijai jäitpä kiinni, ja naapuri on taas ihan että vai niin. 

En kehtaa! En edes tamponeja.

JOS ostaisin, sanoisin suureen ääneen "ei nämä minulle ole, naapurille vien"

Vierailija kirjoitti:

En kehtaa! En edes tamponeja.

JOS ostaisin, sanoisin suureen ääneen "ei nämä minulle ole, naapurille vien"

Joo, parempi näin kuin että ostaa mitään sanomatta. Näin se ei ole yhtään noloa ja kaikki varmasti uskovat! Jos kuitenkin olet alle keski-iässä oleva nainen, tämä saattaisi herättää kysymyksiä terveydestäsi ja siitä, miksi haluat tuoda sitä esille kaupassa.

Hiivin maskiin ja pipoon ja aurinkolaseihin pukeutuneena oluthyllylle nappaan paketin kärryyn ja naamion sen vaateosastolta valitsemaltani mekolla. Vilkuilen sivuille ja taakse näkyykö tuttuja. Meen kassalle ja maksan. Oluet on seassa huomaamattomasti hihi. Kerron kassalle että vien naapurille hihi. Palautan mekon seuraavana päivänä.

Vierailija kirjoitti:

No aika paljon helpommin, kuin vaimolle paketin tamppooneja?

-Äijä

Meinaat jonkun luulevan niiden olevan sinulle?

En kehtaa ku hävettää niin paljon =(

Kai se on vaan pakko tyytyä kortsuihin ja liukkariin. Menee se perjantai-ilta vaimon kanssa näinkin. Olisi kyllä tehnyt mieli muutamaa sauna kaljaa...