Lue keskustelun säännöt.
Naimisiin pitkän yhdessäolon jälkeen, on lapsia
26.04.2021 |
Olemme olleet yhdessä jo yli 15 vuotta, lapsemme ovat päiväkoti-ikäisiä. Olisin itse halunnut mennä naimisiin jo ennen lasten syntymää, mutta se vain jäi. Mies ei tuntunut erityisen kiinnostuneelta ja kun tulin raskaaksi esikoisen kanssa, jouduin vuodelepoon melkein koko ajaksi. Testamentti tehty, jos joku nyt huolehtii ja taloudellisia huolia ei ole. Molemmilla suunnilleen samat tulot ja saman verran omaisuutta. Parisuhdekin on hyvällä mallilla. Nyt mies on alkanut puhua naimisiinmenosta. Olisi kuulemma ihanaa, ja lapsetkin tykkäisivät juhlia häitämme.
Tämä tuli itselleni ihan puun takaa. Olin ihan asennoitunut elämään avoparina, eikä avioliitto ole koskaan ollut mikään pakkojuttu. Ensimmäinen ajatukseni on, että koko juttu on ihan naurettava. Eiköhän tässä vaiheessa olla jo vakiintuneita ja jos ei olla naimisiin asti päästy, niin ei nyt enää keski-iän kynnyksellä aleta menemään. Ja jos nyt jossain mielenhäiriössä oltaisiin menossa naimisiin, ei aleta järjestämään mitään häitä. Mielipiteitä? Näyttää siltä, että saadaan tästä kunnon riita aikaiseksi.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Naimisiin meneminen kuulostaa turhalta teidän tapauksessanne. Ellette sitten pysty siitä hyötymään esim verotuksessa. Leskeneläkkeen kai saa sitten kuitenkin, vai joko se on lopetettu?
Avopuolisot, joilla lapsia ovat tuloverotuksessa puolisoita, joten siihen ei vaikutusta.
Perintöverotuksessa voi olla eroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan ihan samantyyppinen pari, ja pitkään mietittiin että naimisiin olis kiva mennä mutta hyi hitto ne häät. Sit useamman vuoden irvistelyn jälkeen tajuttiin jättää ne häät järjestämättä. Mulla oli pikkumusta ja vihkimisen jälkeen mentiin äitiemme ja lastemme kanssa kahville.
Minä en tajua, miksi kukaan epäröi naimisiinmenoa? Lapset ovat paljon isompi juttu kuin naimisiinmeno. Jo pelkästään yhteiset lapset aiheuttavat sen, ettei toisesta pääse koskaan eroon, vaikka haluaisi. Sitten ihmeessä ihmiset tekevät naimisiinmenosta ihme mörön. Mitä ihmettä ap pelkäät?
Sitten on näitä, jotka sanovat, ettei naimisiinmeno kuitenkaan muuta mitään. Ok, ei muutakaan. Miksi sitten ei menisi naimisiin?
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä naimisiin mennä, mutta häiden pitäminen mielestäni naurettavaa. Valkoiset puvut ja hunnut eiiih. Mutta pikkujuhla missä lapset ja pari lähintä todistajiksi on ihanaa ja romanttista.
Minä taas en näe häiden pitämisessä mitään naurettavaa. Juhlitaan yhdessä ystävien ja suvun kanssa jo pitkään jatkunutta liittoa ja samalla ns virallistetaan olemassa oleva asia. Ei huntua ole mikään pakko käyttää ja jos kirkossa menee naimisiin niin alttarillekkin voi kävellä yhdessä tasavertaisena parina. Niin minä tekisin. Erittäin mielelläni osallistuisin tällaisiin häihin.
Et ilmeisesti ole sittenkään varma, onko puolisosi sinulle se oikea? Tunnen ex-avoparin, jotka väittivät, että naimisiinmeno järjetöntä, mutta kun lopulta erosivat, niin menivät molemmat tahoillaan uuden puolisonsa kanssa naimisiin todella pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asia ei ole sinulle mikään ”big deal” niin järkätkää pienet häät ja juhlat ja juu, lapsille se on merkityksellistä. Lapsista on ihanaa nähdä teidät naimisissa (sis jos parisuhde on muuten ok).
