Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Entä jos ei vain jaksa töissä?
23.04.2021 |
Työssä sinänsä ei kai ole isompaa vikaa tai ainakin kollegani työssä viihtyy ja vaikka työ kaikille monesti raskasta onkin niin silti muut eivät uuvu siinä. Olen ollut samassa työssä monta vuotta joten osaan työni kyllä mutta uusia haasteitakin siinä välillä on.
Olen ollut pari vuotta totaalisen väsähtänyt työhöni. Työ masentaa, inhottaa, uuvuttaa, tuntuu vastenmieliseltä, valvottaa öisin. En pidä työnantajasta (työnantajan arvomaailmasta, esimiesten johtamistyylistä), työkaverit on ihan eri tyyppisiä ihmisiä kuin minä (ei heissä sinänsä vikaa mutta ei vain ole mitään puhuttavaa, ihan erilainen huumorintajunkn. En pidä asiakkaistamme enkä yhteistyökumppaneista, en jakaisi yhtään kuunnella heidän juttujaan, ei vain kiinnosta enää.
Tuntuu että olen ihan väärässä työssä ja työpaikassa. Uutta työtä olen hakenut ahkerasti sitä saamatta jo pitkään. Myös muuta kuin ihan oman alan työtä. Olen käynyt työpsykologilla ja työterveydessä muutenkin hakemassa apua siihen että työ masentaa ja ahdistaa ja tuntuu että en enää tähän työhön pysty. Neuvo oli että vaihda työpaikkaa. Niin olen yrittänyt, ei onnistu. Korkeasti koulutettu ala kyseessä, avoimet työpaikat ei puissa kasva. Minun työmasennus vain yltyy koko ajan.
Mitähän ihmettä tässä keksisi ratkaisuksi?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
SIttten tarvii varmaan alkaa myymään itteensä.
Olipa typerä kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-muutakin sisältöä elämään kuin työ. Työstä saadaan palkka, jolla rahoitetaan oikea elämä.
En osaa neuvoa. Auttaisiko opintovapaa tai työajan lyhennys? Minulla samoja fiiliksiä, mutta en edes jaksa väsymykseltäni rampata työhaastatteluissa, jotka on aina niin epämiellyttäviä.
Vierailija kirjoitti:
-muutakin sisältöä elämään kuin työ. Työstä saadaan palkka, jolla rahoitetaan oikea elämä.
Onhan minulla. Perhe, eli lapsikin, kesämökki jota voi talvellakin käyttää, läheisiä ihmisiä, ulkoilen paljon jne. Ap
Onko mitään mahdollisuutta joko hankkia jokin lisäkoulutus työn ohessa jonka avulla pääsisit paremmin muualle? Jatka joka tapauksessa työnhakua vaikka jatkuvat hylsyt väsyttäviä ovatkin. Entä onko yhtään mahdollista joko löysätä otetta työssä tai vastaavasti keskittyä enemmän sellaiseen mikä on edes vähän mieleisempää? Ikään kuin tasapainottaisit sitä kurjaa. Tai onko mahdollista edes vapaa-ajalla panostaa reilusti sellaiseen mikä sinua sytyttää, jotta pääsisit työstä kunnolla irti ja maailmasi monipuolistuisi? Kuulostaa kyllä kuluttavalta, toivottavasti ratkaisu löytyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa neuvoa. Auttaisiko opintovapaa tai työajan lyhennys? Minulla samoja fiiliksiä, mutta en edes jaksa väsymykseltäni rampata työhaastatteluissa, jotka on aina niin epämiellyttäviä.
Teen lyhennettyä työaikaa lapsen takia jo, opintovapaatkin käytetty aiemmin. Vuorotteluvapaaseen pomot ei suostu meillä kenenkään kohdalla.
Olen minäkin päässyt haastatteluihin mutta monesti tullut oli että olen siellä täytehenkilönä eli paikka pedattu jollekin tietylle mutta muodon vuoksi haastateltava muutama pätevä hakija.
Tsemppiä sinulle!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaisiko alkuun esimerkiksi sairasloma, työajan lyhennys tai onko mahdollisuutta virka/opintovapaaseen? Noiden avulla voisit saada lisää energiaa etsiä sitä uutta työpaikkaa.
Kuulostaapa ikävältä tilanne. Hienoa, että olet kuitenkin jaksanut hakea muuta. Liitollakin on uravalmennusta, jos olet jäsen, ja voit saada kommentteja hakupapereihin, tai onhan niitä maksullisiakin uracoacheja.
Onko sinulla verkostoja, voisiko tutuilta kysymällä saada vinkkejä paikoista?
