Lapset jotka saaneet kaiken mitä haluavat
Minkälaisia heistä kasvaa? Vanhemmat huolehtivat kaikesta jne..
Kommentit (26)
Ihmisiä, jotka eivät kestä pettymyksiä ja jotka eivät opi tavoittelemaan itse mitään. Ei ole ollut kiirettä työelämään, kun ainokaisena tulee perimään molemmat iäkkäät vanhempansa. Hyvä omakotitalo siis tulossa, vanhemmat ostivat nykyisen asunnonkin valmiiksi. Minnepä sitä olisi hoppu ja hiki.
Todella kädettömiä ja raskaita ihmisiä. Olettavat että vanhemmat palvelevat heitä edelleen aikuisena ja antavat rahaa vähän väliä. Käytännössä ovat sellaisia aikuislapsia.
Minun aviomieheni (nyt jo aikuiset) lapset ovat saaneet kaiken, mitä haluavat. Se, miten he eroavat minunn(jo aikuisista) lapsistani on asenteen tasolla: heillä on vankka usko siihen, että kaikki järjestyy. Heiltä puuttuu pessimismi, ettei mikään kuitenkaan onnistu.
Muutoin ihan samanlaisia tallaajia kuin kaikki muutkin tuon ikäiset.
Eräs sukulaiseni on aina saanut kaiken haluamansa. Hänen vanhempansa eivät vaatineet häntä tekemään kotitöitä tai edes siivoamaan huonettaan. Hän oli kesätöissä pari viikkoa ja lopetti koska "siellä ei ollut kivaa".
Hän sai kamalia raivokohtauksia jos joku ystävä sai kalliimpia lahjoja, ja mitä tekivät vanhemmat? Ostivat hänelle toisen syntymäpäivälahjan koska ensimmäinen ei kelvannut.
Nyt hän on aikuinen, ei käy töissä. Asuu vieläkin kotona ja pomottelee vanhempiaan kuin he olisivat palvelusväkeä. Mikään työ ei kelpaa koska hänellä on yliopistokoulutus alalta joka ei työllistä.
Aika erilaisiin lopputuloksiin on päästy. Varmaan eniten vaikuttaa se onko ollut rajoja, ollaanko opetettu mikä on oikein ja väärin, osaako huomioida muita jne. Se että saa kaiken ei välttämättä tarkoita sitä että viedään muidenkin osuus. Se ei välttämättä tarkoita sitä että hyväksikäytetään muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Minun aviomieheni (nyt jo aikuiset) lapset ovat saaneet kaiken, mitä haluavat. Se, miten he eroavat minunn(jo aikuisista) lapsistani on asenteen tasolla: heillä on vankka usko siihen, että kaikki järjestyy. Heiltä puuttuu pessimismi, ettei mikään kuitenkaan onnistu.
Muutoin ihan samanlaisia tallaajia kuin kaikki muutkin tuon ikäiset.
Millä tavalla ovat saaneet kaiken? On eri asia saada jotain pitkään toivomaansa tietokonetta kuin saada tehdä ihan mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Eräs sukulaiseni on aina saanut kaiken haluamansa. Hänen vanhempansa eivät vaatineet häntä tekemään kotitöitä tai edes siivoamaan huonettaan. Hän oli kesätöissä pari viikkoa ja lopetti koska "siellä ei ollut kivaa".
Hän sai kamalia raivokohtauksia jos joku ystävä sai kalliimpia lahjoja, ja mitä tekivät vanhemmat? Ostivat hänelle toisen syntymäpäivälahjan koska ensimmäinen ei kelvannut.Nyt hän on aikuinen, ei käy töissä. Asuu vieläkin kotona ja pomottelee vanhempiaan kuin he olisivat palvelusväkeä. Mikään työ ei kelpaa koska hänellä on yliopistokoulutus alalta joka ei työllistä.
Hänelle on siis annettu aina kaikki periksi. Joku harrastus ei ole napannut yhtenä päivänä, niin on se vaihdettu toiseen jne. Vaikka haluaakin tarjota lapsille asioita, käytännössä kaiken mitä toivovat, jos se on taloudellisesti mahdollista, voi silti opettaa kiitollisuutta. Ja esim järkevää rahankäyttöä. Kaikkea mitä juuri sillä sekuntilla tekee mieli, ei tarvi ostaa.
Narkkareita, koska mikään ei tunnu miltään. Siskoni pojille kävi näin ikävästi.
Teini - ikäinen tyttäreni on saanut, jos nyt ei kaikkea, mutta hyvin paljon. Hän on hyvin ihana ja ystävällinen, omatoiminen, tekee töitä tavotteidensa eteen. Joten ei hän kovin pahasti ole piloille mennyt.
Varmaan luonne vaikuttaa myös paljon.
Vierailija kirjoitti:
Teini - ikäinen tyttäreni on saanut, jos nyt ei kaikkea, mutta hyvin paljon. Hän on hyvin ihana ja ystävällinen, omatoiminen, tekee töitä tavotteidensa eteen. Joten ei hän kovin pahasti ole piloille mennyt.
Mitä hän on saanut esimerkiksi? Millä tavalla hän on saanut lähes kaiken? Mietin vaan et miten ihmiset näkevät sen että joku saa ”kaiken”.
Riippuu todella paljon ihmisesta, ja myös siitä, mitä tarkoitetaan sillä, että "on saanut aina kaiken".