Itse olisin halunnut naimisiin mutta erehdyin 🙄 tekemään lapset avoliiitossa. Miehelle sanoin pari kertaa että kun täytän xx vuotta niin sen jälkeen minusta ei rouvaa saa. Itse en halunnut kosia koska selkeästi ajatus avioliitosta ahdisti miestä (syytkin siihen tiedän). No nyt vasta momen monen vuoden jälkeen mies on älynnyt että hän on ollut aika typerä kun ei ole vienyt minua vihille mutta minua ei vaan enää kiinnosta. Paperit ja omaisuusjärjestelyt on jo tehty avoliittoa ajatellen. Ainoastaan lapset (jo täysi-ikäiset) ovat ilmaisseet että heitä harmittaa että olemme ”vaan” avopari. Hupaisaa on se että mies on nyt marttyyri kun minä en kosintaansa suostu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ryhdikästä, että mennään naimisiin.
Avoparina oleminen kuulostaa väliaikaiselta. Ei ole uskallettu sitoutua kunnolla.
Trollaatko vai etkö ole katsonut avioerotilastoja viimeisen 20 vuoden aikana?
Jaa, mutta pitäisi tietää, mihin verrataan.
Onko avopuolisoeroja tilastoitu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ryhdikästä, että mennään naimisiin.
Avoparina oleminen kuulostaa väliaikaiselta. Ei ole uskallettu sitoutua kunnolla.
Trollaatko vai etkö ole katsonut avioerotilastoja viimeisen 20 vuoden aikana?
Jaa, mutta pitäisi tietää, mihin verrataan.
Onko avopuolisoeroja tilastoitu?
Avoeroja ei tietääkseni tilastoida.
Ainkin omassa tuttavapiirissä avoliitosta kyllä erotaan herkemmin kuin avioliitosta.
Me ehdittiin olla yhdessä melkein kymmenen vuotta, kunnes mentiin naimisiin. Lapsiakin oli jo kolme kpl siinä kohtaa. Jotenkin vaan vasta silloin tuntu siltä, että voisi mennä naimisiin. Oli ihana juhlia kesällä pienellä porukalla. Oli hyvää grilliruokaa ja mökillä pidettiin juhlat tosi rennosti kirkon jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, mitä naurettavaa on naimisiinmenossa tai häissä. Ne ovat sitä paitsi eri asioita, ei naimisiinmeno välttämättä hääjuhlia tarkoita.
Mutta jos mies kosii, haluaa naimisiin ja häät, miksi et kuuntele häntä vaan lyttäät? Ei sinun tietysti tarvitse suostua, mutta on todella julmaa lytätä toiset toiveet "naurettavina". Osaat kai perustella kantasi loukkaamatta toista?
Miehestäni aikuisten häät ovat niitä parhaita. Kovin nuoret parit pörheltävät usein liikaa koristelun ja muun turhan parissa, ja haluavat "täydellisen meidän päivän". Kun hääpari on vähän vanhempi, on usein juhlissa osattu ajatella myös vieraita, ja tunnelmassa on mukana sopivasti myös kiitollisuutta ja lämpöä. Ihan parhaimmat tunnelmat yleensä ja itse ainakin arvostan todella paljon, kun joku viitsii isot juhlat järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä naimisiin mennä, mutta häiden pitäminen mielestäni naurettavaa. Valkoiset puvut ja hunnut eiiih. Mutta pikkujuhla missä lapset ja pari lähintä todistajiksi on ihanaa ja romanttista.
Minä taas en näe häiden pitämisessä mitään naurettavaa. Juhlitaan yhdessä ystävien ja suvun kanssa jo pitkään jatkunutta liittoa ja samalla ns virallistetaan olemassa oleva asia. Ei huntua ole mikään pakko käyttää ja jos kirkossa menee naimisiin niin alttarillekkin voi kävellä yhdessä tasavertaisena parina. Niin minä tekisin. Erittäin mielelläni osallistuisin tällaisiin häihin.
Juhlia voi vaikka uutta alkanutta viikkoa. Eli mun mielestä periaatteessa kaikki juhlinta kannattaa. Mutta että oikein alttarille kävelyt, ja varmaan myös perinteisen hääjuhlan kaava? SE on naurettavaa tuossa tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä naimisiin mennä, mutta häiden pitäminen mielestäni naurettavaa. Valkoiset puvut ja hunnut eiiih. Mutta pikkujuhla missä lapset ja pari lähintä todistajiksi on ihanaa ja romanttista.
