Inhokkialueesi Helsingissä?
Vastapainoksi tuolle toiselle keskustelulle: Mitkä ovat inhokkisi Helsingin kaupunginosista ja miksi?
Oma top 2:
1. Ruoholahti: Autoliikenteen läpikulkupaikka, kävelijä joutuu odottelemaan joka valoissa. Meren läheisyys ilmenee vain jatkuvana viimana. Rumia, luontaantyöntäviä rakennuksia. Paljon geneerisiä toimistotiloja ja lounasravintoloita.
2. Konala. Tylsä ja ankea alue, ei tunnu Helsingiltä vaan Espoolta tai joltain pikkukaupungin teollisuusalueelta. Kaukana kaikesta, ei merta tai muita nähtävyyksiä.
Kommentit (134)
Lauttasaari. Mun mielestä aina ollut tosi ankea ja tylsä alue, vaikka onkin nykyään arvostettu. Ei niiden ihmisten takia, jotka sinne ovat viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ahtautuneet, vaan ylipäätään on musta ikävä paikka.
Pihlajisto.
Tosi ankea paikka.
Siellä vaan ei ole yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Lauttasaari. Mun mielestä aina ollut tosi ankea ja tylsä alue, vaikka onkin nykyään arvostettu. Ei niiden ihmisten takia, jotka sinne ovat viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ahtautuneet, vaan ylipäätään on musta ikävä paikka.
Rehellisyyden nimissä nyt. Tylsyys on makuasia, ankeus ei.
koko kehä 3 sisäpuoli on inhottavaa helsinkiä
Malmi.
Mitään kamalampaa ei Helsingistä löydy. Malmiin verrattuna esim. paljon parjattu Itis on ihan miellyttävä paikka asioida ja liikkua ja Tapuli (jossa tosin kunnon palveluja ja katettua kauppakeskusta ei edes ole) kuin uinuva kylä. Edes Kontulan ostari ei ole yhtä paha kuin Malmi. Kuten joku aiemmin jo kirjoitti, en minäkään ole nähnyt missään sellaista määrää syrjäytyneitä ja muita epämääräisiä kulkijoita, joita Malmilla parveilee molemmin puolin rataa, n. 1km säteellä asemasta ja kauppakeskuksista. Ei-eurooppalaisella alkuperällä on myös erittäin vahva edustus.
Kauempana tästä tapahtumien keskipisteestä toki löytyy suht kivoja alueita Malmin suuralueella, mutta varsinainen hyväosaisuus loistaa sielläkin poissaolollaan. Kun vertaa jälleen vaikka Itikseen, niin sen ympärillä on jo varsin hyviäkin alueita.
Itä-Pasila on toinen inhokkini järjettömän ruman neuvostobunkkeriarkkitehtuurin takia. Masentava harmaa ja sokkeloinen betonikansilähiö. Epämääräistä porukkaa myös paljon.
Lauttasaarelle ääni täältäkin. Täysin yliarvostettu alue.
Malmi on mennyt todella kauheaksi. Vuosia olen siellä asioinut, nyt en enää juurikaan. Kauppakeskus ja sen ympäristö on todella masentava. Minusta asiakkaiden vähentyminen näkyy myös kauppojen valikoimissa ja palveluissa.
Vierailija kirjoitti:
Malmi on hirveistä hirvein. Kannelmäki hyvä kakkonen.
Ihan vaan tiedoksesi: Kannelmäki ei ole yhtä kuin Sitratori juna-aseman vieressä.
Vanhassa Kantsussa on ihania vanhoja kerrostaloja, Kannelkylä rivitaloineen, vieressä omakotitaloja.
Kaikki palvelut kävelyetäisyydellä.
Aika outoa, ettei suurin osa täkäläisistä halua muuttaa muualle. Nimittäin, jos tämä niin kamala paikka on.
Pakilan alueet. Kehä- ja valtateiden puristuksissa, liikenteen melu kuuluu joka pihalle. Tasaisia piiitkiä teitä, mielikuvituksettomia rivareita ym täynnänsä. Ei palveluita. Luonnonarvoiltaan silti onneton verrattuna moneen muuhun lähiöön
Todella paha kysymys, kaikissa Helsingin alueissa on vakavat huonot puolensa, ja harvoinpa hyvät puolet ne päihittävät. Tavallaan hirvein paikka on jo rautatieaseman ja Kampin seutu, Kaisaniemenkadulta Kaivokadun ja Mannerheimintien kautta kauppakeskuksen yli Fredrikinkadulle asti, todella tylyä, autoistunutta kaupunkikuvaa ja aivan liikaa ihmisiä, joista suurimmalla osalla on kiire. Ahdistava kulttuurimme. Vieressä Helsingin hirvein "puisto", se uusi tekele Töölönlahden eteläpuolella, kurja nurmikenttä järkyttävän rumien rakennusten välissä ja vain muutama puu laidalla.