Voisiko lisäkoulutus tai uudelle alalle kouluttautuminen tai opintovapaa tms tulla kyseeseen? Tsemppiä tilanteeseesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-muutakin sisältöä elämään kuin työ. Työstä saadaan palkka, jolla rahoitetaan oikea elämä.
Onhan minulla. Perhe, eli lapsikin, kesämökki jota voi talvellakin käyttää, läheisiä ihmisiä, ulkoilen paljon jne. Ap
Kokeileppa vaikka jotain tehdastyötä/tuotantotyötä ihan pari päivää niin sen jälkeen olet ikionnellinen nykyisestä työstäsi!
Ketuttaa nää valkokaulusvinkujat.
Kannattaa alkaa tavoitella työkyvyttömyyseläkettä. Ensiksi sairaspäiväraha, sitten kuntoutustuelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään mahdollisuutta joko hankkia jokin lisäkoulutus työn ohessa jonka avulla pääsisit paremmin muualle? Jatka joka tapauksessa työnhakua vaikka jatkuvat hylsyt väsyttäviä ovatkin. Entä onko yhtään mahdollista joko löysätä otetta työssä tai vastaavasti keskittyä enemmän sellaiseen mikä on edes vähän mieleisempää? Ikään kuin tasapainottaisit sitä kurjaa. Tai onko mahdollista edes vapaa-ajalla panostaa reilusti sellaiseen mikä sinua sytyttää, jotta pääsisit työstä kunnolla irti ja maailmasi monipuolistuisi? Kuulostaa kyllä kuluttavalta, toivottavasti ratkaisu löytyisi.
Kiitos vinkeistä ja tsempistä. Olen hankkinut lisäkoulutusta mutta se ei ole työnsaantiin vaikuttanut, tuntuu että ei edes herättänyt ihmeempää kiinnostusta haastattelijoissa. Teen niin löysällä otteella kuin voi mutta meillä on valtava työmäärä ja pomot vahtii viikoittain että kaikki hommat on hoidettu, jos ei ole tulee valitusta heti. Ehkä valitsin aikoinaan väärän alan, mutta olen jo yli 40 niin ei tässä ole oikein mahdollisuutta vaihtaa alaa kun ei ole rahaa opiskella (perhe elätettävä nääs). Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-muutakin sisältöä elämään kuin työ. Työstä saadaan palkka, jolla rahoitetaan oikea elämä.
Onhan minulla. Perhe, eli lapsikin, kesämökki jota voi talvellakin käyttää, läheisiä ihmisiä, ulkoilen paljon jne. Ap
Kokeileppa vaikka jotain tehdastyötä/tuotantotyötä ihan pari päivää niin sen jälkeen olet ikionnellinen nykyisestä työstäsi!
Ketuttaa nää valkokaulusvinkujat.
Olen aikoinaan kokeillut tuollaista työtä. Ei se silti masennustani poista. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä lähdin opintovapaalle, koska se oli ainoa siisti tapa päästä pois.
Todennäköisesti olisin saanut sairauslomaakin, jos olisin rehellisesti kertonut kuinka paljon itsetuhoisia ajatuksia työ alkoi minulle tuoda.
Lepäsin puoli vuotta ja työllistyin uusiksi.
Aikuiskoulutusraha. Jostain on tingittävä, jos haluaa muutosta.
Vierailija kirjoitti:
Aikuiskoulutusraha. Jostain on tingittävä, jos haluaa muutosta.
Olen jo vuosia sitten sen käyttänyt, kaiken mitä saa. Ap
Sanoit, että olet nyt muutaman vuoden tuntenut olosi uuvahtaneeksi. Onko tilanne kuitenkin jossain kohtaa ollut tämänhetkistä tilannetta selkeästi parempi? Entäs pahempi?
TO
Vierailija kirjoitti:
Vaihda työpaikkaa.
Nykyisin vähemmän paikkoja tarjolla kuin hakijoita.
Vierailija kirjoitti:
Sanoit, että olet nyt muutaman vuoden tuntenut olosi uuvahtaneeksi. Onko tilanne kuitenkin jossain kohtaa ollut tämänhetkistä tilannetta selkeästi parempi? Entäs pahempi?
TO
Opiskeluaikoina, uran alussa ja ekoina vuosina tässä työpaikassa olin innostunut, motivoitunut, energinen. Pikkuhiljaa tämä työpaikka on ajanut minut masentuneeksi ja ahdistuneeksi, ja se syvenee vain koko ajan tasaisen varmasti tuo olo. Vapaa-ajalla yhä innostunut työhöni liittymättömistä asioista ja ajatus uudesta työpaikastakin innostaa. Ap
Alue: Aihe vapaa
SIttten tarvii varmaan alkaa myymään itteensä.