Minä taas en näe häiden pitämisessä mitään naurettavaa. Juhlitaan yhdessä ystävien ja suvun kanssa jo pitkään jatkunutta liittoa ja samalla ns virallistetaan olemassa oleva asia. Ei huntua ole mikään pakko käyttää ja jos kirkossa menee naimisiin niin alttarillekkin voi kävellä yhdessä tasavertaisena parina. Niin minä tekisin. Erittäin mielelläni osallistuisin tällaisiin häihin.
Juhlia voi vaikka uutta alkanutta viikkoa. Eli mun mielestä periaatteessa kaikki juhlinta kannattaa. Mutta että oikein alttarille kävelyt, ja varmaan myös perinteisen hääjuhlan kaava? SE on naurettavaa tuossa tapauksessa.
Ei kukaan ole puhunut mistään alttarille kävelyistä tai muista suurista spektaakkeleista. Sen voi vaikka käydä maistraatissa pistämässä nimet paperiin ja pitää juhlat pienessä piirissä kotonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä naimisiin mennä, mutta häiden pitäminen mielestäni naurettavaa. Valkoiset puvut ja hunnut eiiih. Mutta pikkujuhla missä lapset ja pari lähintä todistajiksi on ihanaa ja romanttista.
Minä taas en näe häiden pitämisessä mitään naurettavaa. Juhlitaan yhdessä ystävien ja suvun kanssa jo pitkään jatkunutta liittoa ja samalla ns virallistetaan olemassa oleva asia. Ei huntua ole mikään pakko käyttää ja jos kirkossa menee naimisiin niin alttarillekkin voi kävellä yhdessä tasavertaisena parina. Niin minä tekisin. Erittäin mielelläni osallistuisin tällaisiin häihin.
Juhlia voi vaikka uutta alkanutta viikkoa. Eli mun mielestä periaatteessa kaikki juhlinta kannattaa. Mutta että oikein alttarille kävelyt, ja varmaan myös perinteisen hääjuhlan kaava? SE on naurettavaa tuossa tapauksessa.
Mä en ymmärrä, miksi on sen naurettavampaa, että alttarille kävelee pitkään yhdessä ollut pari, verrattuna nuoreen, lapsettomaan pariin? Kerro, mikä siinä kävelyssä nimenomaan on naurettavaa? Itse en kuulu kirkkoon, joten alttarille en olisi missään nimessä kävellyt, mutta jos kyse on seurakunnan jäsenistä, niin missä vaiheessa kävely muuttuu naurettavaksi?
Morsiamen luovutus ei mielestäni kuulu suomalaisiin tapoihin ja itse en pidä siitä, oli morsian minkä ikäinen tahansa.
Mitkä elementit perinteisessä hääjuhlan kaavassa mielestäsi olisivat naurettavia?
Kakunleikkaus, häävalssi, morsiamen isän puhe?
Monet kuitenkin poimivat hääperinteistä itselleen sopivat muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä naimisiin mennä, mutta häiden pitäminen mielestäni naurettavaa. Valkoiset puvut ja hunnut eiiih. Mutta pikkujuhla missä lapset ja pari lähintä todistajiksi on ihanaa ja romanttista.
Minä taas en näe häiden pitämisessä mitään naurettavaa. Juhlitaan yhdessä ystävien ja suvun kanssa jo pitkään jatkunutta liittoa ja samalla ns virallistetaan olemassa oleva asia. Ei huntua ole mikään pakko käyttää ja jos kirkossa menee naimisiin niin alttarillekkin voi kävellä yhdessä tasavertaisena parina. Niin minä tekisin. Erittäin mielelläni osallistuisin tällaisiin häihin.
Juhlia voi vaikka uutta alkanutta viikkoa. Eli mun mielestä periaatteessa kaikki juhlinta kannattaa. Mutta että oikein alttarille kävelyt, ja varmaan myös perinteisen hääjuhlan kaava? SE on naurettavaa tuossa tapauksessa.
No ihan yhtä naurettavaa se on tuoreilla pareillakin. Harva kuitenkaan on mikään neitsyt, joka siirtyy isänsä hallinnasta aviomiehensä hallintaan.
En ymmärrä sua Ap. Kannatko siis noin pahaa kaunaa siitä, että miehesi ei halunnut aiemmin naimisiin ja nyt ylpeytesi estää tekemästä sitä?