Toisaalta kun miettii, rakennuskanta keskimäärin on hirveimmillään jossain muualla - uudet Jätkäsaaret, Kalasatamat, Sompasaaret ovat puistattavia, jalallakaan en astu vapaaehtoisesti, kun ei pakko ole. Todella ahdistava tämä nykyinen rakennustapa, epäystävällisiä bulkkilaatikoita ja usein ikävää tummanharmaata, mitään oikeaa kantakaupunkia niissä ei rakenneta eikä mitään viihtyisää puistorakentamista ole, massa-ahtautumista kiven keskelle kapitalismin saneleman tehokkuuden nimissä. Ruoholahdessa tai Herttoniemessä vähän aikaisempi näkemys samasta muka-kantakaupungista.
Merihaka ja Itä-Pasila ovat myös megalomaanisen rumia, toisaalta niissä voi kävellä ilman autoliikennettä ympärillä, joten ne eivät ehkä ihan voita. Itäkeskus moottoribulevardi keskuksenaan ja loppumattomat ostoshelvetit voisi olla yksi hyvä vaihtoehto, kaunista rakennusta et löydä mistään. Kaikki valtateiden varret ahdistaisivat metelillään. Mutta yhtälailla puuduttavia, mikä enemmän mikä vähemmän, ovat peruslähiötkin, ehkä joku Tapulikaupunki on ankeimpia, tai Jakomäki. Entä Pohjois-Helsingin loppumattomat omakotitalomatot, Pakilat, Tapaninkylät ja muut, enpä todellakaan haluaisi sielläkään asua ja sieltä keskustaan körötellä. Lauttasaari on espoomaisella tavalla kuolemantylsä, muka onnellisempien ihmisten massaelämä-nukkumalähiö. Etelä-Helsingissä taasen loistaa rikkaiden ylimielisyys ja nousukasmainen elintaso. Jossain Kalliossakaan en haluaisi elää, siellä on liian epämääräistä kulkijaa ja rauhantonta ja sotkuista.
Perusteluita olisi monelle, ehkä valitsisin kuitenkin Kalasataman puistattavan arkkitehtuurinsa, mittakaavansa ja täydellisen historiattoman ilmapiirinsä vuoksi.
Kallio, sillä se on täynnä Keravalta, Oulusta ja Rovaniemeltä tuleita kirppishipsteritä geneerisine ajatuksineen.
Länsi-Pakila, sillä kuvottaa se keskiluokan huonokäytöksinen läski ja veltto jälkipolvi, joka notkuu Pakila Pizza Kebabin terassilla kolmekymppisten ammattirikollisen näköisten miesten kanssa. Rasvamätön, kolajuoman ja parin nuuskapussin, jotka liimataan pöydän kannen alle, jälkeen poistuvat äidin C-sarjan mersulla 500m päässä olevaan kotitaloonsa.
Malmi nyt on vain yksinkertaisesti koko pääkaupunkiseudun rumin asuinalue. Nisteistä ja juopoista pieni plussa.
Kontula ja Jakomäki on nykyään ihan siistejä paikkoja, mutta Malmi se vaan vajoaa. Alueeseen ei ole tehty juuri mitään panostuksia koko 2000-luvulla.
Arabia, kaupunginlaidalla sijaitseva ghetto. Jätkäsaari myös hirveä, liian tiheään rakennettuja rumia kolossimaisia taloja.
Kylläpä menee tunteisiin tämä Malmin mollaaminen. Malmilla on kaikki: mitä Malmilla ei ole niin sitä et tarvitse. Junat, bussit, isot marketit, luontoa, Ala-Malmille rakentui juuri upea ja hieno uusi asuinalue. Tuntuu että suurin osa Malmin haukkujista on vaan tyyliin pari kertaa käyny aseman seudulla ja tuomitsee tämän sen perusteella.
Kallio ja Sörnäinen, jossa sijaitsee myös nimensä ansaitusti saanut Piritori. Ihan hirveitä paikkoja ja varmaan ainoita, joissa on saanut pelätä liikkua jooa päiväsaikaan. Koskaan tiiä, mikä niistä lukuisista nisteis ja alkkiksista päättää käydä kiinni. Yksikin vastaan tulija käveli kerran puukko kädessä... Hyi yök, mitä paikkoja!
