Kirja, minkä lapsena halusit luettavan yhä uudelleen ja uudelleen
Kommentit (27)
kuin unihiekkaa. Tarina Harri Hampaattomasta. sitten oli sellainen kirja kun pikku viu viu. joka kertoi Pienestä koiranpennusta
jossa oli todella mahtavat kuvat! Niitä oli pakko katsella, vaikka ne vähän pelottivatkin.
vm-75
" Kultasiskon" nimi oli Ylva Lii, ja kertojan nimi oli Liisa. Ruusupensaan eli Salikonin alla oli salakäytävä, josta Liisa pääsi Ylva Liin luo. Äidillä kun oli aikaa vain vastasyntyneelle pikkuveljelle, eikä Liisa saanut omaa koiraa. Ylva Liin luona molemmilla siskoksilla oli koirat ja hevoset.
Kirjan lopussa Salikonin ruusut ovat kuihtuneet, mutta Liisa saa oman koiran ja huomaa äitinsä välittävän myös hänestä.
Luen tuota kirjaa myös omille lapsilleni.
Tarinasta on tehty myös lyhyt elokuva, joka oli ainakin minusta hirveän tylsä ja huono.
En voi lukea enää sitä itkemättä lapsilleni, koska oma sisareni kuoli yllättäen teini-ikäisenä piilevään sairauteen.
Pikku toukka paksulainen oli pienempänä suosikkini ja se on myös omien lasteni suosikki pieninä.
---on aivan liian järkyttävä neljävuotiaille. Lasten kuolemia, itsemurhia jne.
ihana kirja jonka onneksi löysin kirpputorilta omille lapsilleni.