Itseäni voisi ehkä kuvailla sanoilla "on saanut aina kaiken". Olen elänyt lapsena ja nuorena yltäkylläistä elämää, eikä mun tarvinnut tehdä yhtään mitään kotitöitä. Kesätöihinkin menin vasta päälle parikymppisenä, opiskeluaikoina (tämäkin suhteilla), nuoruuden kesät oli huolettomia ja hauskoja.
Minua voisi ehkä kuvailla juuri noin kuten edellä, minulla on vankka usko siihen, että kaikki järjestyy.
Olen opiskellut, saanut hyvän työpaikan, kotityöt jaetaan sopuisasti miehen kanssa (kyllä niitä oppii tekemään, vaikkei nuorena tarvitsekaan) jne. En usko olevani kovin rasittava ihminen:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun aviomieheni (nyt jo aikuiset) lapset ovat saaneet kaiken, mitä haluavat. Se, miten he eroavat minunn(jo aikuisista) lapsistani on asenteen tasolla: heillä on vankka usko siihen, että kaikki järjestyy. Heiltä puuttuu pessimismi, ettei mikään kuitenkaan onnistu.
Muutoin ihan samanlaisia tallaajia kuin kaikki muutkin tuon ikäiset.
Millä tavalla ovat saaneet kaiken? On eri asia saada jotain pitkään toivomaansa tietokonetta kuin saada tehdä ihan mitä haluaa.
Kun halusi uusimman iphonen, macbook pron, jopon, ganttia.... niin sen sai.
Siis heillä oli rahaa.
Riippuu tosiaan tapauksesta. Eräs lapsuudenystävä sai aina kaiken tekemättä itse mitään ja oli tämän lisäksi aika yksinkertainen tapaus, joten koulunkäynti ei sujunut. Pääsi onneksi töihin äitinsä yritykseen, mutta ilman suhteita ei varmaan olisi pärjännyt opiskelu- ja työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun aviomieheni (nyt jo aikuiset) lapset ovat saaneet kaiken, mitä haluavat. Se, miten he eroavat minunn(jo aikuisista) lapsistani on asenteen tasolla: heillä on vankka usko siihen, että kaikki järjestyy. Heiltä puuttuu pessimismi, ettei mikään kuitenkaan onnistu.
Muutoin ihan samanlaisia tallaajia kuin kaikki muutkin tuon ikäiset.
Millä tavalla ovat saaneet kaiken? On eri asia saada jotain pitkään toivomaansa tietokonetta kuin saada tehdä ihan mitä haluaa.
Kun halusi uusimman iphonen, macbook pron, jopon, ganttia.... niin sen sai.
Siis heillä oli rahaa.
Mut jos on rahaa niin kyllä kai vanhemmatkin ostavat kaiken mitä haluavat/tarvitsevat. Se on kuitenkin eri kuin että antaa periksi kaikessa...
Muuten ihan mukava ja herttainen ihminen, mutta tosi huono rahan kanssa. Aina on tili tyhjänä, vaikka on hyvä palkka. Ei osaa säästää yhtään, vaan ostaa aina kaiken mitä tekee mieli. Kauhea tuhlaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun aviomieheni (nyt jo aikuiset) lapset ovat saaneet kaiken, mitä haluavat. Se, miten he eroavat minunn(jo aikuisista) lapsistani on asenteen tasolla: heillä on vankka usko siihen, että kaikki järjestyy. Heiltä puuttuu pessimismi, ettei mikään kuitenkaan onnistu.
Muutoin ihan samanlaisia tallaajia kuin kaikki muutkin tuon ikäiset.
Millä tavalla ovat saaneet kaiken? On eri asia saada jotain pitkään toivomaansa tietokonetta kuin saada tehdä ihan mitä haluaa.
Kun halusi uusimman iphonen, macbook pron, jopon, ganttia.... niin sen sai.
Siis heillä oli rahaa.
Mut jos on rahaa niin kyllä kai vanhemmatkin ostavat kaiken mitä haluavat/tarvitsevat. Se on kuitenkin eri kuin että antaa periksi kaikessa...
Eihän aloitus koskenut periksiantamista?
Onnvarmasti eri asia, että kitinän jälkeen saa kaiken haluamansa, kuin että vain pyytää ja aina saa kaiken haluamansa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä, jotka eivät kestä pettymyksiä ja jotka eivät opi tavoittelemaan itse mitään. Ei ole ollut kiirettä työelämään, kun ainokaisena tulee perimään molemmat iäkkäät vanhempansa. Hyvä omakotitalo siis tulossa, vanhemmat ostivat nykyisen asunnonkin valmiiksi. Minnepä sitä olisi hoppu ja hiki.
Naurettavaa. Ihmisethän ovat yleensä työnarkomaaneja ja vetävät itsensä piippuun.
Vierailija kirjoitti:
Muuten ihan mukava ja herttainen ihminen, mutta tosi huono rahan kanssa. Aina on tili tyhjänä, vaikka on hyvä palkka. Ei osaa säästää yhtään, vaan ostaa aina kaiken mitä tekee mieli. Kauhea tuhlaaja.
Ei, vaan jos on ollut lapsena viikkoraha ja kuukausiraha, osaa säästää eikä tule kuuloonkaan, että eläisi kädestä suuhun.
Menestyjiä. Ainakin kun katson veljeni lapsia, jotka lapsesta lähtien saivat kaiken haluamansa. Heillä on nyt hyvät ammatit, työpaikat jo opintojen aikana, ns. urakehitys eikä huolta rahasta, joten sitä ei ole tarvinnut pakonomaisesti käyttää.