Jätkäsaari ja Kalasatama myös ihan kauheita. Ahtaita ja pimeitä katuja ja kujia. Talot korkeita ja ihan vieri vieressä. Pelkkää ankeeta kiveä ja betonia joka puolella, luonto loistaa poissaolollaan. Masentavia!
Vierailija kirjoitti:
Kallio ja Sörnäinen, jossa sijaitsee myös nimensä ansaitusti saanut Piritori. Ihan hirveitä paikkoja ja varmaan ainoita, joissa on saanut pelätä liikkua jooa päiväsaikaan. Koskaan tiiä, mikä niistä lukuisista nisteis ja alkkiksista päättää käydä kiinni. Yksikin vastaan tulija käveli kerran puukko kädessä... Hyi yök, mitä paikkoja!
Jätkäsaari ja Kalasatama myös ihan kauheita. Ahtaita ja pimeitä katuja ja kujia. Talot korkeita ja ihan vieri vieressä. Pelkkää ankeeta kiveä ja betonia joka puolella, luonto loistaa poissaolollaan. Masentavia!
Samaa mieltä. Sörnäisen asemanseutu on jotain aivan järkyttävää. Vaikka kulkisi siellä keskellä päivää, niin katukuvassa on ihan liikaa humalaisia, kamoissa olevia tai muuten vain ihmisraunioita. Selvinpäin vastaan tuleva ihminen on välillä jopa poikkeus. Kalliossa samaa epämääräisyyttä, liikaa juottoloita eikä ne seksivälinekaupatkaan tee kyllä katukuvasta nätimoää. Periaatteessa tykkäisin asua kantakaupungin alueella, mutta tämä nykyinen lähiö on suorastaan paratiisi vaikkapa Sörnäisiin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Pakilan alueet. Kehä- ja valtateiden puristuksissa, liikenteen melu kuuluu joka pihalle. Tasaisia piiitkiä teitä, mielikuvituksettomia rivareita ym täynnänsä. Ei palveluita. Luonnonarvoiltaan silti onneton verrattuna moneen muuhun lähiöön
Itä-Pakila on noista vehreämpi ja maastoltaan mielenkiintoisempi, tosin palveluita ei ole. Löytyy pieni K-kauppa, kerrostalon kivijalassa oleva kampaamo, yksi pizzakebabgrillikioski ja Alepaksi muutettu ABC. Länsi-Pakilan palvelut lähes yhtä "kattavat". Tosin nyt on Lidl ja Alko, vaikka paikalliset mummot väittivätkin, että spurgut tulevat grillaamaan fasaaneja alkon takapihalle.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä menee tunteisiin tämä Malmin mollaaminen. Malmilla on kaikki: mitä Malmilla ei ole niin sitä et tarvitse. Junat, bussit, isot marketit, luontoa, Ala-Malmille rakentui juuri upea ja hieno uusi asuinalue. Tuntuu että suurin osa Malmin haukkujista on vaan tyyliin pari kertaa käyny aseman seudulla ja tuomitsee tämän sen perusteella.
Asuin ennen Tapanilassa ja muutin pois Malmin läheisyyden vuoksi. Niin hirveä paikka se on. En jaksanut päivittäin katsella sitä huono-osaisuutta, toivottomuutta, epäakateemisuutta ja nuhjuisuutta, kun työmatka meni Malmin kautta ja kaikki palvelut olivat siellä.
Konalassa on nätti se kerrostaloalue, vanhaa 70-luvun kantaa talot. Tilaa ja avaruutta, luontoa.
Ei Jakomäkikään ihan pahimmasta päästä ole, on tullut käytyä siellä viime aikoina muutaman kerran.
Viime kesänä tutkin kävelemällä koko Jätkäsaaren, meni monta tuntia. En haluaisi asua siellä.
Sama Kalasataman, eli Fisulan kanssa. Hitto että on rumia taloja ja aivan liian lähekkäin.
Teidän täytyisi vähän päivittää mielikuvia Kalliosta. Kallio on nykyään kuin Eira.
Todella keskiluokkainen. Kurvi nyt on sitten kurvi, mutta se onkin Sörkkaa.
Malminkartano on ehkä synkin, köyhin, ja todella kaukana kaikesta siellä kuusessa.
Malmi on täysin persoonaton, epämääräinen. Siitä ei saa oikein minkäänlaista otetta.
Eiranranta/Munkkisaari. Siellä on ruma ja iso savupiippu.