Mä halusin aina naimisiin, mutta mieheni ei. Kun hän sitten yhdeksän vuoden avoliiton jälkeen yllättäen kosi, olin onneni kukkuloilla. Hän oli miettinyt asioita ja ymmärtänyt, että koska avioliitto merkitsee niin paljon minulle, totta kai hän voi siihen lähteä, kun sitouduttu ollaan joka tapauksessa.
En osaa kuvitellakaan, että vastaukseni olisi ollut tyyliä ”Meni jo, ihan naurettavaa!”
Mekin mentiin kahdestaan kirkossa naimisiin. Todistajat seurakunnan puolesta. Yhdessä n.15 vuotta ennen tätä 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naimisiin meneminen kuulostaa turhalta teidän tapauksessanne. Ellette sitten pysty siitä hyötymään esim verotuksessa. Leskeneläkkeen kai saa sitten kuitenkin, vai joko se on lopetettu?
Milloin leskeneläkettä on maksettu AVOpuolisolle?
Ensi vuodesta alkaen, jos uudistus etenee aikataulussa.
En menisi jos itse en halua.
Sinulla voi olla tässä jotain loukkaantumista jäänyt niistä varhaisista ajoista, kuulostat vähän kireältä. Kannattaa selvittää ennen mitään naimisiin menoa.
Naimisissa olo ei minua ainakaan hyödyttänyt mitään, mutta menetin erossa puolet perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä naimisiin mennä, mutta häiden pitäminen mielestäni naurettavaa. Valkoiset puvut ja hunnut eiiih. Mutta pikkujuhla missä lapset ja pari lähintä todistajiksi on ihanaa ja romanttista.
Minä taas en näe häiden pitämisessä mitään naurettavaa. Juhlitaan yhdessä ystävien ja suvun kanssa jo pitkään jatkunutta liittoa ja samalla ns virallistetaan olemassa oleva asia. Ei huntua ole mikään pakko käyttää ja jos kirkossa menee naimisiin niin alttarillekkin voi kävellä yhdessä tasavertaisena parina. Niin minä tekisin. Erittäin mielelläni osallistuisin tällaisiin häihin.
Juhlia voi vaikka uutta alkanutta viikkoa. Eli mun mielestä periaatteessa kaikki juhlinta kannattaa. Mutta että oikein alttarille kävelyt, ja varmaan myös perinteisen hääjuhlan kaava? SE on naurettavaa tuossa tapauksessa.
Ei kukaan ole puhunut mistään alttarille kävelyistä tai muista suurista spektaakkeleista. Sen voi vaikka käydä maistraatissa pistämässä nimet paperiin ja pitää juhlat pienessä piirissä kotonaan.
Ai niinkö? Katsopas lainaamani teksti, "alttarillekin voi kävellä jne."
Voi mennä maistraatissa tai omalla takapihalla. Joku paheksuu sitä. Joku kirkkoon kuulumaton pitää koko kirkollisia häitä naurettavana. Jonkun mielestä häät on perhejuhla ja joku haluaa juhlia kavereiden kesken. Jne. Tehkää ihmeessä miten haluatte, mutta jos mielipiteitä kysytte niin siinä oli omani. Kertaan vielä, ettei tarvitse vääntää tätäkin johonkin ihan muuhun. Pitkään yhdessä olleen parin, jolla on lapsiakin, perinteinen alttarille kävely ja muu perinteinen hääkaava on mielestäni naurettava. En nyt myöskään tarkemmin ala luetella mitkä osat siitä perinteisestä, enemmänkin kokonaisuus ratkaisee. Eiköhän jokainen tajua, jos vähän yrittää edes?
Eikä kannata kysyä mielipiteitä jos ei halua niitä kuulla. Hääteemalla ei ainakaan tule koskaan saamaan vastauksia missä kaikki on vaan samaa mieltä.
En ymmärrä alapeukkua, koska totta se on:
"Merkittävä muutos on leskeneläkkeen muuttaminen määräaikaiseksi. Leskelle maksetaan tekeillä olevan lakiuudistuksen mukaan eläkettä kymmenen vuotta mutta vähintään siihen saakka, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Suunnitellut muutokset koskevat vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä ja sekä työeläkejärjestelmän että Kelan maksamia leskeneläkkeitä."
https://www.taloustaito.fi/tyo-elake/leskenelake-muuttumassa-maaraaikai…